24.1.2016 (15) SOTEa. Mihin SOTEalueeseen Imatra haluaa kuulua?.
Vastaus EKSOTE.
IMATRA 2016-2018
Nyt on Imatran ja Eksoten välillä sopimus seuraavat 3 vuotta jossa Imatran järjestämisvastuu muuttui valvontavastuuksi. Tiedetään menot jotka ovat n. 90milj./ vuosi. Tiedetään palvelun määrä, mutta vielä emme tiedetä palvelun laatua.
Imatralla on nyt SOTE ”latu” auki ja nyt tulee pitää huoli siitä että 90milj saadaan se mitä on sovittu, ”ei pakkolailla päätetty” vaan sopimuksella sovittu. Imatran kaupungilla on nyt laskun maksamisen vastuu, mutta samalla myös PALVELUN VALVONNAN VASTUU siitä, että kuntalainen saa sen SOTE PALVELUN mitä Imatran ja Eksoten välillä on sopimuspaperiin kirjoitettu.
Imatran ”silmälaseilla” katsottuna haluan uskoa, että nyt vallitseva SOTE tilanne, valtakunnan nopeat ratkaisut, EXSOTEN valmis palvelumallija on eduksi E-Karjalalle sen tulevalle itsehallinnolle kun lopulliset itsehallintoalueet maan hallitus tulee päättämään.
Henkilökohtaisesti ihmettelen,jos ei mitään POLIITISTA KÄHMINTÄÄ ”POHJANMAALLA TAPAHRU”. Odotan yllätyksiä ja odottamattomia esityksiä.
KYMENLAAKSO JA ETELÄ SAVO?
– E-Karjalan kunnista Parikkala mietti mihin haluan kuulua? E-KARJALAA lähellä olevilla kunnilla on vaikeuksia päättää mihin he haluavat kuulua, vai onko?
– Kymenlaakson ”kunnilla” on hiukan hankalampaa täytyy tehdä monia pohdiskeluja ja päätöksiä. Esim. jos he saavat Kotka keskussairaalaksi niin he haluavat liittyä EKarjalaan, jos Lranta tulee keskussairaalaksi he haluavat PäijätHämeeseen.
Iitin kunta haluaa jo nyt liittyä ”Lahteen”, mitä tekee esim. Virolahti tai Miehikkälä
– Etelä-Savolla on samat murheet, mihin maakunnan ”reunakunnat” haluaisivat liittyä. Kuopio, Savonlinna, Joensuu, Lranta siinäpä on ratkottavana… Mitähän esim. Mäntyharju vastaa?
Veikkaanpa että monet kunnat antavat tyhjän palautteen ja odottavat maan hallituksen päätöstä.
SOTE palveluiden järjestäminen EI OLE ONGELMA
– ei tule olemaan ongelma, ”palvelijoitaan” löytyy useammalta taholta. Kärkenä tulee olla julkinen sektori, täydennys ja kehityksen ”ruoska” tulee yksityiseltä sektorilta.
SOTE rahoituksen järjestäminen ON ONGELMA jopa ”MYSTEERIO”
– tämä on paljon ongelmallisempi kuin palvelutuotannon toteuttaminen.
Tulevaan rahoitukseen on löydettävä yksinkertainen malli kun monirahotteinen malli puretaan. Rahoitusmallin tulee olla sellainen, jossa on mahdollisimman laaja parlamentaarinen tulopohja.
Tämä päivän tiedoilla ja ”mäen takaa” näkyvillä kuntapäätöksillä en usko minkään muunun kuin valtiorahotteiseen SOTE malliin. Kaikesta muusta rahoitusmallista tulee liian monimutkainen ja perustuslaista tulee ”veeto-oikeus” työkalu rahoitusratkaisun päätökseen, eikä valmista tule, ei tänään eikä huomenna.
Valtiorahotteisena, valtiolla on mahdollisuus kehittä SOTE rahoitusta muilla nykytalouden rahoituinstrumenteilla meidän kansamme tarpeiden mukaan.
– verotuspohjaa muokkaamalla, laajentamalla.
– vakuutus mallin mukaanotto rahoitukseen.
– rahastointimallin kehittäminen SOTE rahoitukseen.
Kuinka tasapuolisesti tulorahoitus pystytään, käyttäjät huomioiden, keräämään ja millä hallituksella päättämään on vielä edessä päin.
KOVAT ON MAAN HALLITUKSELLA AJAT, PÄÄTÖKSIÄ ON SYNNYTTÄVÄ VUONNA 2016.