Vanha vai uusi… UIMAHALLI ja URHEILUHALLI käyttäjille.

Näin faktoilla päättäjänä kuntatalouden ”betonissa” olo ja sen ”kurissa pysyminen” on itsenäisen kunnan elossaolon ykkösasia. 

Paljon on määrätyt tahot poliitisen kiiman vallassa tämän valtuustokauden aikana ”U&U hallilla” kuntalaisia ”keinuttaneet”

Uimahalli ”ollako uusi vaiko vanha” ja nykyisellä paikalla. Kyseessä ei ole valtion edellyttämä lakisääteinen palvelu, ei ollut -60-80 luvulla, eikä ole tänä päivänäkään. Jolloin ”U&U asiaan” tulee vaikuttamaan moni seikka joista kolme tärkeintä ovat

A) Imatran talousalueen kehitys, eli onko hallin maksajia muita kuin IMATRALAISET

B) väestö huoltosuhteen kehitys, väestökehitys, saadaanko tänne lapsiperheitä jne..

C) kaupungin talouden kehitys, johon liittyy, oma tulojen tekeminen, innovaatiot johon kytkeytyy valtionavustukset (ei valtio-osuudet).

Nyt nykyiselle, vaiko ”uudelle” UIMAHALLILLE haetaan ”rahoitusmalli” jolla se olisi toteutettavissa 10 vuoden sisällä ja samaan aikaan verotuloilla paikataan nykyistä … ”vanhaa venettä” pitämällä tappi paikallaan. Väitteet siitä että uimahallista ei olisi riitävästi ”pidetty huolta” ovat täyttä puppua. Halli on aikoinaan maksanut 4-5milj markkaa.. mm. Vuonna 2003-04 tehty perusremontti jossa hallista tuli ”uimahalli”, poistettiin hyppytornit, eli se jossa lapsiperheet viihtyvät maksoi 4-5 milj euroa. Hallinelinkaari on 50-60 vuotta johon liittyy totuus jonka ovat monet kaupungit ratkaisseet omien uimahallien kohdalla. ”Vanhaa palkkaamalla” et koskaan saa uuden veroista.

Uimahallin paikka on nykyinen paikka, jos käyttäjät niin tahtovat eikä viranhaltioiden virkavastuulla teetetty tutkimukset toisin osoita, ”eikä vuoksi hallia siirrä”. Poliitikoiden vastuu paikasta ja nykyrakennuksesta on ”ylä ja alahuulen välistä tulevissa tarinoissa, jossa savolaiseen tapaan vastuu siirretään kuulijalle”. Ratkaisu asiaan tulee olemaan kuntaveroa maksavien ja kaupunkitalouden kompromissi ja tämän aika näyttää.

Urheilutalon kohdalla, ”köyhän ei huonoa kannata rakentaa” eikä vanhaa paikata. Nykyaikainen UUSI on rakennettava Ukoskaan jäähallin jatkeeksi tätä haluavat urheiluseurat.

A) ”rahoitus” ratkaisu on tässäkin rakentamisen ”ajuri”, verovaroilla, veto%:lla sitä ei tehdä. Veroilla pidetään Imatran nykyinfra (tiet, putket, logistiikka) pyörimässä.

B)Nyt ”digi-ja somepelien” aika, ”hiipivä lihaskato” koululiikuntaan tuo iso riskin valtakunnan kansanterveydelle joka ei ratkea urheiluhallin läheisyydellä vaan aivan muilla päätöksillä, ”liike on lääke” myös nuoren mielen ja kehon terveydelle.

C) Urheiluseurat asettaa urheiluhallille kokonaistavoitteet, dimensiot ja laadun, ”köyhän ei huonoa kannata tehdä, eikä ylläpitää”. Eli aktiivikäyttäjien lausuntoja kunnioituksella kuunnellen ja virkahenkilöiden virkavastuulla kertoman kuntatalouden tilanteella teen päätökseni, jossa edustuksellinen demokratia tekee lopullisen päätöksen..

KIRJOITIN TÄMÄN OMAAN BLOGIIN VUONNA 2012 …. eli 13 vuotta sitten ja OLISIKOHAN NYT AIKA LAITTA ”IMATRAN SISÄTORI” VAIKKA VÄÄRÄNTALON TAKAPIHALLE .. 2012 artikkeli löytyy blogista hakusanalla ”IMATRATORI”.

Kirjoitus julkaistu Imatralaisessa 5.12.2012 … miksi ei UV en muista.

