20 uutta tonttia ja 200 vanhaa kunnostettua tonttia

Lukiessani tuota maanatain 22.10 Uutisvuoksea kiinnittyi huomio artikkeliin ”20 uutta omakotitonttia Meltolaan” ja jatkossa … kaupunginhallitus huolissaan tonttitarjonnan riittävyydestä.

Uskoisin että merkittävämpi uutinen ja suuri ympäristöteko olisi
”200 vanhaa siivottua tonttia eri puolilla Imatran kaupunkia on laitettu kuntoon haettavaksi uudelleen rakentamista varte”.
Kunnallisvaali ehdokkaana tulee ajeltua eri puolilla kaupunkia. Ihmetystä on herättänyt ”hylättyjen talojen autioiden pihojen” Imatra. Ymmärrän kyllä miksi näin on käynyt. Muutaman hyvin hoidetun tontinomistajan kanssa tuli keskustelu naapuritontin ränsistymisen vaikutuksesta omaan päivittäiseen elämään. Vaikutus ei ole ollut positiivinen etenkin kun kuulee ”kyllä kaupungille on asiasta ilmoitettu ja vastaukseksi on tullut, kaupunki ei voi asialle mitään”. Kaupunki ei voi mitään ”ränsistymiselle” tuntuu sangen merkilliseltä vastaukselta. Sama laki koskee myös Länsi-suomen kaupunkeja, siellä ympäristösiisteys tuntuu toimivan näissä autioituneiden tonttien kohdalla ymmärrettävästi ja hyvin. Vanha Pispala on hieno kaupunginosa Tampereella. Ympäristökatselmus on kaupungin yksi työkalu jolla pidetään yleistä siisteyttä ja järjestystä sekä ”puhtaus on puoliruokaa” ilmapiiriä kaupungissa yllä. Onko Imatran kaupunki näin voimaton yleiselle kaupungin siisteydelle ja ympäristön järjestykselle kuin miltä asiat näyttävät. Väitän että tuskin on. Kysymyksessä täytyy olla joku syy tai intressi taho tonttisiisteyden välinpitämättömyydelle. Onhan kaupunki aikoinaan pystynyt valmistammaan nämä vanhatkin tontit houkuttelevaksi ja myynti kuntoon, jossa pakkolunastus on ollut se viimeinen voima kaavoitusta tehtäessä jne.. En ole mikään pakko siisteyden saarnaaja mutta kohtuullinen siisteys kuuluu sivistykseen ja asioihin tulee pystyä yhteisesti puuttumaan etenkin jos yksilön epäsiisteys vaikutta yhteiseen elävään ympäristöön. ”Pakkokin” täytyy olla jos ei muuta keinoa ole olemassa. Kun Vuoksenniskalla pääkatua marssii, ei kukaan voi olla huomaamatta ränsistymistä ja liike-elämän pakoa. Jos taas haluaa kävelylenkillä poiketa harjun kahta puolta, hiukan hiljaisimmille kujille, en yhtään ihmettele niitä mielipiteitä jotka olen saanut eteenpäin välitettäväksi. Liian monelta asukkaalta on tullut sama viesti, kun kaupungille on ilmoitettu ”siivottomuuden näköalasta” niin vastaukseksi on tullut ”emme voi asialle mitään”. Millainen on kaupunki joka ei voi vaikuttaa, tonttinsa hyvin hoitavan kaupunkilaisen, siistimispyyntöön eikä voi mitään ”autioituneiden tonttien” omistajille. Väitän, kysymys on enemmän kaupungin asenteesta kokonaisvaltaiseen kaupunkisiisteyteen. Valitettavasti, kyllä se arki ihmisen pihakadun virkeä näköala luo eliksiiriä hänen päivittäiseen elämään enemmän kuin kiiltävän kauniit, monesti matkailijoita varten varustetut, pääkadut.
terv. veikkoh

Saatat pitää myös näistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *