Imatra ja Maakunta

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

24-25.9.2015 Maakuntahallinto ja tarkastustoimen seminaari, ”uusi laki ja toiminnanvalvonta”

/

24-25.9.2015 Maakuntahallinnon koulutuspäivät.
Olin mukana E-Karjalan maakuntaliiton tarkastuslautakunnan jäsenen ominaisuudessa.
”Kovaa oli asia” maakuntaliiton koulutuksessa. Muutoksen vauhti on valtakunnassa vinhaa, kuten kaikki me olemme saaneet tietää, kuulla ja kokea. Tämä koulutus kohdistui niin maakunnan kuin yksittäisen kunnan hallintoon ja toiminnan valvontaan.
Uusi kuntalaki, Kuntayhtymät, Kunnan ja Kuntakonsernin, kaikkien näiden tuloksen-, tehokkuuden- ja vaikuttavuuden valvonta on tärkeää. Toiminnan ”arviointi sekä tarkistaminen” on tulevaisuudessa menestymisen keskeinen asia.

Ekapäivä 24.9.2015…
1. Startti tapahtui nykyisen ”maanhallituksen” viitoittaman ”tien” ohjeilla ja asioilla.. Kuinka kuntien tulee toimia nyt ja huomenna… Nyt jaetaan niukkuutta, säästöjä, leikkauksia jne…nämä on saanut lukea ja kuulla jo kolmeen kertaan. Aina siellä missä maakunta-asioita on käsitelty. Eli ei mitään uutta..

2. SOTE-uudistuksen tilanne…
Tämäkin oli vähän jo kuullun toistoa. No lisäyksenä oli että päätökset itsehallintoalueiden lukumäärästä ja rahoitus ovat,” monikanavainen rahoitus”,keskeisiä asioita, joihin vastaukset tulee valtiohallinnosta 1.11.2015 mennessä…

3. Sähköinen hyvinvointikertomus…

4. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sähköinen raportointi ESIMERKKINÄ IMATRA… TÄMÄ OLI LOISTAVA BRÄNDÄYS IMATRAN TOIMINNALLE…

5. Kuntien talousvertailu. Verrokkiryhmä, saman tyylisen kuntien vertailu keskenään… Imatralla on asiat 8, asteikolla 0-10. Kouvola 4, Kotka 3, Luumäki …

Toka päivä 25.9
Tarkastuslautakunta
1. Tuloksellisuuden ja tarkoituksellisuuden arviointi osana tarkastuslautakunnan tehtäviä.. Osallistuin tähän..
Tarkastuselimen merkitys kasvaa johtamisen, tekemisen ja talouden arvioinnissa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. ”hukkatoimintaan ja investointiin ei ole varaa.. virheistä puhumattakaan…

Hallinto
2. Kuntalain kuntakonsernit ja konserniohjausta koskevien säännösten soveltaminen… Hallituksien jäsenet osallistuivat tähän..

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

14.9.2015 Valtuustoseminaari ja valtuuston kokous ”kokous tulevaisuudesta”

/

14.9.2015 Kaupunginvalttuusto ”strategia seminaari”
Klo 14 – 16
Valtuustosali
Tuleva Eksote ja Imatra, Kirmanen piti tästä alustuksen joka oli selkeä ja esitti terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden pääkohdat tulevassa Eksotessa.

Terveys ja kuntoutuspalvelu Imatra.
HONKAHARJU hyvinvointi ja terveysasema.. Mansikkala jatkaa terveysasemaa jne..
Hoivapalvelua, jossa kotihoitoa kehitetään mm. Isoapu ja omaishoitopiste on kehityskohteena.
Aikuisten psykososiaaliset palvelut säilyy Imatralla, mielestäni tämä on tärkeä asia. Kuinka kauan Imatralla on ko. palvelu riippuu A. ”palvelun tarpeesta, B. tekemisen kehityksestä C. kuin toiminnan laadukkaasta onnistumisesta.
Työllistymispalvelut on yhtenä samoin .. Perhepalvelut .. Vammaispalvelut. Imatra toimisi psygiatrisen palvelun avopalvelukeskuksena myös pohjoisimmalle kunnille!

Sote-kunta-rajapinta
EKSOTE
SEITSEMÄN LATIKKOA, jossa yhtenä oli ”maahanmuuttopalvelut” 6 muuta, joista yksi on työllisyys.