Oli mielenkiintoinen katsella näitä ajatuksia, mihin tulisi sijoitta ”Imatran tori”, eli ei mihinkään ! Olisiko nyt oikea hetki tehdä päätös tälle ”toriturinalle”.
Tehdään Imatran sisätori joka on vähemmän kuin kauppahalli, mutta enemmän kuin kesätori ja päätöksen jälkeen keskittyä ”isoihin asioihin”. Esim. miltä Imatra tulee näyttämään kuntaliitosten jälkeen tai kuinka meidän tulee evästää seitsemän E-karjalan kansanedustajaa jotta Itäsuomen talouselämän tärkein projekti ”kaksoiraide Imatra – Luumäki” toteutuu. Vastaavasti Varsinaisessa suomessa maakunnan isojen hankkeiden läpi vientiin riittää yksi ministeri mutta riittääkö meiltä seitsemän kansanedustajan ”joukkue” raideprojektin toteuttajaksi, jää nähtäväksi.
Enne nuijan kopautusta, toripäättäjien on suunnattava katse niille paikkakunnille joissa on yhteisesti ratkaistu ja toteutettu toimiva torielämä jo vuosia … vuosikymmeniä sitten.
Tori Imatrankosken kävelykadulle ?
Tässä tapauksessa kannatta ottaa ryhti suoraksi, realismi esiin ja lyhyt ”historia”, keskustelupöydälle, enne lopullista päätöstä. Mielestäni Imatrankosken kävelykatu on tehty ja suunniteltu aivan muuhun tarkoitukseen kun ”toriksi”. Kävelykatu ja tämän ympäristö on suunnattu liike-elämälle jossa on monipuolinen tarjonta kaikesta mitä ihminen päivittäisessä arjessa ja juhlassa tarvitsee. Ainut ihmetys on Alkon puuttuminen. No, Imatralainen ei tätä ihmettele mutta satunnainen matkailija sekä BB huumasta innostunut turisti kylläkin. Kaikki kaupungin alueelle sijoittuvat ostoskeskukset on varustettu perusihmisen viikonloppu ja itäturistin ostohalut huomioiden.
Erikoisliikkeiden ”katu” ja ”Imatran tori” puuttuvat.
Totuus tälle Imatralaiselle torinäkemykselle ja sen ratkaisemattomaksi julistetulle lopputulokselle on jossakin menneisyydessä. Nyt tämä erilaisia näkökantoja pursuava torikauppa purkautuu yksittäisin tapahtumin eri kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevissa pienissä myyntikojuissa. Eli ”torimenneisyys” elää yhä niissä syvissä juoksuhaudoissa, josta on erittäin hankala nousta tähän yhteiseen sosiaalisen median arkipäivään. Totuus on, ettei toritoiminta perustu miljoona businekseen ja ahneeseen voitontavoitteluun vaan sosiaaliseen keskusteluun sekä tuoreen käyttötavaran ja ”tasku eurojen” keskenäiseen kanssakäymiseen.
Väkisin toria ei voi perustaa.
Torielämässä kuuluu ja näkyy paikkakunnan kulttuuri ja identiteetti. Toritoiminnan henki ja elämä kuvaa kaupungin asukkaiden yhteistä sielua, niin on Kuopiossa … Savonlinnassa jne.. eli ne edustavat kulttuuria näissä eläville ”immeisille”.
Torilla täytyy olla oma tuotemerkki eli brändi, status, henki jonka historian saatossa ovat, niin myytävät tuotteet, persoonalliset myyjät, helppoheikit, maakuntien ”torislangit” ja torilla viihtyvät sekä siellä piipahtavat, asiakkaat yhdessä luoneet.
Missä on Imatran ”toribrändi” ?.
Lähidemokratian on nyt toimittava ennen ratkaisevaa päätöstä oikeasta toripaikasta Imatralle. Täällä ei voi olla kuin yksi Imatran tori … Onko nyt aika yhteiselle torille? Onko nyt Vuoksenniskan hetki luoda Imatran vihertori , ”sisä- ja ulkotori”? Onko nyt asia ”kypsä” ja paikka yhteiselle toiminnalle mahdollinen. Onko paikka Vuoksenniskan keskusta ?
Niin mitkä ovat niitä isoja – asioita … no jaa.. riippuu paikasta ja ajasta … missä seisot ja mitä haluat katsoa.

Ikäihmisten tulevaisuus ”omista asunnoista luopumiselle”, silloin kun tulee hetki lähteä palveluasumiseen, ”pieni eläke kahden maksun loukussa” tämä tulee olemaan tulevaisuudessa ISO ONGELMA IMATRALLA ja tähän on löydettävä tulevalla valtuustokaudella ratkaisu kuinka asiaa tulee viedään kuntatalouden kannalta eteenpäin.

Erään kannattajana kannustus….”Veikko pitäs äänestää Isolle kirkolle höpisemään vanhusten kahden loukun ongelmista, kunta tasolla turha yrittää edes mitään asian eteen, tai alue tasolla , omaisten homma on hoitaa nuo ja myydä asunto , vanhat asunnot ei mene muutenkaan kaupaksi ja hinnat pohja lukemissa korjaus tarve kova, mutta lainan saanti on tiukkaa. Mutta kerro miten hoidat ja ratkaiset ongelman ?, luvata on helppo Onnea kisaan”

Vastaus: Hienon kun kerroit .. tähän voisi jatkaa, että perilliset voivat kieltäytyä perinnöstä, jolloin perintö menee valtiolle. Valtio voi kohdentaa perinnön kunnalle ja velvoittaa kunnan hoitamaan perinnön. Imatralla on satoja ihmisiä jotka asuva ns. ”mummon mökissä” ja tilanne kuten kannattaja on kuvannut. EKhva hoitaa kyllä mummon kuten laki edellyttää, mutta ei ”mökkiä”.

