Moro
On tullut luettua, mielestäni ei mitään uutta aikaisempiin Sailaksen kirjoituksiin. Korkman, Kiander, Sailas siinä kolmikko joiden analyyttisyyttä ja lausuntoja täytyy kuunnella, toki jokainen ymmärtäköön ”lukemansa” kuinka haluaa.
Aina kun päätöksiä sorvataan, jotakin varten, niissä on aina FAKTA, MUTU, MUU ja mitä enemmän päätös sisältää ”mutu ja muu” asioita, sitä kylmempää on kyyti talouden hallinnassa.
Väistämättä ”mutu ja muu” on SuomiOy:n nykyisen hallituksen punainen lanka, mutta antaa mennä kun on alamäki.
Niin Imatran kaupungikonsernin kuin SuomiOykonsernin hallinnassa ei ole suuria eroja. Markkinatalouden lait koskevat molempia, mutta kuntataloudessa ”tunteella” päätettyjä ratkaisuja / päätöksiä on huomattavasti enemmän kuin valtion taloudessa. Toki, tämä on täysin inhimillistä ja ymmärrettävää useammastakin syystä ja tätä mm. ”uusi kuntalaki” pyrkii jatkossa ”taklaamaan”.
Tunteella ja voimakkaalla ideologiallaan on hyvät ja huonot puolensa, kun vaikka, hyvinvointia halutaan rakentaa. Tunne on kansalaisen motivaattori elämään ja toimimaan ”kunnassa”, mutta sen on kohdistettava mieläkkäisiin ratkaisuihin kunnassa niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti.
Länsimainen demokratia on hyvä asia, mutta puolueiden harjoittama ja jäsenistöön kohdistuva ”enemmistödiktatuuridemokratia” ei välttämättä. Jopa päin vastoin puolueiden epäviisaasti ”diktatuuridemokratia” pystyy ajamaan kuntansa, omalla itsekkäillä päätöksillä, vaikka konkurssiin. No ei hätää, SuomiOykonserni pelastaa tilanteen ja puolueella säilyy jämäkkä ja t-maine. Mutta vastaavasti jos SuomiOykonserni käyttäytyisi yhtä epäviisaasti, kuinkas sitten käy, mistä löytyy pelastaja? Pelastaja tulee aivan varmasti, mutta mistä, ja miten käy jämäkkyyden ja t:n, kannattaa miettiä.