14.10.2016 Kiitoksia kysymästä.. TÄSSÄ ON YHTEENVETO, JONKA OLEN VASTANNUT KANSALAISÄÄNESTYSALOITTEEN TEKIJÄLLE…
Vahva on asia kun ”lapsista ja lapsenlapsen” tulevaisuudesta on kysymys. Tähän ei voi vasta ilman perusteluja ei etenkään ”minusta tuntuu” tiedoilla.
Vastaan sinulle niillä tiedoilla, jotka minulla on käytettävissä, millaisena henkilökohtaisesti näen Imatra 2030 luvulla, niiden päätösten valossa jotka valtiovalta tulee koulu- ja sivistystoimessa tällä eduskuntakaudella tekemään. (Vaikka Helsingin sanomat 10.10.2016)
Yleistä, muutamalla lauseella, tulevasta 3 kampuksen yhtenäiskoulusta Imatralle, ei voi vastata.. ISO KUVA v. 2030 ON ”PIIRRETTÄVÄ” ja tästä eteenpäin on kuviteltavissa, ensi askeleet on viisasta ottaa nyt, ”nyt” askeleita tullaan varmasti korjaamaan 2020 luvulla ympäristön muutoksen johdosta.
PERUSTELUT
1. Valtion taholta koulu-uudistusta käydään läpi ripeälle tahdilla KOKO MAASSA, (yksityiskohtia miksi käydään en käsittele tässä). Totean, koko uudistusta ohjaa valtiovalta, jossa on kaksi pääasiaa, a) opetuksen sisältö + digimaailma b) oppilasmäärät + ”koulurakennukset”…
2. Maakuntauudistus tulee etenemään, tämän hallituksen toimesta ja tulee toteutumaan tämän eduskunnan aikana. Kuinka hyvin uudistus toteutuu jää nähtäväksi. (SOTEa en sotke tähän, muuten loppu ”paperi”)
3. Maakuntauudistuksessa tulee kolme hallintotasoa ”suomivaltakuntaan” valtio, maakunta, kunta…. Ja keskeisintä on maakuntahallinto. Maakuntahallinnolle tulee siirtymään 250 tehtävää, ”organisaatiota” kunnilta ja valtiolta tämä tulee koskemaan n. 220000 henkilötyövuotta ”henkilöä”.
Muutos on KIRJOITETTAVA ISOLLA JA ON MERKITTÄVÄ MUUTOS jokaisen kunnan toiminnassa ja jonka lopputulosta emme vielä tiedä 100%:sti
Toki kymmenistä muutujista, jotka leijuvat yllämme, voi analysoida muutaman lopputuloksen …
3.1 Nyt ”ilmassa olevilla tiedoilla” kunnalle tulee jäämään A) sivistyksen + hyvinvoinnin tehtävät B) kunnan infrastruktuurin ylläpito.
3.2 Kun SOTE siirtyy v.2019 maakuntahallinnon alle, niin kuntien budjetit putoaa n. 40%:n nykyisestä tasosta. Esim. Imatralla kaupungin budjetti .. tulee olemaan 60 milj€, nykyisen 150 sijasta..
3.3 ”Imatran kaupungista” tulee, (jotta julkisen talouden läpinäkyvyys veronmaksajille, kuntalaiselle toteutuu) ”Imatran kaupunkikonserni”, jossa kaupunkivelka Imatralla on nyt n.2000€/asukas ja kaupunkikonsernivelka 6000€/asukas.. Kuinka ”velka” tulee jatkossa hallita vaatii viisaita päätöksiä… ”Nyt” Valtakunnan tasolla Imatrakonsernin velka ja maksukyky on ”hyvä”, olin 23.9 seminaarissa, jossa valtakunnan ja kuntien velkaantumista käsiteltiin joten tieto ei ole mututietoa..
3.kysymys 1. Kuinka tulevaisuudessa PIENET kunnat tulevat, sivistyksen + hyvinvoinnin kuin kunnan infrastruktuurin ylläpidon hoitamaan ON ISO KYSYMYSMERKKI.
– Esim. Imatralla 27000 asukasta, kunnallisveroäyri tulee olemaan 7,3 nykyisen 19,5 siasta. Ruokolahti? Parikkala ? Huh, huh jne… (tietoa tulevasta on olemassa)
3.kysymys 1 + jatkokysymys .. pystyvätkö kunnat olemaa itsenäisiä ja hoitamaan kunnille asetettuja velvoitteiden, kun sivistys+ hyvinvointi (on 70% kunnan budjetista) kunnan infrastruktuurin ylläpito (on 20%), hallinto (10%) osalta, KANSALAISTEN YHDENVERTAISUUS JA PERUSTUSLAILLISET OIKEUDET HUOMIOIDEN.
3. kysymys 2 tuleeko, sivistys+ hyvinvointi (70% kunnan budjetista) siirtymään maakuntahallinnon tehtäväksi? MINUN MIELESTÄNI MAAN HALLITUKSEN TULEVILLA PÄÄTÖKSILLÄ NÄIN TULEE KÄYMÄÄN
– Kunnilla ei yksinkertaisesti tule olemaan rahaa rakentaa ”huonoja” kouluja, kiinteistöä, infrastruktuuria. Opetuksen ja pedagogiikan ”iso kuva”, tieto jolla lapsenlapsemme tulevat maailmalla pärjäämään tulee opetusministeriöstä toimintaohjeena KOSKIEN KAIKKIA KANSALAISIA.
