Tarvitaan kansallinen yhteinen näkemys miten sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan.
Terveyden huolto ja uusi malli rahoitukseen..
Nykyinen terveydenhuollon julkinen rahoitus jaetaan VALTION, KUNNAN, KELAN kautta.
On suoritettava tämän monikanavaisen rahoitusmallin purkaminen. Samoin on suoritettava rahoituksen yksinkertaistaminen. Yksinkertaistamisella poistetaan hoito ja kustannusvastuun siirtelyn ”luukulta toiselle”. Ongelmanahan ei ole ollut julkisen rahoituksen kerääminen vaan julkisen rahoituksen jakaminen, ohjautuvuus palvelutuotantoon joita tuottavat:
– terveyskeskukset
– sairaalat
– työterveysasemat
– yksityiset lääkäriasemat
Näillä kaikilla on samanlainen ”tekninen kalusto”, tekemisen työkalut ja ammatillinen osaaminen, kaiken tämän ylläpitoon he saavat rahoituksen eri periaatteiden mukaan.
Päällekkäisten terveyspalveluiden ylläpito on kallista sekä epäviisaasti. Asiaa ei yhtään helpota se että kaikki ko. palvelun tuottajat palvelevat samoilla palveluilla joka on johtanut vääränlaiseen ”toimintaan”, muun muassa:
1. terveyskeskuksen palveluiden heikkenemiseen
2. työterveyshuollossa lisääntyviin terveystarkastuksiin
3. jne..
TYÖSSÄ OLEVAN JA MUUT väestön terveyspalvelu
Työssä oleva, (työssä käyvä henkilö) eli noin 60% väestöstä voi olla
– kunnallisessa terveydenhuollossa
– yksityisessä terveydenhuollossa
– työ … terveyshuollossa
Mutta ei työssä oleva, eli nuori, lapasi, eläkeläinen, työtön, eli 40% väestöstä ovat
– kunnallisessa terveydenhuollossa
Nyt ollaan tilanteessa jossa esim. nuori psykiatrinen, masentunut jne.. ihminen joutuu odottamaan kunnalliseen terveydenhuoltoon viikko kausia…… jonot ovat joskus jopa kohtalokkaan pitkiä.
Terveydenhuollon nykyinen julkinen rahoitus jaetaan VALTION, KUNNAN, KELAN kautta.
Tulevassa mallissa rahoitus ohjataan alueittain yhdelle terveyspalvelujen järjestämisestä vastaavalle organisaatiolle, toiminnanohjaajalle.
– esim. 20 SOTE aluetta
– esim. 5 ERVA aluetta
Organisaatioiden täytyy UUSIUTUA, mutta ne voivat perustua ”VAHOIHIN” voimassa oleviin ja hyvin toimiviin palvelurakenteisiin. Kaikkea ei pidä eikä täydy lähteä muuttamaan vaan korjaavat toimenpiteet tulee kohdentaa niihin ”vanhoihin” toimintoihin ja organisaatioihin jotka kokonaisuuden kannalta eivät ole viime vuosina toimineet, puhumattakaan ettei toimi tänä päivänä.
Terveyspalveluja järjestävän UUDEN ORGANISAATION on huomioitava, väestöpohja ja talouden kantokyky sekä riittävän vahva talous riskien hallitsemiseksi. Myös äkillisten ja kalliiden hoitojen tarpeet täytyy huomioida niin ettei palvelu tai uuden organisaation toiminta ajaudu taloudelliseen ahdinkoon eli ”konkurssiin”.
Nykyinen KELA, KUNTA, VALTION OSUUS tulee ohjata UUDELLE ORGANISAATIOLLE palvelutarvetta kuvaavin jakousuuksin sekä sopimuksessa sovituin kriteerein. Kriteereissä tulee ottaa huomioon suomen alueelliset erot palvelun laatua ja määrää tuotettaessa.
UUDESSA ORGANISAATIOSSA organisaatio itse tuottaa tarvittavat palvelut tai hankkii sopimuksen edellyttävät palvelut julkisilta tai yksityisiltä palvelutuottajilta.
ASIAKKAALLE ELI PALVELUA TARVITSEVALLE on luotava valinnan vapaus sekä asiakaslähtöinen pavelu.
Päällekkäisyyksien karsiminen säästää rahaa ja aikaa.
Asiakaslähtöisempi palvelu luo valinnanvapauden palvelutuottajien joukkoon, luo monipuolisuutta ja antaa mahdollisuuden asiakkaalle kantaa itse huolen palvelun laadusta ja määrästä.
Päällekkäisyyksien karsinta selkeyttäisi työterveyden tehtävät, eli työterveyden ylläpitoa työpaikalla. Voimavarat pystytään, yhden järjestelmän mallissa, suuntaamaan entistä paremmin sosiaali- ja terveyden huollon alueelle eli väestön todellisia ja tulevisuudessa muutuvia tarpeita varten.
Työterveyshuolto voi keskittyä perustehtävään eli ehkäisemään työperäisiä sairastumisia ja osallistumaan työyhteisöjen kehittämiseen ja tukemaan työssä jaksamista.