Hyvinvointikertomus, kunnan hyvinvointikertomus, on yksi tulevaisuuden ”hyvinvointimittari”

Imatra strategia A Tuimala…
Valmistelu ja tiivistäminen, eri valtuustoryhmien lausunnot. 14.9.2015 on nähtävänä reali tilanne.

Elinvoima ja Hyvinvointia
Kaikilta puolueilta jotakin ja johonkin kohtiin..

Talous… K Roslakka
Eksote ratkaisu… Kolme vuotta (vuoteen 2018) mennään nyt laaditun perussopimuksen hinnoilla… Eli sillä hintamallill joka on neuvottelijoiden kuntayhtymä kuntien kanssa sovittu. Mitä vuoden 2018 jälkeen saa nähdä…
Sote-palvelut alueellisesti järjestetty… kolme vuotta niin ettei verotusaste nouse.. Imatran kaupungin VALTIONOSUUS pienenee kun vuoden 2016 budjetti pienenee noin 88,5 M€.

Imatran kaupungin budjetti vuodelle 2016 on noin 60M€
ARVAUS:
Tuleva kunnallisvero 7,1%, aluehallintovero, kuntayhtymävero, SOTE vero 13%

KUNNALLISVEROLLA n.7%
Valtuuston ja hallituksen roolin kuntalain mukaan..
Imatran kaupungissa rahoitetaan kaksi toimia-alakohtaista ELINVOINTI ja HYVINVOINTI lautakuntaa. Molemmissa johtajat joissa palveluohjelman linjaukset ovat lautakuntakohtaisia.
Kaupungin Konsernien, yhtiöiden johtaminen.
esim. KIPA, (kaupungin kiinteistöpalveluosasto) toiminta tapahtuu kaupunkin tekeminen tilausten kautta, muuta toimintaa Kipa:lla ei ole.
Kehitysyhtiö, kaupungin rahalla ja osakassopimusperiaatteella.
Lämpöyhtiö, uusi voimala valmistuu, kuinka käy lämpöenergian hinnan.

KUNTAYHTYMÄVEROLLA n.13%
Kuntayhtymän johtaminen, eksote, koulukuntayhtymä
Koulukuntayhtymän hallinta, Imatran ääni on kuuluttava…

SD Valtuustoryhmän kokous.
Klo 16.30 – 17.20
Meni sillä sapluunalla mitä, Heikki oli piirtänyt… Silmiinpistävää oli, TAKTIIKKA … SD valtuustoryhmän esityksen käsittely. ”Heikkit” oli päättänyt että PALATAAN TILAAJA TUOTTAJA AIKAA EDELTÄNEESEEN AIKAAN, JOHONKIN VANHAAN, ”Kaupunki tilaa ja kaupunki tuottaa” palvelumalliin.
Tästä keskustelu alkoi klo 17.15 ja päättyi 17.20 eikä kukaan sanonut yhtään mitään…
Toki minä en tiedä mikä on TILAAJA TUOTTAJA AIKAA EDELTÄNYT AIKA… MUTTA EU DIREKTIIVIT EI HYVÄKSY ETTÄ ITSE VALVOO ITSEÄÄN.

TÄRKEINTÄ ON KUINKA PALVELUIDEN LAATU JA HINTA KEHITTYY JA KUNNAN TUOTTAMANA PALVELUIDEN ”KEHITYS PYSÄHTYY JA HINNAT NOUSEE” EFEKTI LÄHTEE TOTEUTUMAAN.

Valtuustokokous
Klo 17.30 -19
Normaali rituaali ja tiedotus asioilla aloitti…maakuntajohtaja… Viialainen
– Viialainen piti maakuntaliiton esityksen ja selvityksen…”SOTE ja Pöystin” selvitys.
– E-K makunta, kuntayhtymien Eksotesta …. aina pelastuslaitokseen saakka jne… budjetti 450M€ budj. 3500 henkeä henkilöstö. Esim.. Ruotsi 21 aluetta… 9-11 aluetta suomi, Tanska 5.
– E-K 130000 asukasta..onko itsenäinen jatkossa tähän antaa vastauksen valtakunnan hallituksen alainen työryhmä keskustavetoisesti.
– E-K 130000 asukasta on luonteva pohja jossa on yksi Sairaanhoitopiiri, yksi koulukuntayhtymiä. Jos valtiovalta päättää toisin niin sitten ESavo, Kymenlaakso kärkkyvät mukaantuloa jos ei ..130000 asukasluku riitä.
– E-K 3162€/as, joka on ESavo 3700 loput maakunnat siltä väliltä
– E-K Ammatillinen opetus 9633€ …. 13789€ E Savo, samoin loput siltä väliltä
Verotulot OK. EK pienin kuntayhtymävero ….lisäksi Yhteisövero,Kiinteistövero
E-K on elinvoimainen, taloudellinen tuloskehitys on mahdollista tehdä hyvin.
PÖYSTI esitys, itsenäistä 250000 as maakuntahallintoavastaan on tehtävä yhteistä työtä E-Karjalassa.

