JÄLKIASENNUSHISSI-INVESTOINTI IKÄIHMISTEN JA LIIKUNTAESTEELLISTEN ASUMISEEN TUO MILJOONIEN SÄÄSTÖT KAUPUNGILLE. jos ne toteutetaan…
(tämä kirjoitus on toteutettu vanhuusneuvoston pyynnöstä ja lähetetty molemmillle lehdille imatralainen ja uutisvuoksi 1.12.2014 jatkotoimintoja varten, 6.12 mennessä ei ole tullut ”vastakaikua” !!!!! asia on odottamisen arvoinen)
TULEVA VÄLTTÄMÄTÖN INVESTOINTI.
Investointi UUTEEN IKÄIHMISTEN PALVELUTALOON esim. ”VILLAVANAMOON” on noin 10milj€, 100 kpl (25m2) huonetta ikäihmisille lisättynä n. 250000€ käyttökustannukset per vuosi.
VAIHTOEHTO INVESTOINNILLE.
Vastaavasti n. 2milj.€ investointi JÄLKIASENNUSHISSEIHIN, kohdistuen 600 asuntoon, jatkaa ikäihmisen ja liikuntaesteellisen asumista omassa kotona 8-10 vuotta. Valtakunnallisen tutkimuksen (Global Research & Data Services 5.2.2014) mukaan jälkiasennushissillisessä talossa ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset henkilöt asuvat n. 7,8 vuotta pidempään.
Yleistä… nyt ja tuleva, taloudesta
Kun lukee kaupungin budjettia vuodelle 2015 (- 2017) ja samalla arvioi tulevien vuosien näkymiä kaupungin taloudesta, terveydenhoidosta, säästötavoitteista, jne.. jotain ”suurta” tulisi tehdä.
Ikärakenne, sairastuvuus ja kaupungin huoltosuhteen rakenne jne. kertovat taloustilanteen nyt ja jatkossa, eli säästöjä on haettava nyt ja lähitulevaisuudessa.
Asumista on ymmärrettävä näkemällä ”2020 vuosikymmen”
Yksi muutostoimenpiteiden kohde tulisi olla kaupungin asumispolitiikka, eli näkemys kuinka saadaan olemassa olevat asunnot kestävän kehityksen kiertoon, TARVITAAN KAUPUNKIIN ASUNNON KIERRÄTYS STRATEGIA, JOSSA TARVE, TALOUS, TAHTO JA TOIMINTA KOHTAAVAT TOISENSA. Ihmisen ikääntymisen, kunnon ja liikkumisen myötä tullaan tilanteeseen, jossa omakotitalosta on luovuttava, on siirryttävä kerrostaloon, kerrostalosta palvelutaloon, palvelutaloista ryhmäkotiin, toivottavasti ei vuodeosastolle tai ”karhumäkeen”.
Jälkiasennushissit… kehityksen tulos
Imatran vanhusneuvosto näkee jälkiasennushissistrategia kiireellisenä useasta syystä, jossa asian juoksuttajana on voimakas muutos kaupungin ikärakenteessa. Nyt yli 65 vuotta on 7500 henkilöä. Vastaavasti Imatralla on 150 kerrostalo eli n. 4000 asuntoa vailla hissiä. Tilastot (Vanhuspoliittinen ohjelma vuosille 2014-2020. 17.10.2014) osoittavat, että vuonna 2030 Imatran väestöstä on 34% yli 65vuotiaita ja yhä useampi heistä asuu näissä kerrostaloissa jossa hissittömyys on muodostunut esteeksi omassa kodissa asumiselle. On vanhuksia jotka ajautuvat tilanteeseen, jossa omistaa asunnon, jossa et pysty asumaan tai omassa kodissa asuminen mutkistuu ja vaikeutuu merkittävästi.
Vanhusten ja liikuntaesteellisten omassa kodissa asuminen on tehtävä ennen kaikkea turvalliseksi ja mahdollisimman pitkäkestoiseksi kaikin mahdollisin keinoin. Uusi tietotekniikka ja teknologiakehitys on saatettava mukaan turvalliseen vanhuuspalvelun, kustannuksia alentavalla ja palveluja parantavilla ratkaisuilla.
Nykypäivän, 100 huoneen palvelu- tai vanhustentalo, ”Villavanamolla” on hintaa n. 10milj. Vastaavasti kunnat joutuvat hakemaan tehokkuutta ja säästöjä vanhusten palvelusta. Jälkiasennushissi on merkittävä ratkaisu palvelun parantamiselle ja säästöratkaisuille kun puhutaan kotiin tapahtuvan hoidon lisäämisestä ja ikäihmisen inhimillisestä kuin virikkeellisestä asumisesta. Uusi hissiteknologia ja korjausrakentaminen tuo jälkiasennushissi mahdollisuuden vanhoihin kerrostaloihin.
30 asunnon kerrostalon ”jälkiasennus hissit”, 3 rappua, maksaa n. puoli miljoonaa (500.000€). Yhden ”Villavanamon” hinnalla on mahdollista rakentaa 20 kerrostaloa hissilliseksi, eli 10milj eurolla saa 60 kpl jälkiasennushissiä 20:neen kerrostaloon jossa on 600 asuntoa. Kuinka montako ikäihmistä asunnoissa asuu nyt ja tulevaisuudessa sen aika näyttää, toivottavasti mahdollisimman monta.
Tänä päivänä valtion avustus jälkiasennushisseille on 50% eli esimerkkitapauksessa 5milj€. Kun kunta investoi 20% 2milj. ja asunnon omistaja loput 30% 3milj. ollaan toimintamallissa, jossa kaikilla on mahdollisuus voittaa. Jälkiasennushissiin kohdistuva laina on mahdollista jakaa 10 – 25vuoden ajalle riippuen kohteen rahoitusratkaisusta ja kulloisenkin taloyhtiön maksukyvystä.
Kaupungin verotulot ei voi jatkuvasti pienentyä…
Kun ”palkatuloveroverotulot” kunnassa pienenevät niin omakotitalon kiinteistövero ”vähin äänin” nousee. Miten käy pienipalkkaisen omakotitalossa asuvan eläkeläisen?? kulut nousee mutta eläke ei? JA JOS OMAKOTITALO EI MENE JÄRKEVÄSTI KAUPAKSI, ollaan asumisloukussa ….
Yleensä yli 65 vuotta täyttänyt on eläkeläinen ja kuukausitulot sen mukaisia. Jälkiasennushissiratkaisulla, jossa valtionavustus on puolet ja kunta osuus on 20%, huoneiston omistajan osuus 30% voittajia ovat kaikki, mutta ennen kaikkea kunta on suurin voittaja joka säästää pelkässä uudisrakentamisessa jo useita miljoonia euroja. Samoin pienituloinen eläkeläinen tai liikuntarajoitteinen henkilö, hän pystyy elämään ”hissitalossa”, omassa kodissaan, täysipainoista elämää 8-10 vuotta kauemmin, kuolettamalla samalla henkilökohtaista hissilainasta 10-20€ kuukaudessa. Kun aika koittaa kerrostaloasunnosta luopumiseen, kauppa käy paremmalla hinnalla ja tulevan palvelutalon tai vuodepaikan palvelusta on mahdollista maksaa parempi hinta, sada parempaa palvelua ja taas suurin taloudellinen voittaja on Imatran kaupunki.