Millaisella elon ja olon mallilla Imatra tulee menemään 2030 luvulle, tätä varmasti moni kuntalainen miettii. Tätä ”kahta mahdollisuutta” tulee arvioida, mahdollisesti jopa päättää 1.6.2025 alkavalla edustuksellisen demokratian nelivuotiskaudella. Eli kummalla tavalla Imatra tulee menemään tulevaisuuteen.
Itse näen Imatran tulevaisuuden menon kaksi jakoisena
a) itsenäinen Imatra … vai
b) kuntaliitoksissa oleva Imatra.
Imatran tulevaisuus itsenäisenä vaiko kuntaliitoskuntana riippuu useasta muuttujasta joista osan me voimme vaikuttaa. Ykkösenä on väestökehitys, seuraavina kuntatalous, poliittinen päätöksenteko, valtakunnan asettamat kuntavelvoitteet, uusi valtio-osuuslaskennan (v.2026) toimivuus ”Ikääntyvässä Imatrassa” jne. Unohtamatta muuttujia joihin emme voi vaikuttaa mutta näiden kanssa on pystyttävä elämään.
Onko yksi on ylitse muiden johon pystymme vaikuttamaan? Eli edustuksellisen demokratian liberaalipolitiikka ? kuinka se tulee toteutumaan ja kuinka yhteisesti puolueiden välillä sovittu kasvu- ja sopeutusstratekian ”juoksutus” kaupungissamme lähtee toteutumaan. Tämän tulee meille tekemään seuraavan valtuustokauden edustuksellisen demokratian ”yksilöjärki ja yhteisöviisaus”.
”Faktoilla taloutta ja fiktiolla tulevaisuutta”
Väestökehitys ja ikärakenne: Imatran väkiluku on ollut vapaassa pudotuksessa 40 vuoden ajan, samoin huoltosuhde 20 vuoden ajan. Nyt ikääntyvä väestö muokka -/+ palvelutarpeiden rakennemuutosta ja samalla työikäisten sekä hyvätuloisten eläkeläisten määrä vähenee heikentäen tulopuolen mm. verotulojen kehitystä jne..
Kuntatalouden kehitys: Talous on ”numero yksi” kun katsotaan kunnan kykyä säilyttää itsenäisyys. Valtiovalta ei ole ajattelematon kun se ”kurkistelee” kuntien verotulokertymää jakaessaan valtio-osuuksia kunnille. Vastaavasti, jos kunnan oma tulojen tekeminen ei vastaa odotuksia eikä kata kasvavia kustannuksia, tulee taloudellinen itsenäisyys vaarantumaan ja kriisikunnan kriteerit hiipivät ”hiljalleen” kuntatalouteen. Imatran talousalue eli viime vuosisadalla oman ”ruususenaikansa”. Isot teollisuudet kasvoivat ja globalisoituivat ns. ”ulos Imatrasta” jättäen talousalueen kehityksen Imatran itsensä tehtäväksi. Näin kunnan elinvoimaan tuli kunnasta riippumattomia, ison teollisuuden investointeja tai investoimattomuutta tuoden samalla arvaamattomia muuttujia niin kuntatalouden hallintaa kuin alueen väestökehitykseen.
Kuntarakenteen muutokset: Suomessa on jo pitkään keskusteltu kuntien yhdistymisestä taloudellisten ja toiminnallisten etujen saavuttamiseksi. Saimaan alueen kunnille on syntynyt painetta yhteistyön lisäämiseen jopa kuntaliitoksiin. Jo nyt pienet kunnat kamppailevat niin toimivan talouden kuin tekevien käsien resurssipula kanssa.
Elinvoimaisuuden kehittäminen: Imatran tulevaisuus riippuu kyvystä houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Matkailu ja teollisuus ovat edelleen alueen vahvuuksia ja näihin liittyvä kestävän kehitysen jatkumo tulee olemaan keskeinen tekijä kuntatalouden onnistumisessa, vaatien jo nyt tulevaisuuteen katsovia rohkeita päätöksiä.
Digitalisaatio ja datatalous: Tämä ja covidin käynnistämä eteätyötoiminta on tuonut pienille kunnille ison mahdollisuuden elinvoiman kehittämiselle. Etätyö oli ja on tulevaisuudessakin suuri mahdollisuus luoda niin micro kuin macro työpaikkojen pieniin kuntiin, saaden kuntia houkutelemaan datatalouden ammattilaisia parantamaan kunnan elinvoimaa. Mutta nämä datateollisuuden ”etätyöläisten” eivät tule ”kuiduttomaan” kuntaa”. Vastaavasti perheelliset vaativat laadukkaat asunnot, samoi lapsille laadukkaan peruskoulun sekä turvallisen asuinympäristön. Tämä kaikki on mahdollista Imatralla jos valtuustosalissa on asialle yhteinen tahtotila.
On kaksi vaihtoehtoa:
a) IMATRAN itsenäisyyden säilyminen vahvan uudistumisen kautta:
Jos kunta onnistuu esimerkiksi matkailun, koulutuksen, uusien teollisuusalojen hankinnassa tai suurteollisuuden tarvitsemien palvelujen kehittämisessä itsenäisyyden säilyttäminen on realistisempaa. Oikean tulevaisuuden näkeminen ei ole helppoa ja lopulliset ratkaisut riippuvat monesta liikkuvasta osasta sekä Imatran omista päätöksistä että valtakunnallisista linjauksista.
b) IMATRAN sopeutuminen kuntaliitoksiin:
Imatra voisi liittyä osaksi suurempaa kokonaisuutta, kuten Lappeenrantaa tai muuta Etelä-Karjalan aluetta. Tämä toisi taloudellisia ja hallinnollisia synergiaetuja jotka kohdistuisivat pääsääntöisesti laadukkaan palveluverkon kehittymiseen ja sen toimintaan..
Kummalla mallilla tulee Vuoksen kahta puolta asuvien imatralaisten ilo, elo, olo tulevaisuudessa toteutumaan tämä tulee ratkaista terveellä itsetunnolla, ymmärtämällä mitä tietää … tietämällä mitä tahtoo.. ”vahva muokkaa maailman itselleen”