Kokous meni humahtamalla ja hiukan läpijuoksuna…
Toki riskirahoituksen hallinnasta itse totesin omassa puheenvuorossa seuraavaa, IKEA LAPPEENRANNASSA ON HYVÄ ESIMERKKI KUNNAN RISKIRAHOITUKSEN HALLINNASTA, L:RANTA ON LAITTANUT yli 10M€ IKEAN TONTTIIN JA RISKIN TULEVAISUUDESTA KANTAA KAUPUNKI. ONNEKSI L:RANTA VOITTI ”IKEAN” ITSELLEEN, IMATRA OLISI NYT ”VAIKEUKSISSA” TONTIN KANSSA, MUTTA IKEA EI…

EKSOTE sopimuksesta käytiin 12 puheenvuoroa, Imatran strategiasta 8 puheenvuoroa, riskienhallinnasta 5 puheenvuoroa, muista toiset 5.
Kokous loppui Imatran kaupungin sähkösopimuksen hyväksymiseen klo 18.49…

Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Yleistä ja muut

12.9.2015 SD V-ryhmä, Imatran tulevaa hallintomallia ”veikon hämmennys hallintopuurolle”

/

12.9.2015 …. aurinkoista viikonloppua kaikille.
Tutustuminen aiheeseen ”Imatran tuleva hallinto 2016” ja Imatra strategia on tapahtunut enemmä ”kirjekurssin myötä”.

Rivivaltuutetun.. omasta näkökulmasta, kannanotto ja lausunnon anto on suurin piirtein ”yhden tekevää”. Tämä joko luetaan tai ei lueta ja kannanotto käsitellään tai ei käsitellä jne.. se siitää.

Myllerrys on kova ja en kadehdi päätöksen tekijöitä… En Imatratasolla, en myöskään maan hallitustasolla.

Mitä keskustelua ko. asiasta kaupunginhallituksessa, muiden puolueiden tai hallitusryhmien välillä on käyty on vaikea arvioida, eikä minulla ole näistä keskusteluista mitään tietoa.

Oma mottoni on ”sen mitä itse kuulen ja sen minkä itse luen, on sitä faktaa joista minä päätökseni teen”.

IMATRA STRATEGIA ..
Mitä olen mieltä, ”Imatra Strategiasta”, tässä tietämättömyyden ja päätöksentekemisen kilpajuoksussa. Tämä vastaus yhdellä lauseella:

”strategia ilman liitteenä olevaa konkretiaa on sanahelinää”.

Valitettavasti minun on vaikea nähdä tässä ”strategia tekstissä” konkretiaa, fiktioita kylläkin.
Toki fakta, flirtti, fiktio kuuluu hyvään politiikkaan.

ITSE TEKSTI, ASIA
Alla kirjoittajan ”tekstistä” kopio.
Tästä tekstistä, olen 70% samaa mieltä, johon muutama kommentt.
– Meidän osaltamme kuitenkin voisi todeta, että työttömyys, syrjäytyminen sekä sosiaalisen ja fyysisen kuin henkisen terveyden ongelmat ovat kasvaneet.
OLEN SAMAA MIELTÄ.

– Kaikissa ikäryhmissä ongelmien pitkittyminen heijastuu pitkällä aikavälillä yhteiskunnan epävakauteen ja Imatran kehitykseen.
OLEN JOKSEENKIN SAMAA MIELTÄ.

– Mielestäni tätä näkökulmaa tulee korostaa myös strategian tarkastelussa nykyistä painokkaammin. Näitä painotuksia ja toimintamalleja tulee löytää myös palveluohjemaa tarkasteltaessa.
MINUSTA VAATII TARKEMPAAN PERUSTELUA

– Palveluohjelman päivitys vaatii paremmin aikaa ja se tulee tehdä toimialoilla ja hallituksen toimesta valtuustokäsittelyyn.
ILMEISESTI HALLITUKSESSA OLEVA TYÖRYHMÄ OVAT NÄIN PÄÄTTÄNEET ?

