”Kärttyisät papat lukion puolesta”. Uutisvuoksi 28.11.2012

Oli hienoa asia että tällainen tilaisuus oli järjestetty. Kiitos järjestäjille.
Harmi että Uutisvuoksi otsikoi asian hiukan erheellisesti, tarkoituksella tai tarkoituksettomasti.
Itse tilaisuudessa olleena ja lukioselvityksen lukeneena tulkitsen että 60% Uutisvuoksen kirjoituksessa oli totuutta ja loput sinne päin.
Lähivuosina lähidemokratia tullee kuntien toimintaa ohjaavaksi työkaluksi, halusimme sitä tai emme.
Eli ne kaupungin osa-alueet jotka haluavat pitää itsestään huolta pystyvät myös sen tekemään.
En tiedä mikä kaupunginosa Imatralla maksaa minkäkin verran veroja kaupungin yhteiseen rahakirstuun, mutta ”Niskalaiset” ovat kyllä sen huomanneet että heidän maksamat veromarkat menevät johonkin muualle kuin Vuoksenniskan ylläpitämiseen. Eurotermeillä sanottuna ”pohjoinen Imatra” on nettomaksaja kaupungin yhteisessä ylläpidossa.
Toisaalta oli miellyttävä kuunnella kun veronmaksukykyiset elämää nähneet ”Niskan senjorit” olivat ilmaisemassa omaa näkemystään, ei ainoastaan lukion lopettamisesta vaan tästä Vuoksenniskan näivettämisestä, alas-ajosta, asukkaiden ”kuuntelemattomuudesta” jne.. Henkilökohtaisesti uskon että he toivat terveiset myös niiltä ”Niskalais junioreilta” jotka olisivat halunneet osallistua tilaisuuteen mutta aika ei sopinut heidän kalenteriin.

Itse lukioselvitykseen.
Aina päätöksiä varten halutut selvitykset tähtäävät johonkin, niin tämäkin, huolella tehty selvitys tähtää kestävän kehityksen päätökseen Imatralaisessa lukiotoiminnassa.
Valitettavasti määrätynlainen tarkoitushakuisuuden ”tuoksuu” on ko. selvityksessä, niin kirjallisessa raportissa kuin suullisessa selonteossa. Mm. jälkikäteen tilaisuuden esitykseen tehdyissä lisäyksissä oli tehostettu ainoastaan ne asiat jotka puoltavat yhden lukion mallia jne..
Ymmärrän kyllä opettajien huolen ja ”löysässä hirressä” roikkumisen. Valitettavasti tämä on hyvin yleistä tämän päivän talouselämässä. Mutta, faktat ovat fakatoja, eli jos ei ole oppilaita… ei tarvita opettajia … eikä tarvita toimitiloja jne. Unohtamalla faktat ja arvioimalla tilanne historian ”tunteella” vääristämme totuutta ja tulevien oppilaiden oppimismahdollisuuksia.

Miksi opetettavia oppilaita ei ole ja eikä tule … on hyvä kysymys.
Tähän ei ole ainoastaan yhtä vastausta vaikkakin ko. tilaisuudessa näin ”ehkä” ohjattiin ymmärtämään.
Kyllä lukion oppilasmäärän lisäämiseen on mahdollista. Niin kuin kuulimme lukion markkinointi ja tätä kautta oppilasmäärän lisääminen ei ole helppoa mutta ei missään tapauksessa myöskään mahdotonta. Tarvitaan oikeaa ja laajanäköistä yhteistyötä ympäristön kanssa niin markkinoinnissa kuin opiskelumahdollisuuksissa. Lisäksi tarvitaan yhteinen tahtotila, joka oli keskustelussa myös mukana. Jos ei ole tahtoa ei myöskään tapahdu mitään.

Mikä on Imatran yhteinen tahtotila lukio-oppilasmäärän lisäämiseksi ?
Me elämme mahdollisuuksien tilanteessa nyt tarvitaan hyvä kuntauudistus ja näkökyky tulevaan sekä keskustelun ”taito” … Tuskin IB luokan sijainti on Zurichistä käsketty. Ei Moskova tai Brussell päätetä missä meidän lentotukikohdat sijaitsevat. Meille on ”urheilun akatemiaa” varten valmistumassa mahtava urheilun ja liikunnan ”keidas”, keskus.
Missä ovat meidän ”kestävään kehitykseen painottuvat” lukiot, yhteiskuntasuunnitteluun -, ympäristösuojeluun – tai kaivosteollisuuteen painottuvat lukio. Tuleeko metsäklusterilinjan oppilasmäärä jatkossa kasvamaan jne.
Lukion kehitys tarvitsee nyt monipuolistumista, innovaatiota ja kansainvälistymistä.

Erittäin hyvä asia ….opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Mitä tulee esityksessä esitettyyn kustannusrakenteeseen niin vuosittaisen kunnossa/ylläpidon kuin mahdollisten rakennusinvestointien kohdalla Vuoksenniskan koulun korjaus- ja investointikulut on käsitelty selonteossa hyvinkin tarkkaan. Tämä oli erittäin hyvä asia ja näin opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Sitä vastoin Mansikkalan kohdalla selonteossa on yleisluotoiset kommentit opetustilajärjestelyistä, ”tarvittaessa lisätilat tullaan vuokraamaan”, suora lainaus selonteosta ”Mansikkalan” kiinteistössä on tehty perusparannus ja lisärakentamista 1990-luvulla. Kiinteistön kunto on kahtalainen. Suurimmat ongelmat ovat puutteellisessa ilmanvaihdossa ja opetustilojen ajanmukaistamisessa. Kesällä 2011 kunnostettiin piha-alue. Liikennejärjestelyt ovat alueella ajoittain ongelmallisia”.Edellinen lause huomioiden, ennusta että 2014 käynnistyy koulurakennuksiin ja liikennejärjestelyihin kohdistuva lisäinvestointi Mansikkalassa. Mikä tule olemaan tämän ”hinta”?
Miltä tuntuu olla 75min täydessä luokassa jos ilmanvaihto ja opetustilat eivät ole ajan mukaisia ?

You may also like

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *