Imatran investoinnit ”putkeen”, kadut ja elinkeino kuntoon.
(Julkaistu lyhennettynä 21.12 uutisvuoksi, 29.12 imatralainen)
Kun kunnassa on viriili ja avoin lähidemokratia, media, virkahenkilö, poliitikko ja kun kunnassa toimii toisiaan kunnioittava vuorovaikutteinen sosiaalinen elämä niin kuntalainen saa ja antaa sitä tietoa sekä tunnelmaa elinympäristöönsä mitä kylät ja kunnat kehittyäkseen tarvitsevat.
Yhä useammin nykykuntalainen kysyy mihin ”investointiin” hänen maksamansa vero käytetään. Samoin kysytään, mikä on tämä elinkeinopoliittinen investointi ja mitä tämä ”sana” tavalliselle kuntalaiselle tarjoaa, kun kotitie on edelleen ”perunapeltona”.
Vastuksia näihin veroeurojen käyttöön ja investointikysymyksiin voi antaa hyvinkin monella tavalla. Vastauksen ko. kysymykseen voi antaa yhdelläkin lauseella ”investointeja on tehtävä, jotta kaupungin ja kaupunkilaisten elämä voi jatkua”. Seuraava kysymys, kuinka ja miten kaupungin ”rahoja” erilaisiin investointeihin kohdennetaan, johon sopii vastaus, ”Niin on monta mieltä kuin on miestäkin”, hallitusti.
Meidän hyvinvointi yhteiskuntamme on muuttunut perusteollisuudesta palveluteollisuudeksi joka samalla on muuttanut toimimisen rakennetta ja vaatimuksia. Avoin markkinatalous on vaatinut yhä enemmän myös kuntia mukaan, omilla tilaaja tuottaja toiminnoilla, elinkeinonrakenteemme edistämiseksi.
Milloin halutaan tai joudutaan tekemään elinkeino-, saneeraus-, korjausinvestointeja perustuu elävään elämään, historian tietoon ja kyvystä nähdä tulevaisuuteen. Kun puhumme kunnan kehittämisestä, kysymys, voiko investointeja jättää tekemättä vedoten säästämiseen, edelleen sama vastaus ”niin monta on mieltä kuin on miestäkin”, ei voi.
Elinkeinopoliittinen investointi on sijoitus tulevaisuuteen. Saneerausinvestointi on menneisyyden suunnitelmallista muuttamista tähän päivään. Korjausinvestointi on välttämätöntä tekemistä heti ja nyt, jotta elämä ja toiminta voi kaupungissa, mahdollisimman vähillä häiriöillä, jatkua.
Sanerausinvestoinnit ovat järjen ja tunteen käyttöä kaupungin infrastruktuurin ylläpidossa, taloudelliset realiteetit huomioiden. Päätökset näistä investoinneista ei saa perustua ”mutu”, minusta tuntuu, teoriaan. Nämä investoinnit ovat sitä tekemistä joka täytyy toteuttaa, asiantuntijuudella ja kaupungin historian tuntemuksella, huomioiden että hyvin hallittu saneerausinvestointi vähentää korjausinvestointien määrää ja kustannuksia. Sodanjälkeisellä elinkeinopoliittisella investoinnilla luotiin vahva perusteollisuus joka antoi mahdollisuuden niin suur – kuin pienyrittäjyyden kehitykselle ja työpaikoille. Tämä rakentaminen eli oman aikansa, kehittäen Imatraa vuodesta toiseen. Nyt tämä infrastruktuuri on saneerauksen ja korjauksen kohteena. Poliittisessa keskustelussa on ymmärrettävä suunnitelmallisen saneerauksen ja korjauksen merkitys kun puhumme kestävästä kaupunkikehityksestä.
Korjausinvestoinnit ovat investointeja joihin on pakko varautua ja jotka on pakko tehdä, halusimme tai emme, jotta kaupunki voi elää hallitun turvallista ”aina sattuu ja tapahtuu elämään” nyt ja tulevaisuudessa. Sähkön, putkiston, logistiikan jne… on vain toimittava ja kaupungin infrastruktuurin on palveltava kaikkia kuntalaisia 24 tuntia , 7päivänä viikosta, vuodenajasta ja vuodesta toiseen.
Elinkeinopoliitinen investointiiTämän päivän vastuullinen investointiesitys ja päätös tapahtuu aivan muulla tavalla kuin yksilötason, ”MUTU”, menetelmällä. Elinkeinopoliittiset investoinnit ovat, ”mäen taakse näkemistä”, ennustamista, tutkitun tiedon sekä ”eletyn elämän” perusteella tehtyjä investointipäätöksiä, huomioiden mitä monimutkaisempi on investointia ympäröivä maailma sitä vaikeampi on hallittu investointi. Investoinnin riskikartoitus huomioi myös mm. poliittisen epävarmuuden kasvaessa jne. Peruslähtökohtana on että elinkeinopoliittinen investointi rahoitetaan velkarahalla, jossa on mukana luottoluokitus sekä kaavoituksen kautta kaupungin maaomaisuuden myynnistä elinkeinoelämältä saatu tulo. Luottoluokitus määrittä velkarahan hinnan johon takuun antaa ”kaupunki” taloudellinen tilanne..
Maaomaisuuden myynti ja osto tulee hallita kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen yhteistyöllä huomioiden että viestintä ja vallan käyttö kontrolloidaan, tässä vapaan sanan maailmassa, yhä tarkemmin Markkinatalouden ja teknologian kertoma, ”viisaus ja fakta”, informaatio on nopeasti tietoyhteiskunnan käytössä ja ”mielenkiintoiset” teot ovat heti julkisessa mediassa kaikkien kuntalaisten arvioitavissa.
Toisaalta sanonta ”elävän mieli eteenpäin” ja sen tekeminen, on vain hallitusti toteutettava, muistaen että ”tekemättä jättäminen ei ole samaa kuin säästäminen”.