– Ohjeman tulee tulee olla konkreetinen niin, että se ohjaa selkeästi palvelutuotantoa ja päätöksia.
NIINKUIN SANOIN ALUSSA, strategia ilman konkretiaa on ”huulien” heiluttamista OLEN SAMAA MIELTÄ.

TUOTTAJA VAI JOKU MUU PALVELUMALLI…
Veikon KOKEMUS ja NÄKEMYS TILAAJA – TUOTTAJAMALLISTA…
Muutamalla virkkeellä sanottuna .. ”tilaaja – tuottajamalli talouden ja toiminnan hallinnassa” TOIMII JOS SEN HALUTAAN TOIMIVAN.
Kuntasektori toimii 80% samalla tavalla kuin yksityinen sektori. Tilaaja – tuottajamalli toimii, jos ”ymmärretään mitä tehdään”, mitä kirjoitetaan molempia osapuolia sitovaan sopimukseen ja malli laitetaan toimimaan.

Jos tilaaja tuottajamallin ei haluta toimimaan jostakin muusta syystä kuin taloudellisista syistä.. on eri juttu.

Taloudellisen kustannuksen ja palvelulaadun näkökulmasta se on paras hallinnon ”työkalu”, toki se vaatii tietoa, taitoa ja osaamista.

– Hyvinvointilautakunta tulee palauttaa tilaaja-tuottajamallia edeltävään normaaliin, vähemmän byrokraatiseen linjaorganisaatioon.
OLEN ERIMIELTÄ
Vanha malli johon tulisi palata ?, en tiedä millaiseen malliin tulisi palata ja miten näitä ”hallintomalleja” on mahdollisesti hallitusryhmä keskustelussa vertailtu keskenään, VAIKEA OTTA MITÄÄN KANTAA.

Mutta jos malli oli esim. ”Halutaa itse päättä” mitä itse tilaamme ja ”päätää mitä itse” tuotamme, jopa valvojalla omaa toimintaa ne..
1. Henkilökohtaisesti en näe, että tämä edes tänäpäivänä toimisi kuntien ”kapeilla ja aina vaan kapenevilla hartioilla” palvelutarjontana tuottamisessa.
2. Päin vastoin, tarvitaan niin poliitikoilta kuin virkamiehiltä tietoa, taitoa sekä sosiaalista kyvykkyyttä, jotta ”KOKO maakunnan hartiat” ovat yksittäisen kuntalaisten tukena hyviä palveluja rakennettaessa.

ISOMPIA KOKONAISUUKSIA JA YKSITYINEN KUIN 3SEKTORI TUOTTAMAAN PALVELUITA KUNTALAISILLE.

– Monialaisen lautakunnan johtoon tulee valita toimalajohtaja, jonka paikka tulee täyttää mahdollisimman pian.
OLEN SAMAA MIELTÄ
– Tässä kuitenkaan ei vielä päätöksiä lyödä lukkoon, vaan lausunnot ovat suuntaa-antavia hallituksen ryhmissä asian valmistelua eteenpäin vietäessä…..
NO NÄINHÄN YLEENSÄ TODETAAN..

Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

26.8.2015 Maakuntien huippukokous TOKA PÄIVÄ ”maakuntien” tulevaisuuden päivä..

/

26.8.2015 Maakuntien huippukokous TOKA PÄIVÄ ”maakuntien” tulevaisuuden päivä..

Tarkaslautakunnan kokous klo 08.30 .. 09.40. Alkupuheet, järjestäytyminen, luettelo osallistujista jne..

1. ”Brysselmatka”… Liitot puhuivat vuorollaan. Etelä-Karjalan liito puhui, ainoana, jolla ei edustusta Brysselissä. Selvitys menossa edustuksellisuudesta. Kainuu seuraava puhuja ”rahan hakeminen” isoissa asioissa yrityksien investointien krahoituksessa. ”Paketointi” isoiksi investoinneiksi näitä Brysseli… Savo, E-Pohjanmaa, Karjala, Kainuu, E-LappiP-Pohjanmaa, keski Lappi. Kaikkiaan 11 puheenvuoroa.

