Imatran iloinen teatteri 2015- 2020, jossa kaikilla on ”HYMY”.

Imatran iloinen teatteri 2015- 2020, jossa kaikilla on ”HYMY”. lähetetty molempiin lehtiin saas nährä julkaisevatko
Teatteri ja teatteritalo nyt ja TULEVAISUUDESSA.
Teatteri-investointi n. 6 miljoonan on ”soolojuoksu”, pikaselvitys, pintaraapaisu, jossa hinta ja investointiratkaisu sinnepäin. Tarvitaan tarkempia euromääriä ja mitä ko. euroilla saadaan, niin laadullisesti kuin määrällisesti ennen lopullista teatterirakennuksen rakentamispäätöstä. Rakennusratkaisusta puutuu paljon faktoja aina lopullista kustannusarviota myöten, puhumattakaan teatteri-, tanssi- ja musiikkitaiteen kuulemista. Nykyisen teatterirakennus ”pikaselvitystyö” on jouduttu tekemään ”homeen takia”, näin on kerrottu. Hintaero uudessa teatterirakennuksessa perustuu rakennettavaan neliömäärään, 1688m2 Koskenparrasteatteri, 2320m2 Kulttuuritaloteatteri ja julkisivuvaateisiin, eli ei puhuta ”samasta” teatterirakennuksesta. Taiteellisesti asiaa reposteltaessa näyttää siltä, että teatterirakennus ohjaa nyt vuorostaan ”teatteritaidetta”. Tässä maailman tilanteessa teatterirakennukselle tarvitaan ”viivytysratkaisu”, jossa on mahdollisimman monta voittajaa. Eli voittajia tulee olla useita, yksi ei riitä, veronmaksaja voittaa, kaupunki voittaa, teatteritaide voittaa, muut taiteenalat voitavat, kaupungin talous voittaa, poliitikot voittavat ja häviäjiä mahdollisimman vähän. TARVITAAN LISÄAIKAA NÄHDÄ, TULEVA IMATRAN KAUPUNKI, talouselämä kuin tulevien vuosien talouden tulokset.
IMATRAN TEATTERIRAKENNUS ja talouden faktat.
”Teatteriverkostoituminen” on hyvä asia, joten olin asian perästä liikkeellä, tuolla muissa maakunnissa. Kyselin mm. mitä tulisi huomioida nykyteatterissa, kuin teatterin rakentamisessa jne. Vastauksia tuli jopa sujuvasti ja ko. henkilöt kyllä tunsivat myös Imatran teatterikulttuuriakin.
Nyt uuden teatterirakennuksen on odotettava parempia aikoja, jokaisen miljoonan sijoitus on erittäin tarkoin harkittava. Teatteria ei kannata lopeteta Imatralta. Imatra tarvitsee oman teatterin, mutta nyt investointiraha tarvitaan muuhun kuin teatterirakennukseen. Tarvitaan aineettoman pääoman investointeja mm. teatteritaiteen tekemisen, laadun kehittämiseen, kesäteatterin kehittämiseen jne.
”Teatterin asiantuntija verkoston” arvio oli rakentamiselle tyly, ”tolla” 6milj rahalla ei nykyteatteria pystytä rakentamaan, toki rakennuksen seinät sillä saadaan. Joten kehottaisin katsomaan nyt valtakunnassa rakenteilla olevien teattereiden kustannusarviot ja mistä se koostuu, puhumattakaan rakenteista ja teknisistä ratkaisuista joilla itse teatteria tehdään ja käyttökustannukset hallitaan. Tulevaisuus tulee nähdä ja rakentaa kokonaisuuksina, jossa teatteri, musiikki, tanssi jne. voivat toimia monitoimisesti yhdessä toki taidekohtaiset reunaehdot huomioiden.
Nykyinen teatteri KULTTUURITALOON.
Tässä tulevia kuntaliitoksia ja taloustilanteita odotellessa paras ratkaisu on ”KULTTUURITALOTEATTERI”.

”2milj€” investoinnilla NYKYTEATTERIN siirto nykyiseen KULTTUURITALOON, eli muutosinvestointi VIRTA NÄYTTÄMÖÖN sekä tyhjien tilojen uudelleen järjestelyyn, jossa teatteri, musiikki, tanssitaide jne. voi jatkaa toimintaansa vuoteen 2020.
Uuden kaupungin uusi TAIDETALO vuonna 2020
eli ”uusi teatteri talo” kulttuuritalon viereen, jolloin molemmat näyttämöt niin uusi ja kuin vanha käytön. Taiteenkäyttö ja taloudenhallinta monipuolistuvat ja mm. teatteritaide pystyy hyödyntämään muuta taidetta ja päinvastoin.

Nykyinen TEATTERITONTTI.
Tuskin on epäilystäkään etteikö nykyisen teatterin tontti Imatrankoskella kelpaa liiketiloiksi. Itse arvioisin, että 250k€ tulisi löytyä ostajan kukkarosta, jotta tonttikauppa olisi mahdollinen. Nykyisessä markkinataloudessa ”tavara” vaihtaa omistajaa silloin kun ”hinta” on kohdallaan. Ehkä yksityinen haluaisi maksaisi noin 20 enemmän, tämäkin on nykytilanteessa kohtuullinen hinta.
Veikko Hämäläinen KV- jäsen ja (sd)

Saatat pitää myös näistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *