Ikäihmisten tulevaisuus ”omista asunnoista luopumiselle”, silloin kun tulee hetki lähteä palveluasumiseen, ”pieni eläke kahden maksun loukussa” tämä tulee olemaan tulevaisuudessa ISO ONGELMA IMATRALLA ja tähän on löydettävä tulevalla valtuustokaudella ratkaisu kuinka asiaa tulee viedään kuntatalouden kannalta eteenpäin.

Erään kannattajana kannustus….”Veikko pitäs äänestää Isolle kirkolle höpisemään vanhusten kahden loukun ongelmista, kunta tasolla turha yrittää edes mitään asian eteen, tai alue tasolla , omaisten homma on hoitaa nuo ja myydä asunto , vanhat asunnot ei mene muutenkaan kaupaksi ja hinnat pohja lukemissa korjaus tarve kova, mutta lainan saanti on tiukkaa. Mutta kerro miten hoidat ja ratkaiset ongelman ?, luvata on helppo Onnea kisaan”

Vastaus: Hienon kun kerroit .. tähän voisi jatkaa, että perilliset voivat kieltäytyä perinnöstä, jolloin perintö menee valtiolle. Valtio voi kohdentaa perinnön kunnalle ja velvoittaa kunnan hoitamaan perinnön. Imatralla on satoja ihmisiä jotka asuva ns. ”mummon mökissä” ja tilanne kuten kannattaja on kuvannut. EKhva hoitaa kyllä mummon kuten laki edellyttää, mutta ei ”mökkiä”.

Kysymys on tulevaisuuteen näkemisestä. ”Kaikki näkee mäen päälle, mutta harva mäen taakse” on viisas sanonta. Kyllä kuntien, Imatran etenkin, tulee lähteä valmistelemaan toimintamallia kuinka hoitaa nämä ”sadat mummon mökkit” järkevästi kunnalle ihan vaan vaikka Imatran siisteyden ja asumisviihtyvyyden johdosta. Kaupunki on ensin siivottava ennen kuin sitä voidaan uudelleen rakentaa.

Mitä tulee kannattajan mainitsemaan ”pylvästaloehdokkuutteeni” sitä kysyivät 40 vuotta sitten Hämeessä asuessani, en lähtenyt, olin tiiviisti työelämässä. Silloin elo perheen, liikunnan ja yhteisten harrastusten sekä vapaa-ajan kanssa oli ykkösasia.

Nyt lapset ja lapsenlapset ovat maailmalla. Nyt olisi aikaa ja halua rakentaa imatrasta sellainen, että he haluaisivat vierailla täällä muulloinkin kuin kesällä ”mökillä Puumalassa”

Itsenäisyys on säilytetty, Imatra on rakennettu. Ikäihmisten hyvä asuminen ja palvelut on oltava kaikkien saatavissa. On varmistettava ikäihmisille riittävä ja korkealaatuinen kotihoito, joka tukee ikäihmisten itsenäisyyttä ja elämänlaatua. Palveluilla mahdollistetaan turvallinen asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Imatralla nuorison ammatillisenopintien tukeminen on keskeinen osa-alueita yhteiskunnan hyvinvointipalveluissa. Motivoiva liikunta on nuoren ihmisen menestymisen lääke ”kännykkä kotiin ja maila käteen”.

1. Seniorikeskukset ja toimintakykyä tukevat palvelut
Kehitetään seniorikeskuksia, joissa ikäihmiset voivat osallistua monenlaisiin aktiviteetteihin ja saada tukea arjessaan. Näin ehkäistään yksinäisyyttä ja edistetään fyysistä ja henkistä hyvinvointia.

2. Jatkuva koulutus ja elinikäinen oppiminen
Ikäihmisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulutusohjelmiin, jotka tukevat heidän elinikäistä oppimista ja aktiviteettien monipuolistamista.

3. Nuorison opintojen tukeminen ja ohjaus
Tarjotaan nuorille räätälöityä opinto-ohjausta ja uraohjausta, jotka auttavat heitä valitsemaan oikean opintopolun ja tukevat heidän koulumenestystään.

4. Opiskelijahyvinvointi ja tuki
Varmistetaan, että nuorilla on saatavilla mielenterveyspalvelut, sosiaalinen tuki ja taloudellinen apu, jotta opintojen jatkaminen on mahdollista kaikille nuorille riippumatta taustasta.

5. Yhteisölliset ja osallisuutta edistävät hankkeet
Luodaan mahdollisuuksia nuorille ja ikäihmisille yhteisön aktiviteetteihin ja tapahtumiin, jotka edistävät vuorovaikutusta eri ikäryhmien välillä, lisäten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista tukea.

IMATRALLE BRÄNDI ”YRITYSYSTÄVÄLLINEN IMATRA”

VAIN YRITYKSET LUOVAT TYÖTÄ JA TYÖPAIKKO. YRITYS tarvitsee ”KAVERIN rehellisen pääoman ja TOVERIN kätevät kädet luomaan  yhteistä menestystä”.

