23.5.2016 Valtuustoseminaari ”uuden ajan” koulu ja oppiminen.
Klo 13-15.30. Valtuustosali, kuulemassa 2/3 valtuutetuista ja kysymyksiä puhujilla tehtiin kaikkiaan noin 30 kpl, aina ravinnosta …. rasitukseen jne…
Esitelmöitsijöitä Oulu ja Vantaa, kuinka heillä on ratkaistu ”uusi oppiminen ja uusi ympäristö”.
Molemmat esitykset olivat KUULIOITA puhuttelevia
a) TOIVOTTAVASTI LOPETTAVAT SEN ”JAUHAMISEN”, miksi vanhoja kouluja Imatralla puretaan ja lakkautetaan.
b) ALOITTAVAT SEN ”YMMÄRTÄMISEN”, miksi uusia monitoimikouluja on rakennettava.
Yhdellä lauseella sanottuna: vanhat koulut ovat ajan ja kehityksen saattamana vain jääneet jälkeen meitäkin ”ympäröivän maailman” kehityksestä. Syitä on ainakin 10 joista 3 painavin:
1. Oppimisympäristön välttämätön uusiutuminen. ”Pulpetit pois viemästä tilaa opetukselta”, tarvitaan monikäyttöisiä jatkuva käytön tiloja klo 08-18
2. Digitalisoitumisen tuleminen opetusmaailmassa. Oppimiseen tuodaan reaaliaikaista tietoa ja aikaa ajattelevalle oppimiselle, ”suorituksen mallit on valmiina ja ymmärtämiselle annetaan enemmän aikaa”.
3. Koulujen ylläpitokustannukset. Tilan tarve ja monikäyttöisyys. Imatralla 18m2/oppilas ja Oulussa uudessa koulussa 7m2/oppilas. Jokainen m2 on pidettävä siistinä, lämpimänä (24h joka päivä).
4-10.muuta syytä on olemassa, mutta:
TURVALLISUUS, oppilaaseen liittyvät turvallisuuskysymykset eivät tulleet riitävästi esille. Näitä on kuitenkin useita, turvallinen kotioppiminen …. koulumatkasta … oppilaan tietoturvallisuuteen.
RISKIKARTOITUS uudesta oppimisympäristöistä ja ”uudesta tavasta oppia” tämä ei OLLUT MILLÄÄN TAVALLA ESILLÄ vai oliko ei löytynyt omista ”muistilapuissa” kommenttia
OULUN JA VANTAAN ESITYKSET OLIVAT ”ESITYKSET TULEVAISUUDEN” opiskelusta. Itse tein viisi kysymystä luennoitsijoilla:
1. Mitä huonoa uudessa oppimisympäristöissä?
2. Kuinka on huomioitu ”digiaika” teknologiakehityksen oppimisympäristöissä?
3. Kuinka ovat opettajat suhtautuneet uuteen oppimisympäristöön?
4. Kuinka nähdään rauhallisuus, rauhattomuus, kiusaaminen uudessa oppimisympäristöissä?
5. Opetellaanko uudessa oppimisympäristöissä ”ko. Oppiainetta” vaiko ”Opetusvälinetekniikkaa”?
Kaikkiin näihin sain vähintään tyydyttävät vastaukset:
Kysymys 1 vastaus: Pitkä vastaus….. kirjaa ei ole unohdettu ….ehkä kynästä tulee tökkimisväline …kummitus on helpompaa jne….. ”ehkä se on se ASENNEKYSYMYS sittenkin..
Kysymys 2 vastaus: Nimen omaan tämä on huomioitu jne…
Kysymys 3 vastaus: Toki on opettajia jotka odottavat ”kiikkustuolia” näin oli vastaus tulkittavissa..
Kysymys 4 vastaus: ”opettajat on opetettu hallitsemaan ”asia” ympäröivässä opetustilassa”.
kysymys 5 vastaus: Ei kumpaakaan vaan opetus on kokonaisuuden ”havainto-oppimista” jolloin lopputulos muodostuu ”tekniikalla” tuotetusta mielikuvasta.
