On hienoa että kaupungin teknisen toimen uudelleen organisointi tuotiin uutisvuoksen pääkirjoituksessa 18.6 esille asiakaspalvelun näkökulmasta.
Pienin asiaa kunnioittavin muutoksin 22.6 puhelimitse lyhyet viestit jne.., asiasisältö samana, Uutisvuoksi 23.6. katukanavalla ok..
”Eli kuntalaiselle on yhdentekevää mistä palvelut tuotetaan, kunhan ne ovat laadukkaita, kustannukseltaan tehokkaita ja tulee selkeä vastuunkantaja ”asioille”.
Jo edellisellä valtuustokaudella on demokraattisesti näin sovittu, kaupunkikonsernin toimintamalli, kaupunkiyhtiöiden muodostamiset sekä palveluiden kehittämisen tavoitteet ja nyt suoritetaan päätöksiä korjaavista toimintatavoista, niihin palveluihin, jotka eivät toimi odotetulla tavalla.
Mikä palvelu toimii ”Ketterästi”, kuka ”Voima..kkaasti” , ”Tähden” saamiseksi on enemmänkin organisaation tahtotila ja henkilöstön motivaatio kysymys.
Numerojohtaminen on faktojen tulkintaa. Luotettavat ”numerot” johtavat taloutta, mutta ihmisjohtamiseen on löydettävä ”oikeanhenkiset” henkilöt. On löydettävä ”fiilis” arkiseen tekemiseen ja hyvä motivaatio palvelun tuottamiseen.
Huonot organisaatiot ja palveluratkaisut ovat aina investointivirheitä, jotka on korjattava.
Arvostusta nauttivassa palvelutoiminnassa on oikeutettua, jopa välttämätöntä tuoda palvelevan henkilöstön mielipiteet, työtyytyväisyys ja innovaatio, palveluiden tekemiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa, jos halutaan parantaa palvelutoimintaa.
Mutta on tärkeää ymmärtää missä keskusteluissa, virallisissa palavereissa, yhtiöittämiskeskusteluissa kuin palveluorganisaatiota muokattaessa, henkilöstön mielipiteet tuodaan esille.
Yhtä tärkeätä on nähdä milloin ja koska henkilöstön esittämät eriävät mielipiteet mm. uudelleen organisoitumisen tarpeellisuudesta virallisiin pöytäkirjoihin merkitään, sovittuja yhteisesti hyväksyttyjä organisaatiomuutoksia tehtäessä.
Onko kuntalaisten äänestämä, kuntalaisten etuja valvova edustajisto oikea paikka tuoda ”työmarkkinajärjestön” kanta kaupungin valtuuston käsittelyyn, kannattaa miettiä tarkkaan. ”Oman oksan sahaaminen” on täysin mahdollista, jos sokeasti sotketaan etujärjestöt ja poliittiset puolueet.
Onko kaupungin valtuusto oikea paikka tuoda järjestökanta käsittelyyn?
Mielestäni ei, varsinkin silloin kun järjestöjen lausuntoja, kannanotto ei ole lopullisiin päätöksiin johtavissa esiselvitystyön neuvotteluissa vaadittu tai haluttu merkitä virallisiin pöytäkirjoihin.
Toki totuus on se, että järjestöjen aktiivisella ohjauksella ja välttämättömillä toiminnoilla on ”työlläansaittu” oikea palkkademokratia Suomi Oy:n toimintaan aikoinaan rakennettu. Eli palkan maksajalle ja palkan saajalle on muodostunut yhteinen tahtotila ja tavoite yhteiseen ”win,win” tulevaisuuteen.
Hyvin menestyvällä yrityksellä on poikkeuksetta hyvän kompetenssin ja sitoutumisen omaava henkilöstö ja myös päinvastoin.
Lukuisissa yt- neuvottelussa järjestöedustajana, luottamusmieshenkilönä istuneena uskon, että tässäkin toiminnan uudelleen organisoimisessa tulee ”win,win” eli kaikki voitta lopputulos.
Puhuessamme palvelutyön arvosta, on tilaajan kuin tuottajan muistettava, mistä toiminnan rahoittaja on valmis maksamaan, eli ostammeko ”jotakin” vaiko ”parasta” palvelua ja mikä on sen hinta / laadun suhde.
Vuosikymmenet on puhuttu kaupungin teknisen palvelun toiminnasta ja sen tuottamasta arvosta kuntalaiselle eli asiakkaalle. Tekninen lautakunta ja toimialajohtaja toimivat tilaajina ja vastaavat vastuualueensa palveluiden järjestämisestä ja KV:lla ja KH:lla on omat roolinsa Imatran kaupungin sopimusohjauksen johtamisjärjestelmässä.
Tänä päivänä teknisen toimen asiat ovat hyvin, parannettava on aina, samoin kehitettävää yllin kyllin, jotta asiakastyytyväisyys on sillä tasolla miltä kuntalaiset haluavat sen silmissään ”näyttävän”. Palautteita nykytoiminnasta on tullut kiitettävästi ja edelleen toivotaan palautteita kaupungin palautesivun kautta, joka on todettu hyväksi tietokanavaksi korjaaville toimenpiteille jne.