1. Byrokratian keventäminen: Imatrakonsernin uuden hallintomallin yksinkertaisuus ja päätöksenteon nopeutuminen helpottaa yritysten päätöksentekoa.

2. Infrastruktuuri ja liikenneyhteydet: Hyvät ja toimivat yhteydet, kuten liikenneyhteydet, digitalisaatio, ”valokuidutettu” Imatra, laadukas ja kohtuuhintainen kiinteistö luovat suotuisan ympäristön yritystoiminnalle.

3. Palveluiden ja taloudellisten tukien optimointi: Yrityksille mahdollistetut palvelukannustimet ja taloudelliset tukitoimet auttavat uusien ja kasvavien yritysten käynnistämisessä ja kehittämisessä Imatralla.

4. Yritysten ja kaupungikonsernin yhteistyö: Vahvempi yhteistyö paikallisten yritysten ja kaupungin hallinnon välillä edistää tiedon jakamista ja liiketoimintamahdollisuuksia.

5. Koulutus ja osaaminen: SAMPO, ammattiopiston ja yritysten yhteistyö osaavan työvoiman tuottamiseksi edistää alueen talouden kasvua ja yritysten kilpailukykyä.

6. Innovaatioiden tukeminen: Yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen, yhdessä LUT yliopiston ja LAB amk:n yhteistyö edistävät uusien liiketoimintamallien syntymistä ja alueen elinvoimaisuutta.

Yhteisöviisaudella hallittu kuntatalous on itsenäisen kunnan ykkösasia.

Se kunta joka itse pystyy huolehtimaan itsestään voi LUOTTAMUKSELLA katsoa kohti tulevaisuutta. 

Älykäs sopeutus Imatralla tarkoita kehitystä, jossa nähdään kasvun ideologia ja tunnistetaan muutokset, jotka tullee sopeuttaa muuttuneeseen tilanteeseen konkreettisin toimin.

1. Tehokas resurssien kohdentaminen: Kuntatalouden sopeutuksessa on tärkeää varmistaa, että varat käytetään prioriteettiensa mukaan. Tämä tarkoittaa investointeja alueille, jotka tuottavat suurimman hyödyn kuntalaisille, samalla kun vältetään turhia kustannuksia ja turhaa byrokratiaa.

2. Tulonmuodostuksen monipuolistaminen: Hallitun kasvun takaamiseksi on tärkeää etsiä uusia ja kestäviä tulonlähteitä, kuten yritysverojen kasvattaminen, EU-rahoituksen hyödyntäminen ja mahdollisten uusien palvelumallien kehittäminen, jotka tuottavat lisää tuloja kunnalle.

3. Strateginen investointi tulevaisuuteen: Hallittu kasvu edellyttää pitkäjänteisiä investointeja, jotka tukevat alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa. Esimerkiksi Ukonniemen alueen edelleen kehittäminen. Imatrankosken infrastruktuuriin eteenpäin vieminen. Ammatilliseen koulutukseen panostaminen luo kasvumahdollisuuksia ja vahvistaa kunnan kilpailukykyä.

4. Veropohjan kehittäminen ja monipuolistaminen: Veropohjan vahvistaminen on tärkeä osa kuntatalouden tasapainottamista. Kunnan veroprosenttien optimointi sekä verotulojen lisääminen asukas- ja yritysmäärän kasvattamisen kautta tukee talouden kestävyyttä.

Millaisella elon ja olon mallilla Imatra tulee menemään 2030 luvulle, tätä varmasti moni kuntalainen miettii. Tätä ”kahta mahdollisuutta” tulee arvioida, mahdollisesti jopa päättää 1.6.2025 alkavalla edustuksellisen demokratian nelivuotiskaudella. Eli kummalla tavalla Imatra tulee menemään tulevaisuuteen.

Itse näen Imatran tulevaisuuden menon kaksi jakoisena

a) itsenäinen Imatra … vai

b) kuntaliitoksissa oleva Imatra.

Imatran tulevaisuus itsenäisenä vaiko kuntaliitoskuntana riippuu useasta muuttujasta joista osan me voimme vaikuttaa. Ykkösenä on väestökehitys, seuraavina kuntatalous, poliittinen päätöksenteko, valtakunnan asettamat kuntavelvoitteet, uusi valtio-osuuslaskennan (v.2026) toimivuus ”Ikääntyvässä Imatrassa” jne. Unohtamatta muuttujia joihin emme voi vaikuttaa mutta näiden kanssa on pystyttävä elämään.

