Kysymykseen vastaus: Selkeät ja avoimet tavoitteet palvelutoiminnan yhtiöittämisessä.
– Henkilöstön halu sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen on lopputuloksen kannalta A ja O.
– Yhtiöittämisellä on oltava selvät ja avoimet ”tavoitteet” joihin koko yhtiön on sitouduttava. ”tämänkin” kyllä aistii milloin tavoitteet eivät ole henkilöstön keskuudessa ymmärretty tai eivät ole ”jalkautuneet” odotetulla tavalla, syystä tai toisesta.
– Kun palveluyhtiön tulos perustuu henkilöstön motivaatioon tehdä oikeaa, fiksua ja ”hyvää” palvelua asiakkailleen niin mikään tai kukaan kaupunki ei lähtee perustamaan sellaista kaupungin manageroimaa palveluyhtiöitä, jossa henkilöstön ”tehdään kun käsketään” motivaatio ko. palvelun tuottamiseen on NOLLA.
– Mitkä ovat ne muut TOIMIVAT JA HALUTUN PALVELUN vaihtoehdot yhtiöittämisen ”rinnalla”, tätä kannatta miettiä ja pohtia syvällisemminkin, HUONOJA RATKAISUJA EI KANNATA EDES KOKELLA.
Oma näkemykseni liiketoiminta ja hyvinvointipalvelusta.
– Kaupungin hyvinvointipalvelun ”liiketoiminnan” kehittämisessä tärkeintä ei ole taseen kasvattaminen vaan tietopääoman hallinta ja lisääminen. Tällä, sillä ja tulevalla ”tietopääomalla” tullaan etenemään ja tase muokkautuu toimintaa vastaavaksi.
– Rahoituksella on realiteetti ja limitit se on selvää…. mutta ”tieto edellä” tulee edetä.
Hyvä palvelutoiminta, hyvä markkinointi.
Kaupungin hyvä palvelutoiminta tarvitsee:
A) sisäisten asiakkaiden lisäksi
B) ulkoisia asiakkaita.
– Ulkoiset asiakkaat, ”palveluja käyttäessään”, tuovat tarvittavan palautteen ja ”kehitysrahan” kaupunkiin ja mahdollistavat meidän, kuntalaisten käyttämään, MEIDÄN hyviä palveluita ja markkinoimaan niitä kansainvälisesti.
Kaupunkikonserni, maakunta ja yhteiset palvelut.
– Kuinka kaupunkikonsernin ja maakunnan yhteistyö hyvinvointipalveluiden osalta tulee jatkossa, v2017 ja eteenpäin, toimimaan on kaupunkimme tulevaisuuden kannalta ensi arvoisen tärkeää.
– Tavoite ja tarkoitus edellä on hyvät palvelut rakennettava.
– Viisaalla yhteistyöllä ei ”raha” tule rajoittavaksi tekijäksi palveluiden toteutuksessa.
– Maakunnan yhteistyöhön Imatran on saatava mukaan sellaisia poliittisia edustajia, joita halutaan kuunnella, joilla on tietoa ja osaamista ja joilla on kyky omilla vahvuuksilla rakentaa win, win ja win päätöksiä aina toteutukseen saakka.
– ”V- tulilijat, epäilijät ja menneisyyden vangit” eivät voi olla edustamassa ”poliitista Imatraa” tulevien itsehallintoalueiden, maakunnan kuin kuntayhtymien organisaatioissa.
– Saimaan Geopark on hyvä esimerkki niistä joita tulee viedä viisaasti eteenpäin.
– Kulttuuritarjonnan ja elämyspalveluiden kohdalla on varaa parantaa paljonkin.
– Liikunta”matkailu” ja retkeily kehittyvät verkkaisesti ja tarvitsevat lisää ammattitaitoisija 3-sektorin pitkäjänteiseen työhön kykeneviä kumppaneita.
– Maakunta, jolla on oma lentokenttä ja toimiva logistiikka, pystyy tarjoamaan kaukaiselle ja kiireelliselle matkailijalle ”hänelle sopivia” palveluita.