Nämä mietityttävät, kun on kysymys aktiivisista, vilkaista ”lapsista”. OPETTAJILLE ON ASETETTU KUNNIANHIMOINEN VASTUU OPETUKSEN ONNISTUMISESTA JA OPPILAAN OPPIMISESTA.
Minun ”perstuntuma” sanoo että: ”näyttää hyvältä mutta tuntuu pahalta” ja n.60% on tavoitteesta on vielä ”pilvessä” ja aikaa on tuhlattu kuin ”suomen kilpailukyvyn uudistamisessa”.
Vuonna 2021 on ”uusi oppimisen” malli VALMIS… Toki toivon että se olisi 2019…
1 kommentti
Tavoitteet ei mielestäni ole pilvessä, niitä ei ole vain ehditty toteuttaa jokapuolella. Minun lapseni oli Oulussa koulussa, jossa opettajaopiskelijat suorittavat harjoittelua. Täytyy kyllä myöntää, että sen koulun jälkeen tänne Imatralle kouluun tuleminen tuntuikin pahasti takapajuiselta puuhastelulta. Toisaalta täytyy ymmärtää, ettei täällä ole samanlaisia rahoja ja resursseja käytössä kuin siellä yliopiston alaisessa koulussa.
Siellä aloitettiin esimerkiksi englannin kieli(A1) jo 2:lla luokalla ja toinen vieraskieli(A2) oli mahdollista aloittaa 4:llä (mahdollisuuksia oli saksa tai ranska, muissa Oulun kouluista löytyi myös mahdollisuuksina venäjä ja espanja).
Vanhemmilla oli mahdollisuus vaikuttaa uuteen opetussuunnitelmaan, vanhemmille pidettiin tiedotus-/osallistumistilaisuus uudesta opetussuunnitelmasta, jossa kuunneltiin vanhempien ehdotuksia ja näitä otettiin myös mukaan uuteen opetussuunnitelmaan.
Lapsilla oli myös paljon tunteja pois luokasta, erilaisilla retkillä. esim. välillä retket suuntautuivat metsään, josta kerättiin varpuja, käpyjä, ruokoja ja muita kasveja monen eri oppiaineiden tunneille materiaaliksi. Luokissa oli vähintään yksi tietokone ja oli sitten erikseen myös ns. tablettiluokka. Ihan ensimmäisiltäluokilta asti lapsille opetettiin nettikäyttäytymistä ja myös (tieto)turvallisuutta käytiin monelta kannalta. Oppimisesta tehtiin hauskaa ja myös vilkkaimmat viikarit malttoivat osallistua opetukseen. Eritasoiset oppilaat otettiin huomioon ja esim. edistyneimmille annettiin haastavampia lisätehtäviä, näin saatiin niitten terävämpienkin oppilaiden motivaatio pidettyä yllä koko oppitunnin. Esim. lapseni teki yhdellä matikantunnilla 3:lla luokalla 5:n luokan matikankokeen. Ensimmäiset numeroarvostelut tuli 4:n luokan keväällä ja silloinkin vain äidinkielestä, matikasta ja englannista.
Eikä tämä kaikki ole kiinni siitä onko koulu uusi vai vanha. Pulpetit eivät olleet riveissä ja jonoissa vaan erilaisissa ryhmissä, joita vaihdeltiin muutaman kerran lukuvuoden aikana. Enkä nähnyt asiaa niin että opettajille olisi jätetty kunnianhimoista vastuuta, vaan koko koulu osallistui tähän ja myös vanhemmat sitoutettiin koulun toimintaan. vanhempainiltoja oli useampi lukuvuoden aikana, jolloin opettajista ja muista vanhemmista tulivat tuttuja. Rehtori piti vanhemmille noin kerran kuussa aamukahvimahdollisuuden, jolloin vanhemmat pystyivät tulemaan aamukahville ja juttelemaan rehtorin ja mahdollisesti muiden opettajien kanssa. Kyse ei ole pelkästään koulusta tai opettajista vaan myös vanhemmista.