Onko yksi on ylitse muiden johon pystymme vaikuttamaan? Eli edustuksellisen demokratian liberaalipolitiikka ? kuinka se tulee toteutumaan ja kuinka yhteisesti puolueiden välillä sovittu kasvu- ja sopeutusstratekian ”juoksutus” kaupungissamme lähtee toteutumaan. Tämän tulee meille tekemään seuraavan valtuustokauden edustuksellisen demokratian ”yksilöjärki ja yhteisöviisaus”.

”Faktoilla taloutta ja fiktiolla tulevaisuutta”

Väestökehitys ja ikärakenne: Imatran väkiluku on ollut vapaassa pudotuksessa 40 vuoden ajan, samoin huoltosuhde 20 vuoden ajan. Nyt ikääntyvä väestö muokka -/+ palvelutarpeiden rakennemuutosta ja samalla työikäisten sekä hyvätuloisten eläkeläisten määrä vähenee heikentäen tulopuolen mm. verotulojen kehitystä jne..

Kuntatalouden kehitys: Talous on ”numero yksi” kun katsotaan kunnan kykyä säilyttää itsenäisyys. Valtiovalta ei ole ajattelematon kun se ”kurkistelee” kuntien verotulokertymää jakaessaan valtio-osuuksia kunnille. Vastaavasti, jos kunnan oma tulojen tekeminen ei vastaa odotuksia eikä kata kasvavia kustannuksia, tulee taloudellinen itsenäisyys vaarantumaan ja kriisikunnan kriteerit hiipivät ”hiljalleen” kuntatalouteen. Imatran talousalue eli viime vuosisadalla oman ”ruususenaikansa”. Isot teollisuudet kasvoivat ja globalisoituivat ns. ”ulos Imatrasta” jättäen talousalueen kehityksen Imatran itsensä tehtäväksi. Näin kunnan elinvoimaan tuli kunnasta riippumattomia, ison teollisuuden investointeja tai investoimattomuutta tuoden samalla arvaamattomia muuttujia niin kuntatalouden hallintaa kuin alueen väestökehitykseen.

Kuntarakenteen muutokset: Suomessa on jo pitkään keskusteltu kuntien yhdistymisestä taloudellisten ja toiminnallisten etujen saavuttamiseksi. Saimaan alueen kunnille on syntynyt painetta yhteistyön lisäämiseen jopa kuntaliitoksiin. Jo nyt pienet kunnat kamppailevat niin toimivan talouden kuin tekevien käsien resurssipula kanssa.

Elinvoimaisuuden kehittäminen: Imatran tulevaisuus riippuu kyvystä houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Matkailu ja teollisuus ovat edelleen alueen vahvuuksia ja näihin liittyvä kestävän kehitysen jatkumo tulee olemaan keskeinen tekijä kuntatalouden onnistumisessa, vaatien jo nyt tulevaisuuteen katsovia rohkeita päätöksiä.

Digitalisaatio ja datatalous: Tämä ja covidin käynnistämä eteätyötoiminta on tuonut pienille kunnille ison mahdollisuuden elinvoiman kehittämiselle. Etätyö oli ja on tulevaisuudessakin suuri mahdollisuus luoda niin micro kuin macro työpaikkojen pieniin kuntiin, saaden kuntia houkutelemaan datatalouden ammattilaisia parantamaan kunnan elinvoimaa. Mutta nämä datateollisuuden ”etätyöläisten” eivät tule ”kuiduttomaan” kuntaa”. Vastaavasti perheelliset vaativat laadukkaat asunnot, samoi lapsille laadukkaan peruskoulun sekä turvallisen asuinympäristön. Tämä kaikki on mahdollista Imatralla jos valtuustosalissa on asialle yhteinen tahtotila.

On kaksi vaihtoehtoa:

a) IMATRAN itsenäisyyden säilyminen vahvan uudistumisen kautta:

Jos kunta onnistuu esimerkiksi matkailun, koulutuksen, uusien teollisuusalojen hankinnassa tai suurteollisuuden tarvitsemien palvelujen kehittämisessä itsenäisyyden säilyttäminen on realistisempaa. Oikean tulevaisuuden näkeminen ei ole helppoa ja lopulliset ratkaisut riippuvat monesta liikkuvasta osasta sekä Imatran omista päätöksistä että valtakunnallisista linjauksista.

b) IMATRAN sopeutuminen kuntaliitoksiin:

Imatra voisi liittyä osaksi suurempaa kokonaisuutta, kuten Lappeenrantaa tai muuta Etelä-Karjalan aluetta. Tämä toisi taloudellisia ja hallinnollisia synergiaetuja jotka kohdistuisivat pääsääntöisesti laadukkaan palveluverkon kehittymiseen ja sen toimintaan..

Kummalla mallilla tulee Vuoksen kahta puolta asuvien imatralaisten ilo, elo, olo tulevaisuudessa toteutumaan tämä tulee ratkaista terveellä itsetunnolla, ymmärtämällä mitä tietää … tietämällä mitä tahtoo.. ”vahva muokkaa maailman itselleen”