2. EU:n eritysrahat …etenkin yritysrahoitusta ja vahemmän julkishallintoon, resussia lisättävä rahojen hakuun…”älykäs erikoistuminen” hieno termi… Kaupunki brändäyksen rahaa on haettavissa…
A. Vaikuttavuuden arviointi on yksi tarkastuslautakunnan tehtävä, tärkeä tehtävä…
B. Tutkimuksia yrittäjyyden tueksi.. 5-6 puheessa, tutkittua tietoa, rahoituksen hakutietoa, vaikuttavuuden tietoa…
C. Tarkastus”elimien” strategia… Yhteinen strategia.

Erillisrahasto hankkeet, kasvatetaan hankeen laatua. Perustutkimus on perustutkimusta. Erillistutkimus, kohdetutkimus jonka tarkoitus on tuotteistaa toiminta valmiiksi tuotteeksi.

26.8. klo 10.00 – 12.00 ”tulevaisuuspaneli jossa mukana:
”Metsä” virkamies, ”Tutkimus” virkamies, ”Teollisuus” yritys, ”Innovaatio” yritys, lobbari yritys panelin juontaja.
Paneli oli ”Biotalouden mahdollisuudet”
”Biotalous” paljon esillä suomen maakunnissa. Suomessa on aina ollut Biotalous hyvin monimuotoisena.
Biotalouden perusta ja teknologia tuottavat yhdessä. Biotalous PK-yritykset…ja yhteistyö suuryritysten kanssa. Bioenergia ja Biotuotteet. Havumetsätuotteet ja havumetsäenergia lisääntynyt.
Metsävaratlisääntyneet.. n.30% 50 vuodessa…
Metsätalous”puhui”, tutkimus”puhui”, jne ymmärrettävästi OK.
Yritys Finnpulp”puhui”. Kuopioon biojalostamoa..havusellutehdas, ”sellutehdas” 2019 käyntiin. 200 henkilöä töissä. Innovaatiota ja uutta teknologia. Erikoispiirre hankkeelle, yksityinen hanke riskipääomalla.
Yritys, Linnoinmaa” puhui”, suurteollisuutta palvelevia yritysksiä, PK yrityksiä tarvitaan… Kansallisesti voidaan muutta säännöksi jolla tuetaan PK yrityksiä.
Esim. kestävässä kehityksessä TUHKA, LANTA jne. jalostetaan tuotteeksi joka voidaan hyödyntää.

Halutaanko suomalaisen Biotalouden kehittyvän ?
Puheista minun ajatusmaailmalla katsottuna tärkeimmät oivallukset.
1. Sellu ja Biotalouden… Palaammeko juurillemme ?, 100v suomalaista metsäteollisuutta, havusellulle eli ”pitkän kuidun” tuottamiseen, entä pitkän havusellun jatkojalostus, nämä ideat puutuivat paneelista kokonaan !!!
2. Samoin pitkän kuidun talteenotto ja kierrätys ”pitkä kuitu voidaan käyttä 7 kertaa teoriassa 4-5 kertaa käytännössä”
3. VOIMALAITOS, SELLUTEHDAS ”polttoaine”, TUOTANTOKONE ….
– Raaka-aine ”pitkäkuitusellu” – Energia ”sähkö, lämpö” – Tuotantokone ”pikäkuidun” jalostamisen … eka-asteen jatkojalostekone, toka-asteen jatkojalostekone.
KOLMIO PYÖRII ITSENÄISESTI KUSTANNUSTEHOKKUUS ?
4. Lisäarvo … ja jalostusastetta nostamaan. Kannattavuus kehittynyt ”havusellun” suuntaan. KokonaisTalous – Fossiilitalous= suomalainen Biotalous.
5. Pitkäkuitusellua on monenlaista … Jatkojalostus…

Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

25-26.8 Maakuntien huippukokous EKA PÄIVÄ ”MAAN HALLITUKSEN PÄIVÄ”

/

25-26.8 Maakuntien huippukokous Joensuussa EKA PÄIVÄ OLI ”MAAN HALLITUKSEN FIILISTELYN PÄIVÄ”
Joensuu…
Klo 12.00, avaus…
Klo 12.15 Keskustaministeri A Vehviläisen selvitys ”maan tilanteesta” jne… PUHETTA TULI ASIAA PUHEESSA OLIN muille 70%
A. Yleistä näkemystä maan hallituksen näkökulmasta.
Visio 2025, hyvinvointi, työllisyys, oppiminen, biojalostamoa, TOIMINTATAVAT (digitalisaatio, digitalisointi)
Nimikkeellä ”leikkaus tai säästö” tai joku muu synonyymi.. mutta kuluvähennyksiä tulee saada maan hallituksen esityksessä 10 miljD vuoteen 2021 mennessä.
Toimenpiteet:
1. Työllisyys ja kasvu, ehdolliset säästöt 1,5 miljD
2. Säästöt ja v. 2021 vaikuttava … 4,5 miljD
3. SOTE ja tuottavuustoimet 3mIljD
4. Kuntien velvoitteet 1 miljD

B. Hallituksen politiikka Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta. Kunta- ja uudistuspolitiikka.
– Kuntien tehtävät vuonna 2015 n. 600 kpl, mitä vähennetään tai kuinka lakia muutetaan.

A Vehviläisen puhe n. 40 min, jossa sanoma oli ”Uudistaminen” Kysymyksiä noin 15 kpl… Vähän oli ”Savolaista showta”.
Hämmästyttää tämä digitalisaatiosta puhuminen ja siksi…
VeikkoH tuputti viimeinen kysymyksen kyseessä olevasta aiheesta
Alustukseni kysymykselle:
Maan hallituksen visiossa ….viides kohta TOIMINTATAVAT yhdistettiin ”digitalisointiin”. Digitalisointi on ”sana” ja pelkkä ”sana” ei kerro mitään. Kansa on SAATAVA hyödyntämään digitalisointia.. Jopa pakottaa käyttämään digitalisointiin, vaikka ei tahtoisikaan..niin .. Veikon kysymys maan hallitukselle:
MIKÄ ON maan HALLITUKSEN LÄÄKE, OHJE TAI KÄSKY MAAKUNNILLE ja KUNNILLE, ETTÄ KANSALAISET SAADAAN KÄYTTÄMÄÄN DIGITAALISOINTIA 100%.
En muista tarkkaa vastausta kun ahdastila oli ja iPad ”lipesi” käsistä, mutta ….Vastaus… A Vehviläinen, tärkeä asia ja yksinkertaista vastausta on vaikea antaa. Jotta kaikki saadaan käyttämään täytyy tehdä paljon kenttätyötä …. palataan illalla asiaan..

Veikolla vastauksia jos keskustelu olisi jatkunut… Valtiovalta voimakkaammin AJURIN PAIKALLE JA OHJAAMAAN KOKO MAAN digitalisoinnin TOIMINTAA:
1. Verkkomaailman ja laitehankinna yksinkertaistaminen.
2. Verkkomaailman tulee toimia 100% luotettavuudella.
3. Kaikkien kaupallisten laitteiden tulee toimia 100%
4. ja 5. Käyttäjien tulee osata käyttää laitteita 60%
Lisäksi kolme muuta MUUTUJAA….

C. SOTE …
parlamentaarisen seurantaryhmä… Rahoitus, monikanavarahoitus? Valtion rahoittamana, hallinto ”itsehallintoalue” jne… Sote kärki edellä, seuraava aluehallinto, kuntahallinto perässä ..
Kunnalle jää yksi sivistyspalvelu, hyvinvointipalvelu jne… kaksi infra
Kuntarakennelain muutos, kuntaselvitys on end..

Reformiminesterit Rehula ja Vehviläinen, muut
– Rehula hoitaa SOTEN
– Vehviläinen Kuntien tehtävät ja velvoitteet.

”Mankeli”, paneli jossa 2 kansanedustajaa Lappi, Oulu, 1 ministeri Pkarjala.
”Maakunnat”, millainen alueiden lukumäärä nyt lähtökohtana 19?.
Historiassa, maakuntia on ollut 9, jonka hallinto kesti lähes 400vuotta !
Nyt 9 – 12 hallintoaluetta tulee hallituksen esityspäydältä.
Kuinka hallintoaluetta halutaan uudistaa?
Panelisteilla kiertelyä kaartelua, ”annetaan ajan kertoa”, oli turha jauhaa….

D. EU ja Venäjä ja purevatko pakotteet…kolme toiminta-aluetta. Tämä on aivan uutta Veikolle, vain kuuntelua ja paljon keskustelua.
Klo 16.00 loppu..

Scroll to Top