28.4.14 Yhteiskuntaetiikka ja yksisilmäinen viestintä on vaarallinen yhdistelmä

Yhteiskuntaetiikka ja yksisilmäinen viestintä on vaarallinen yhdistelmä, kaupungin palveluista ja palvelulvelusopimiksista keskusteltaessa. mm. hyvässä palvelussa ”tunne” on yksi mittari jota ei pidä aliarvioida esim. löytöeläin palvelutoiminnassa !

Rehellisesti ajatellen, kestävää kehitystä katsoessa Imatran kaupungin brändi ja löytöeläinten ”budjetti” huomioiden ei sellaista löytöeläinpalvelusopimusta joka liikkuu ”harmaalla” alueella ja maksaa tulospalkkiota löytöeläinten lopettamisesta sekä toteuttaa toimintaa rikkomatta suoranaisesti lakia mutta ”kadun kulmasta” katsottuna on moraalitonta ja jopa sivistyneen yhteiskuntaetiikan vastaista …. Imatran kaupungin tule tehdä.

Yhteiskuntaetiikka ja vapaa yksilöllinen viestintä huomioiden on vaarallista lähteä, nimen omaan kaupungin, tekemään ( vaatimaan) sellaisia palvelusopimuksia yksityisiltä palveluiden tuottajilta, jossa lakia ei rikota mutta ollaan yhteiskuntamoraalin näkökulmasta jatkuvasti lain harmaalla ”tuomareiden kullanvuolemisen” alueella.
Eli yhteisö on esimerkkinä jäsenelleen, ei rikota lakia mutta homma näyttä, lääkärin määräämillä silmälaseilla ja päivän valossa katsottuna, tarkoitushakuiselta ”laintulkinnaltja” ja moraalittomalta ”pääpensaassa” toiminnalta.
Yleisesti kun näiden sopimusten kanssa on tullut touhunnut ”siviilityössään” niin edellä kuvattu käyttäytyminen on kovin läheltä nähtyä ja kaksinaismoraalista toimintaa. Kovin haaste tämän ”harmaan” tekemisen ja ajattelun muutokselle on globaalin markkinatalouden toiminnassa, kun vuosisatojen aikana yhteisöillä, valtioilla ja kulttuureilla ovat olleet eri lait jne… ja kun nyt erilaki, uskonto, ideologia yhdistettynä ihmisen moraaliin ja etiikkan käsiteeseen ovat hyvin eri arvoisia eri kulttuureissa niin älyllinen ihmisarvo toiminta on tunteen runtelemana muuttunut hyvinkin anarkistiseksi ja brutaaliksi.
Kenenkään ei tulisi mennä profeetaksi toisen maalle on vanha sanonta ja on erittäin hyvä viisaus tätäkin päivää ajatellen.
KYSYTTYYN ASIAAN VASTAUKSEN
Olen enemmänkin näitä suuristan ja riistanhoito ihmisiä. Toki lemmikki on aina kuulunut perheen ”kalustoon” ja on ollut niin ilon, riemun kuin surunkin henkisenä ”dynamona”.

Sivistynyt yhteiskunta kuin ihmisyhteisö, pyrkii kaikin tavoin säilyttämään ja ohjaamaan orgaanista kehitystä tässä globaalissa kasvussa mutta henkisesti jopa pakanallisessa ”ihmismaailmassa”.

Eläinsuojelulaki on ihmisen yksi sivistyneisyyttä osoittava arvostus ja kokonaisuuden ymmärrys äänettömille yhteiskunnan jäsenille, eli eläinkunnalle.

Eläinten sivistynyt kohtelu on verrannollinen ihmisen eettiseen sivistykseen. Mitä brutaalimpi yhteiskunta sitä ala-arvoisempi on eläinmaailman kohtelu. Metsästyksen ja kalastuksen harrastajana tiedän varsin hyvin mitä tarkoittaa ja kuinka tärkeää on elämän monimuotoisuuden hallinta ihmiskunnalle. Kaikilla … myös eläimillä on oltava inhimillinen elämä ja tämän toteutus on pitkälti globaalilla viisaudella ”ihmisten” päätettävissä.

ITSE ASIA
1. ( Eläinsuojelulaki) Laki kertoo mistä valtio on määrännyt kunnan olemaan vastuussa. Tätä ”järjestämisen vastuuta” kunta ei voi siirtää palvelun tuottajalle, oli kyseessä ihmiset tai eläimet jne… Lyhyesti, Imatra on tilaaja / tuottaja hallintomallissa, sopimusohjausmallisa, jossa vastuu lain täyttämisestä on Imatra kaupunkilla ja henkilö X:llä.

2. Palvelun tuottamisen kaupunki voi tehdä
a) tuottamalla palvelu itse tai..
b) ostamalla palvelu ulkopuolelta ko. palveluun erikoistuneelta yrittäjältä.
c) edelleen vastuu, että palvelu tehdään eläinsuojelu ja yleislakia noudattaen on kaupungilla jne..

Yleisesti:
Paljonko palvelu kaupungin itse tuottamana tai yrittäjän tuottamaan maksaa on silloin sivu seikka jos ei löydy yrittäjää joka ko. palvelun haluaa tuota, tällöin kaupungin on tuotettava asian maksoi mitä maksoi.
Toisaalta kun palvelun tuottaja on olemassa on ensiarvoisen tärkeää että palvelusopimus ”sopimusohjaussopimus” tehdään riittävällä molempien osapuolten asiantuntemuksella. Sopimuksien tekeminen on useiden muuttujien taitolaji, jossa kokemuksella ja näkemyksellä on, hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi, suuri merkitys.
Tilaaja / tuottaja hallintomallissa ”hommat” pelittää hyvin kun tiedetään, puolin ja toisin, sopimuksen sisältö että ” henki” ja toiminta toteutuu niinkuin asiat ”päivän valossa” näyttävät.
Kun tämän päivän toiminnan muutokset täytyy olla nopeita ja voimakkaita niin valitettavasti ”tuottoarvoltaan” huonojakin sopimuksia syntyy ja nämä aiheuttavat ”luulemistulkinnoilla” lisää tehottomuutta ja epämääräisyyttä asioiden maaliin saattamisessa.

Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 päivän ajan, minkä jälkeen kunnalla on …… (vastuu myynnin, luovutuksen, lopetuksen oikeellisuudesta on edelleen kunnalla mutta myynti-, luovutus-, lopetus on sopimuksella ja tähän liitetyllä ohjeistuksella siirrettävissä palvelun tuottajalle jne.) ….. oikeus myydä, muutoin luovuttaa tai lopettaa eläin.

… toki kaupungilla on näitä lakihenkilöitä jotka homman hallitsevat… Hyvä ja molempia osapuolia kunnioittava sopimus on strategian toteutumisen ja menestymisen A ja O.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.

Scroll to Top