3. kysymys 2 +jatkokysymys millainen on oppilasmäärä ja ”koulurakennus” 2030 luvulla? ”Koulut” ovat monitoimitiloja, (ei luokka ja pulpettia, jotka ovat koulukäytössä 08-16 ja muuna aikana yhteiskunnan käytössä. TÄTÄ ON TUTKITTU YLIOPISTOJEN, ISOJEN KAUPUNKIEN KOHDALLA VIRKAMIESTEN TOIMESTA RUNSAASTI VIIMEAIKOINA..
VASTAUKSENI VARSINAISEEN TEKEMÄÄSI KUNTALAISALOITTEESEEN
A) Kansalaisdemokratia… Kansalainen / kuntalainen saa tietoa tästä uudistuksesta valtakunnan tiedotuskanavista .. tässä TIEDOTUSKANAVASSA on mututietoa ja faktaa…
B) Edustusdemokratia … Valtuustoissa istuvat luottamushenkilöt saavat edellä mainitun tiedon lisäksi valtiohallinnosta ja opetusministeriöstä tutkimustietoa sekä ennustettavuutta koulumaailman kehitykselle jne. Tulevia poliittista päätöstä varten.
C) Virkamiehet tekevät lähinnä opetusministeriön ohjeiden mukaan omat selvitykset omasta kunnasta ja tulevaisuuden palvelutarpeista asioiden päätöksiä varten. Myös tästä on käytännön tietoa eli kuinka eri kunnat ovat tulevaisuuden ennusteet huomioiden mm. kouluasioiden ratkaisussa…
Positiivista tässä aloitteessa on se että nyt kuntalaisten on oikeesti otettava mietintään lasten koulunkäynti NYT JA TULEVAISUUDESSA ja vastaako se sitä mitä vanhemmat odottavat ja vastaako se sitä mihin kuntalaiset ovat valmiita verorahansa kohdentamaan….kaikkeen, (kadut, putkistot, sähköistys, liikennöinti, viheralueen, rannat jne..) kaupunkin infrastruktuuriin se on kohdennettava..
Se on selvää että nykyistä Imatran kaupungin kouluverkkoa Imatran kaupunkikonserni ei pysty ylläpitämään v. 2019 eteenpäin, kuten menneinä vuosina…
1. Nyt päätös kolmesta kampuksesta 2020 vuosikymmenelle on hyvä päätös Imatralle. Selkeä osoitus oikeasta päätöksestä ja osoitus v. 2018 maakuntahallinnolle, että asia on tutkittu, selvitetty aina logistiikka myöten ennen päätöstä tehtäessä.
…. On PERUSTELTU PÄÄMÄÄRÄ, tämän tuleva maakuntahallinto toteaa v 2018, hallinnoikoon KOULUVERKKOASIASSA sitten kunta tai maakunta.
2. Satelliitit koulut jatkavat olemassa oloaan 2020 luvulle ”TARPEEN MUKAAN” niin, että lasten ja koulussa työskentelevien TERVEYS ON YKKÖSENÄ…KAKKOSENA ON OPETUS.
3. Käytöstä poistettavien koulukiinteistöjen poisto tehdään ”harkitusti kiiruhtaen”
– avoin jatkuva seuranta kiinteistöistä ja oppilaista + raportit ja tutkitut tulokset PÖYDÄLLÄ.
– Kuntalaisten ”tunnereaktiot on huomioitava” mutta / ja edustuksellisen demokratiaan on pystyttävä LUOTTAMAAN.
KUN KUNTALAISADRESSEJA ON LÄHDETTY KERÄÄMÄÄN ”koulujen säilyttämisen puolesta” TÄMÄ ON ”SORMEN OSOITUS” ETTÄ POLIITIKOT EIVÄ OLE KUUNNELLEET KUNTALAISIA JA OVAT TOIMINEET EPÄLUOTETTAVASTI, KUN TULEVAISUUDEN PÄÄTÖKSIÄ IMATRAN KAUPUNKISSA NYT TEHDÄÄN…
Hyvä näin, kansalaismielipiteillä tulee asioita mitattavan, mutta edustuksellisella demokratialla on pystyttävä TEKEMÄÄN OIKEITA PÄÄTÖKSIÄ..
Perustelen näkemykseni neljästä näkökulmasta.
1. TULEVAISUUDE NÄKÖKULMA 2030-2040 luku.. menneisyys huomioiden.
2. TURVALLISUUS NÄKÖKULMA… Opetus, ympäristö, logistiikka.
3. TALOUDEN NÄKÖKULMA … Kaupungin budjetti putoaa puoleen.
4. TODENNÄKÖISYYS NÄKÄKULMA … Maakunnassa on kaksi kuntaa v. 2030
HENKILÖKOHTAISESTI OLEN 3 kampuksen kannalla, jossa ”satelliitit” on tarkasteltava v 2020 niin että Joutseno ja Ruokolahti ovat tarkastelussa mukana. Kampuksien tulee sijaita siellä missä on oppilaat.
Koskenkoulun ja Vuoksenniskan kampukset ovat selvät mutta Mansikkalaa parempana vaihtoehtona pidän KARHUMÄKEÄ…UKOSKAN KAMPUS on ”väärä sana” kolmannen kampuksen paikaksi…