14.10.2014 HUS, HUS, jne… Sote, kapitaatiomalli, kuntauudistus ja uusi kuntalaki…

Sote, investointi ja kapitaatiomalli ja kuntauudistus, uusi kuntalaki… paljon on soppa hämmennettäväksi. Kun on lueskellu asiantuntijoita, kansalaisia kuin poliitikkoja tulee väistämättä mieleen kuka tämän tulevaisuuden hallitsee. Yksi puhuu ensi täytyy kunnat järjestellä toinen on sotea kannattamassa ja kolmas odotta uutta kuntalakia. Totuus on jossakin jota kukaan ei osaa kertoa.
1. Kyyllä ratkaisujen on lähdettä asiakaslähtöisesti eli ensin on määriteltävä asiakkaan, veronmaksajan, kuntalaisen tarpeet.
2. Kun tarpeet on poliitisesti, kuin virkamiehisesti sovittu kohdalleen lähdetään arvioimaan mitä tämä lysti a) asiakkaale maksaa ja b) mitä kunta on lakisääteisesti velvollinen kustantamaan.
3. Kolmantena tulee hallintomalli ja kunnan tai kuntaliitojen organisaatiot niin virka- kuin luottamushenkilötasolla.
Yleistä näkymää Imatralta katsottuna
RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN
2/3 kunnista häviää ja 1/3 voittaa. Kapitaatiomalli kunnat joissa enemmän sairaita ja vanhuksia nämä kunta maksavat eniten/asukas. Kunnat joissa nuoria ja terveitä maksavat vähiten. Lranta 26milj€ ja Imatra 10mij€ kuin aikaisemmin…
UUDEN SOTEN AIKATAULU
Lakiesitys valmis 6/2014. Lausuntokierros kunnille 18.8.2014 ja päätös kunnilta 14.10.2014. Eduskuntakäsittelyyn 11/2014. Sote-järjestämislaki voimaan 1.1.2015. Sote-alueet aloittavat toimintansa 1.1.2016. Uudet sosiaali- ja terveyspalvelut ja alueet alkavat toimintansa 1.1.2017. Käykö niin että SOTE loitontunut yhä kauemmaksi kunnan päätösvallasta? Sairaanhoito tai terveyden ylläpitopalvelut keskittyvät suurille julkisille palvelijoille. Kuinka yksityinen terveyden ja sairaanhoito tulee olemaan SOTE:ssa mukana. Kuka ja mikä palvelu tulee hoitamaan syrjäisemmät kylät ja yhteisöt?
KUNTAUUDISTUS ja UUSI KUNTALAKI
Kuntauudistus, TALOUDEN KEHITYS JA TULEVAISUUDEN KUSTANNUSREALITEETIT HUOMIOIDEN, kahden kunnan malli on ainut malli jolla päästään starttiin kuntauudistuksessa ja pystytään niin talous kuin tekemisen meininki hallitsemaan.
Kuntauudistus, perustuslaki takaa kunnan asukkaille itsehallinnon mutta onko lakia joka varjelee kunnan asukkaita tämän itsehallinnon seurauksilta.
Nyt 2014 kunnat tekevät kuntalaisten kannalta kauaskantoisia päätöksiä. Mitä tehtäviä jää kunnille ? Mistä ne ottavat rahat tehtävien hoitoon ?.
Viimeaikojen keskustelua kuunnellessa, tulee mieleen, jääkö kuntauudistus poliittiseen soppaan ja syntyykö kunnissa paniikkiratkaisuja?. Oman kunnan asioissa puolueideologiat jäävät väistämättä syrjään, kysymys on enemmänkin kuinka kunnat selviävät tästä kolmen muuttujan aiheuttamasta tulevaisuuden usvasta.
Kunnan veroprosentit hajoavat, hajonta tulee olemaan merkittävä (19% – 24%) ja kuntalaisten palvelut ovat hyvin erilaisina eri puolilla suomea. Kunnat eriarvoistuvat, samoin eriarvoistuvat kuntien asukkaat. Missä on poliitikkojen taloudellinen vastuu kuntalaisista, veronmaksajista eli kunnan asiakkaista.

Saatat pitää myös näistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *