TEK 7.4.2008

Seuraavassa näkyvä artikkeli on lainattu kirjoittajalta Kirsti Levander. Voit katsoa artikkelin digilehdestä klikkaamalla kuvassa olevaa linkkiä. Kirjoitus löytyy sivuilta 6-7. Linkki avautuu uuteen välilehteen tai selaimeen asetuksista riippuen.Julkaisupäivämäärä 18.4.2008

Teksti: Kirsti Levander

Ylempi toimihenkilö luo metsäteollisuuden henkisen pääoman
Metsäteollisuuden ylemmät toimihenkilöt haluavat kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Toukokuussa päättyvä kahdeksan kuukauden sopimuskausi toi vain niukan palkankorotuksen, joten uudelta neuvottelukierrokselta odotetaan paljon.
Metsäteollisuudessa on menossa rankka rakennemuutos, mutta jos muutokset halutaan viedä läpi vähin vaurioin, ylempiin toimihenkilöihin kannattaa satsata.
Työhönsä sitoutunut ylempi toimihenkilö on nyt metsäteollisuudelle kultaakin kalliimpi, alan YTN:n taustaryhmän puheenjohtaja Veikko Hämäläinen muistuttaa.
YTN:n metsäteollisuusalan sopimus päättyy toukokuun lopussa. Alkavia neuvotteluja sävyttää metsäteollisuuden rakennemuutos. Hämäläinen pitää tulevaa vuotta metsäteollisuuden kannalta tärkeänä.
Muutos on alalla varmaa – monissa asioissa ollaan vedenjakajalla. Muutoksen järkevä toteuttaminen on ison miettimisen asia. Kevään aikana nähdään, löytyykö suomalaiselle metsäteollisuudelle suunta vai jatkuuko arvailu tulevaisuudesta, Hämäläinen sanoo.

Ylemmillä toimihenkilöillä on kuitenkin omien tavoitteidensa suhteen selvä linja.
Palkkojen on oltava nyt ja tulevaisuudessa kilpailukykyisiä ja sopimuskentässä on oltava selvät pelisäännöt. Patruunoiden aikaan suusanallinen lupaus päti, mutta nyt on siirrytty Amerikan aikaan, jossa vain kirjallisilla sopimuksilla on jotakin arvoa.
Tavoitteena on myös ylempien toimihenkilöiden arvostuksen nostaminen. Kun osaamiselle saadaan vastinetta, alalla työskentelevien ylempien toimihenkilöiden itsetunto kasvaa.
Arvostus taas lisää tekemisen halua ja tahtoa, mikä on tietysti eduksi myös työnantajalle.
Taustaryhmän puheenjohtaja uskoo, että tulevissa neuvotteluissa käydään aitoa keskustelua ja otetaan huomioon laajat kokonaisuudet ennen sopimusratkaisujen löytymistä.
Työnantajakin on huomannut, että henkinen sitoutuminen vaatii avointa keskustelua ja sanelun sijasta asioista sopimista. Tähän saakka ylempien toimihenkilöiden vaatimuksiin on suhtauduttu kyllä kuunnellen, mutta silti tehty niin kuin ennen vanhaan on tapana ollut.

Johtamiskulttuuri päivitettävä
Maailma on muuttunut, ja sen pitäisi näkyä myös johtamisotteessa.
Valitettavasti johtamista ei Suomen metsäteollisuudessa pystytty kehittämään. Käskyttäminen sujuu, mutta se ei enää riitä. Osaamisen johtaminen merkitsee myös kykyä kuunnella. Johtajan on kuunneltava ja annettava alaiselle mahdollisuus soveltaa, arvioida, analysoida ja luoda uutta yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Askel käskytyksestä nykyaikaiseen sitouttavaan osaamisen johtamiseen on pitkä, mutta se on vain otettava, Hämäläinen painottaa.
Hämäläistä kismittää myös se, ettei johtaminen ole avointa. Hyvä esimerkki on IPE-palkkausjärjestelmä.
Monissa yrityksissä IPEen liittyy edelleen käsittämätöntä salamyhkäisyyttä. Tänä päivänä on aivan luonnollista, että ihminen tietää, mistä hänelle palkka maksetaan. IPE-luokitus ja sen perusteet pitäisi ilman muuta käydä läpi hyvään johtamiseen kuuluvissa esimies–alais-keskusteluissa. Jos epäselvyyttä jää, pitäisi olla luotettava tulkki käytettävissä.
Nyt IPEn ympärillä on Hämäläisen mielestä sellaista usvaa ja tietämättömyyttä, mikä haittaa jopa päivittäistä työhön keskittymistä.
Kun IPE-järjestelmää toteutetaan oikein ja luottamuksen vallitessa, henkilöt keskittyvät oleelliseen eli siihen tekemiseen, jota varten työnantaja on heidät palkannut.

Ylempi toimihenkilö takoo tulevaa
Hämäläinen nivoo ilman muuta yhteen metsäteollisuuden tulevaisuuden ja ylempien toimihenkilöiden osaamisen, aseman ja työssä jaksamisen.
Uskon, että työantajakin on ymmärtänyt, että ylemmät toimihenkilöt ovat vahvasti mukana rakennemuutoksesta selviytymisessä. Se on ylempien käsissä.
Hämäläinen arvelee, että kun pohjakosketus on saatu, metsäteollisuudessamme alkaa hahmottua uusi tulevaisuus.
Rakennemuutos on suorastaan tervetullut konservatiiviseen metsäteollisuuteemme, jossa on tähän asti keskitytty vain kannattavuuden jahtaamiseen ja kasvutavoitteet suunnattu Suomen rajojen ulkopuolelle. Aika näyttää palataanko lähtöruutuun, hän miettii.
Ei metsä Suomesta mihinkään katoa. Innovatiivisella T&K- toiminnalla kehitämme uusia tuotteita, joihin meillä on metsää tarjolla. Pikavoitot eivät ole mahdollisia – se on jo kantapään kautta opittu. Sen sijaan pitää luoda kestävän kehityksen visio riittävään jalostusasteeseen tähtäävästä metsäteollisuudesta. Jos jalostusasteen annetaan valua maailmalle, niin näinhän tietysti tapahtuu.

Jaksaminen koetuksella
Tällä hetkellä ylempien toimihenkilöiden jaksaminen on kovalla koetuksella, kun kannattavuuteen pyritään kaikin keinoin.
Jokainen tällä alalla ymmärtää tilanteen vakavuuden. Omat työpäiväni ovat entistäkin hektisempiä, ja päivän mittaan suunnitelmatkin muuttuvat vilkkaasti. Muutosten hallinta vaatii meiltä kaikilta henkistä kanttia nyt tavallista enemmän, Stora Enson Tainionkosken tehtaalla sähkö- ja prosessiautomaation kehitystehtävissä työskentelevä Hämäläinen sanoo.
Muun myllerryksen lisäksi metsäteollisuudessa työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä huolestuttaa alan imagon romahdus. Miten alalle saadaan houkuteltua nuoria, kun uutiset metsäteollisuudesta ovat jatkuvasti huonoja.
Tuoretta, luovaa verta tarvittaisiin kehittämään uutta; ei paperin sovelluksissa ole vielä kaikkea nähty. Sen lisäksi sekundäärituotteiden kehittäminen ja jatkojalostus tuo alalle vaikka kuinka paljon uusia mahdollisuuksia.

Eikä ideoista ole pulaa.
Metsästä saadaan älykkäitä puu- ja kuitutuotteita, kun yhdistetään metsäosaamiseen biotekniikkaa ja mikroelektroniikkaa. Näin voidaan luoda esimerkiksi älypakkauksia, jotka huolehtivat tuotteiden säilyvyydestä tai estävät varkauksia. Nanotekniikan avulla voidaan taas luoda uusi kuitupohjaisia materiaaleja. Metsä on myös valtaisa geenipankki. Jo nyt metsäteollisuus tuottaa jo lääketeollisuudelle kolesteroli- ja syöpälääkkeiden ainesosia. Huonekaluteollisuuskin odottaa jo innolla uutta nousua, joten sielläkin olisi kysyntää metsäteollisuuden innovaatiolle, Hämäläinen luettelee.

You may also like

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *