Vaalien alla poliitikot ja julkisuus kytkeytyvät toisiinsa. Kuntapolitiikka tuo vaateita niin valtuutetuille kuin kuntalaisille. Äänestäjä haluaa tietää onko annettu ääni oikeassa osoitteessa kunnan ja maakunnan asioista päätettäessä.
Päätöksiä kritisoitaessa halutaan valtuutetun omaa näkemystä asioihin ja poikkeaako oman valtuutetun päätös harmaasta politiikan massasta. Toiset onnistuvat henkilökohtaisilla ansioillaan, aikaisemman julkkiskuvan ansiosta tai populistisuudellaan. Jotkut noudattavat tuttuja ja turvallisia kuntapolitiikan latuja, välttäen visusti joutumasta ”ladun” avaajaksi.
Mitä äänestäjä omalta poliittiselta edustajaltansa oikein haluaa, ulkonäköä, taitavuutta, sanavalmiutta, osaamista, julkisuuden hallintaa vai vain mukanaoloa ja napinpainallusta? Vai ei mitään, eikä äänestä ollenkaan. Haluaako äänestäjä ehkä kymmeniä vuosia mukana olleen ”konservatiivin”, jonka tavoitteena on vanhalla ladulla pysyminen, tapahtukoon ympäristössä minkälaisia muutoksia hyvänsä.
Onko poliitikon valta vain näennäistä joka on rakennettu vain henkilökohtaisesta ”brändistä” eikä osaamisesta ja maineesta ja jonka tärkein osa-alue on luottamus?
Jotta ihmiset, yhteisöt ja ryhmittymät voisivat luottaa poliittiseen päätöksentekoon, ovat poliitikkojen henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoonallisuus aivan keskeinen asia.
Kuinka luodaan henkilökuva uudelle poliitikolle? Uusille halukkaille on pystyttävä luomaan julkisuuskuva joka tarjoaa riittävän houkuttelevan vaihtoehdon kokeneille, jopa ylikypsille poliitikoille. Uskon että jokaisen, joka haluaa hoitaa yhteisiä asioita, pitää saada oma henkilökuvansa näkyviin ja omat ajatuksensa julki. Ei rahan vuoksi vaan rakkaudesta lajiin.
Hesarin kirjoitus 10.9 ”joka viides pääkaupungin valtuutetuista luopuu vapaaehtoisesti paikastaan” herättää kysymyksen miksi? Miksi hyvien ehdokkaiden saanti kunnalliseen politiikka on niin vaikeaa? Mielestäni vaikeus johtuu ainakin osaksi poliittisesta pelistä jossa oikea demokratia ja äänestäjää henkilökohtaisesti koskettava lähidemokratia eivät kohtaa. Olipa asiat ja tilanteet Imatralla niin tai näin, niin uskon poisjäännin tai jatkamisen päätökset olleen henkilökohtaisesti tarkkaan mietitty. On eriasia ilmoitetaanko todellinen poisjäännin syy julkisuuteen.
Älykkyyden ja ideologioiden sokea ihannointi on vaaraksi niin poliitikoille, äänestäjille kuin yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Viime vuosina politiikassa toimineet ovat saaneet tuntea henkilökohtaisesti toimintaympäristön rajut muutokset. Vanha 60 tai70 luvun kunnallispolitiikka ei johda haluttuun maaliin tämän päivän markkinavoimien maailmassa. Toiset ovat rajujen muutosten välttämättömyyden ymmärtäneet ja pystyneet uusiutumaan toiset taas eivät. Uusia tuulia tarvitaan Imatran kunnallispolitiikassa. Oikeilla valinnoilla tuemme mm. alueen yritysten kehitystä, ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen, hyviä terveys- ja hoivapalveluja sekä toimia sivistys ja koulutuspalveluja.
Niin yrittäjän kuin palkansaajankin kohdalla, kohtuullisen veron maksaminen Imatran kaupungille tulee saada kaikkien hyväksymäksi asiaksi eli pois harmaasta taloudesta ja veroparatiisista.
Oikein tehdyt kuntaliitokset, Venäjän WTO jäsenyys ja mahdollinen viisumivapaus avaavat suuria mahdollisuuksia. Näihin päätöksiin on osallistuttava henkilökohtaisella järjellä ja yhteisellä viisaudella. (kommenti osoiteeseen veikko@veikkoh.com)
Veikko Hämäläinen
kunnallisvaaliehdokas SDP (sitoutumaton)
www.veikkoh.com