Annoin kommenttini lehtiyhtymä kyselyyn 22.7 ko. asiasta.
Ei Imatra mielenterveysasiat ole ”puuntakaa”, ei edellisen, eikä nykyisen valtuuston hallituksen kuin sosiaali – ja terveystoimen, silmille pöllähtäneet.
Imatra mielenterveyspalveluiden ”uusstrategi” ja toiminna ajaminen Eksoten syliin on ollut virkamiesten, virkanaisten strategiasuunnittelussa jo useamman vuoden.
Mielenterveyden ”Uusstrategia” on ollut nähtävissä niin julkisissa haastatteluissa kuin ”vähemmän” julkisessa keskustelussa 6kk/2011 lähtien aina tähän päivään.
Uutinen mielenterveyspalvelun osaamisesta, ”KV-valtaa kuin kurkisuolla ja tietoa kuin kaupunkipurossa” V Nevalainen 24.7.2013 Uutisvuoksessa. ½ vuoden valtuustokokemuksella yhdyn tähän ex-ylilääkärin toteamaan.
Nyt asia polttaa jo kuntalaisia, kuntalaiset ovat ”lukeneet” tilanteen ja palvelua tarvitsevat ovat tunteneet asian konkreettisena ”pelkona”. Ei riitä että virka”nais” kertoo lehtien palstoilla että pelkopois, pelkopois …. emme ole iltasadussa ”kaukometsän pakolaiset” vaan kovassa markkinatalouden maailmassa jossa järkevällä viisaudella pyrimme välttämää suuremmat hulluudet.
Täytyy muistaa että mielenterveyden hoito ja hoidon johtaminen on ammattilaistenkin keskuudessa ”taitolaji” jota sivistyneistökin ”tieteenä” arvostaa ja joka vaikuttaa moneen yhteiskunnan toimintaan ja nimenomaan koko kansantalouteen eikä ainoastaan pienen ihmisen pahoinvointiin. Kannatta lukaista ”Mielenterveysongelmat jo suurin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin” artikkeli, uutisvuoksessa 15.11.2009″.
Tästä ”mielenterveyden vuoksi eläkkeelle” olen erityisen huolestunut Imatralaisena veronmaksajana enkä niinkään tai pelkästään kaupunginvaltuuston jäsenenä. Kaikki me tiedämme mikä on meidä kaupunkimmen talouselämän perusrakenne, ”piiput ja savu”. Tämä talousrakenne on ”vauhdilla” muutumassa teollisuusyhteisöstä palveluteollisuutee jne.. Työmaailmassa pitkään olleena ”luottamusvaltuutettuna” olen nähnyt liian monta pitkän ja ansiokkaan työuran päättyvän ”puuntakaa” tulleeseen irtsanomiseen, yksilölliseen mielenterveysongelmaan joka on johtanut pysyvään työttömyyteen jopa pahimpiinkin asioihin. Tällaisia tapauksia en halua kenenkään kohdalle en koko valtakunnassa enkä etenkään meidän kaupungissa.
Näillä tänä päivänä julkisesti ”näkyvissä” olevilla strategioilla ja käytännös jo toteutuneilla toiminnoilla, niin taloudellisesti, niin hoitomääränä, puhumattakaan hoitolaatuna, huomioiden vielä sairastuneen ihmisen inhimillisyys en halua esittää nyt enkä lähitulevaisuudessa paluuta ”Rauhan aikaan”. Tämän päivän haasteisiin vastaava, ympäristöön sulautuva, katuuskottavasti ymmärrettävä, viisaastinäkyvä, nopea ja hyvin toimiva mielenterveyspalvelu on turvallisen ja sivistyneen kaupunkikuvan paras ”brändi”.