Kysymys on tulevaisuuteen näkemisestä. ”Kaikki näkee mäen päälle, mutta harva mäen taakse” on viisas sanonta. Kyllä kuntien, Imatran etenkin, tulee lähteä valmistelemaan toimintamallia kuinka hoitaa nämä ”sadat mummon mökkit” järkevästi kunnalle ihan vaan vaikka Imatran siisteyden ja asumisviihtyvyyden johdosta. Kaupunki on ensin siivottava ennen kuin sitä voidaan uudelleen rakentaa.

Mitä tulee kannattajan mainitsemaan ”pylvästaloehdokkuutteeni” sitä kysyivät 40 vuotta sitten Hämeessä asuessani, en lähtenyt, olin tiiviisti työelämässä. Silloin elo perheen, liikunnan ja yhteisten harrastusten sekä vapaa-ajan kanssa oli ykkösasia.

Nyt lapset ja lapsenlapset ovat maailmalla. Nyt olisi aikaa ja halua rakentaa imatrasta sellainen, että he haluaisivat vierailla täällä muulloinkin kuin kesällä ”mökillä Puumalassa”

Itsenäisyys on säilytetty, Imatra on rakennettu. Ikäihmisten hyvä asuminen ja palvelut on oltava kaikkien saatavissa. On varmistettava ikäihmisille riittävä ja korkealaatuinen kotihoito, joka tukee ikäihmisten itsenäisyyttä ja elämänlaatua. Palveluilla mahdollistetaan turvallinen asuminen kotona mahdollisimman pitkään. Imatralla nuorison ammatillisenopintien tukeminen on keskeinen osa-alueita yhteiskunnan hyvinvointipalveluissa. Motivoiva liikunta on nuoren ihmisen menestymisen lääke ”kännykkä kotiin ja maila käteen”.

1. Seniorikeskukset ja toimintakykyä tukevat palvelut
Kehitetään seniorikeskuksia, joissa ikäihmiset voivat osallistua monenlaisiin aktiviteetteihin ja saada tukea arjessaan. Näin ehkäistään yksinäisyyttä ja edistetään fyysistä ja henkistä hyvinvointia.

2. Jatkuva koulutus ja elinikäinen oppiminen
Ikäihmisille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulutusohjelmiin, jotka tukevat heidän elinikäistä oppimista ja aktiviteettien monipuolistamista.

3. Nuorison opintojen tukeminen ja ohjaus
Tarjotaan nuorille räätälöityä opinto-ohjausta ja uraohjausta, jotka auttavat heitä valitsemaan oikean opintopolun ja tukevat heidän koulumenestystään.

4. Opiskelijahyvinvointi ja tuki
Varmistetaan, että nuorilla on saatavilla mielenterveyspalvelut, sosiaalinen tuki ja taloudellinen apu, jotta opintojen jatkaminen on mahdollista kaikille nuorille riippumatta taustasta.

5. Yhteisölliset ja osallisuutta edistävät hankkeet
Luodaan mahdollisuuksia nuorille ja ikäihmisille yhteisön aktiviteetteihin ja tapahtumiin, jotka edistävät vuorovaikutusta eri ikäryhmien välillä, lisäten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista tukea.

IMATRALLE BRÄNDI ”YRITYSYSTÄVÄLLINEN IMATRA”

VAIN YRITYKSET LUOVAT TYÖTÄ JA TYÖPAIKKO. YRITYS tarvitsee ”KAVERIN rehellisen pääoman ja TOVERIN kätevät kädet luomaan  yhteistä menestystä”.

1. Byrokratian keventäminen: Imatrakonsernin uuden hallintomallin yksinkertaisuus ja päätöksenteon nopeutuminen helpottaa yritysten päätöksentekoa.

2. Infrastruktuuri ja liikenneyhteydet: Hyvät ja toimivat yhteydet, kuten liikenneyhteydet, digitalisaatio, ”valokuidutettu” Imatra, laadukas ja kohtuuhintainen kiinteistö luovat suotuisan ympäristön yritystoiminnalle.

3. Palveluiden ja taloudellisten tukien optimointi: Yrityksille mahdollistetut palvelukannustimet ja taloudelliset tukitoimet auttavat uusien ja kasvavien yritysten käynnistämisessä ja kehittämisessä Imatralla.

4. Yritysten ja kaupungikonsernin yhteistyö: Vahvempi yhteistyö paikallisten yritysten ja kaupungin hallinnon välillä edistää tiedon jakamista ja liiketoimintamahdollisuuksia.

5. Koulutus ja osaaminen: SAMPO, ammattiopiston ja yritysten yhteistyö osaavan työvoiman tuottamiseksi edistää alueen talouden kasvua ja yritysten kilpailukykyä.

6. Innovaatioiden tukeminen: Yritysten innovaatiotoiminnan tukeminen, yhdessä LUT yliopiston ja LAB amk:n yhteistyö edistävät uusien liiketoimintamallien syntymistä ja alueen elinvoimaisuutta.