Imatran kaupungin yhtenä peruspalveluna on veden tuotto ja vedenhuolto.

Imatran kaupungin yhtenä peruspalveluna on vesihuolto ja siitä maksettava ”vesihuollon hinta”.
Tilastojen ja tutkimusten mukaan ihminen kuluttaa vettä 0,1-0,15m3 vuorokaudessa joten elinImatralaiset kuluttavat vettä 3000-4000m3 vuorokaudessa. Uuden suunnitteilla olevan Meltolan vedenpuhdistamo kulutusmitoitus on Imatran osuus 16000m3, ”Ruokolahti 1000m3, Lranta 3000m3. Eli tulevaisuudessa Meltolan puhdistamolla tullaan puhdistamaan ”vettä” lähes 20000m3 vuorokaudessa.

Kuka maksaa ja mitä vedestä ja sen käytöstä.
Veden käyttäjän tulee maksaa oikea hinta käyttämästään vedestä, mutta ei kunnan ”veroäyrillä”. Kunnallisverolla ei tule säädellä ”veden hintaa” ei etenkään tulevaisuudessa.
Kunnan ja kuntayhtymien peruspalvelupolitiikka, kuten vesi-, sähkö-, lämpö-, tietoverkko palvelupolitiikka tulee muuttumaan seuraavan viiden – kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Palveluiden laatu ja määrä paranevat, käyttäjän omavastuu kuin oma valvonta kasvaa, ”yhteiset” ilmaiset palvelut poistuvat.
Palveluseteli ja vastaavat avustus ja maksupalvelumuodot kasvavat. Palveluseteli on myös avustumallina mahdollinen, eli kuntalainen voi kohdentaa hänelle osoitetut palvelusetelit haluamansa ”kuntapalvelun”, vaikka vesimaksun jne…
Tässä kaikessa peruspalvelun sähkö, lämpö jne..kehittämisessä yhtenä kehityskohteita on mm. vesihuolto ja tähän liityvät toimintapalvelut.

Perinteelliset toimintamallit
A) tuloverolla eli veroäyrillä hoidetaan myös kuntalaisten tarvitsema vesihuolto kustannukset
B) tai veden kulutuksen ”ylikorkealla” vesimaksulla eli piiloverolla kerätään tuloa muun toiminnan tai palvelun kustannuksiin…..
Nämä yksinkertaiset ja epäoikeudenmukaiset toimintamallit on käytetty loppuun.

Kuntauudistuksen ”lässähdys” 2015 sotki mm. maakunnallisen vesihuollon kehittymisen. Veden käyttö ei ole ”lässähtänyt” vaan mm. veden laatuvaateet ja käyttöturvallisuus ovat kasvaneet. Kuntien rajat ei tule säätelemään vesilaitosten vesihuoltoa eikä veden käyttöä vaan kestävä kehitys yhteisen vesivarannot käytössä.
Kyllä järkevä veden tuotto, käyttö, puhdistus ja luontoon päästö on oltava käyttökohdeperusteista toimintaa eli ”isot vedenkuluttajat tulevat maksamaan isot laskut ja pienet käyttäjät pienet laskut” jne.. jossa ongelmaksi tulee muodostumaan:
– Yhteiset hulevedet viemäriverkosto..
– Isot investoinnit vesien puhdistamiseen ja vesilogistiikkaan ylläpito sekä rahoitus.
– Saneerausinvestointien eli vanhojen putkistojen ylläpito sekä korjaustoiminnan toteutus ja rahoitus.
Onko vanhojen putkien ylläpitokustannusta hoidettava ”veroäyrirahoista”, vai mistä rahoitetaan uuden puhdistamon ja putkiston investointi …. kannattaa miettiä etukäteen.

ESIMERKKI LÄHITULEVAISUUDESTA, kun veden kulutus on kasvanut ja Imatran puhdistamo on ”ahdas” hoitamaan tehtäväänsä mm. kylpylöiden kasvaessa.
– Imatran uuden vedenpuhdistamon investointi, täysin oma arvaukseni n. 10 milj.
– Vanhaa putkistoja noin 320km, putkirikkoja n. 30kpl vuodessa. – Uutta putkistoja n. 10km, uudella alueella.
– Imatran asukasluku, eli vedenkäyttäjät vähenee 100henk. per vuosi.
– Suurimmat käyttäjät tulee olemaan kylpylät ja vastaavat laitokset.
– Imatra käyttää n. 75%, Lrannan 19%, Ruokolahti ja Rautjärvi 6% Imatran kaupungin puhdistamassa vedestä.
– Löytyykö vesipuhdistamon laajennusinvestoinille oikeat maksajat ?
Isot veden kulutuskohteet mm. kylpylät tulee olla siinä maksajan roolissa, jossa sen täytyy olla kun puhutaan ”suuresta” veden käytöstä sekä veden puhdistamiseen kohdentuvasta investoinnista.
Veronmaksaja eli kuntalainen maksa oman maksunsa veden käytöstä ”vaatimattomana” veden kuluttajana.
Hulevedet on yhteistä ”omaisuutta” ja niidenkin käyttö on vain hallittava. Käytetyn veden ja hulevedet (sadeveden) tekninen hallinta ja puhdistus ei ole aivan simppeli juttu. Ihmisten käyttämän veden ja hulevesien johtaminen ”vesien puhdistamolla” on hallittava myös ääriolosuhteissa eli ”viikon kaatosade” tai ” kuukaus rutikuiva” olosuhteissa. No onneksi meillä on toi Vuoksi.
Johtopäätös.
Nykyisestä Vesilaitoksesta on muodostettava liikelaitos tai kaupunkikonsernin ”Imatran Vesi Oy” yhtiö, jonka omistaa Imatran kaupunki 100% tai on enemmistöosakas. Itsenäisenä toimijana se pystyy hallitsemaan puhdistuksen/tuotannon sekä tähän liityvän tekniikan kuin tekniikankehituksen. Samoin ”Imatran Vesi Oy” yhtiö” hallitsee investoinnit sekä rahoituksen/kassavirrat tarkoituksenmukaisemm ja dynaamisemmin.
VESI ja LUONTO on yhdessä ja erikseen arvokas pääoma, joka on hallittava kestävällä kehityksellä tuleville sukupolville.

Saatat pitää myös näistä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *