Ammattiosaaminen, koulutus lähemmäksi jokapäiväistä toimintaa.
– Ammattiosaaminen kuin osaamisen taidon ja tiedon johtaminen on tuotava lähemmäksi tuotannon tehokasta toteutusta.
– Samoin tutkimuksen ja tieteen toiminta on tuotava lähemmäksi kansantalouden kestävän kehityksen edellyttämiä toimintoja.
”Koulutusta” ja opiskelua on lisättävä ihmistä motivoivilla metodeilla… ”keppi” ei ole tapa jolla tehdään menestystä mutta ”porkkanan” keinot on saatava monivalintaisiksi ja haastajiksi.
Passiiviväestö on, lapset alle 15, eli koululaiset ja tekijöiden reservi yli 65 vuotiaat eläkeläiset.
Aktiiviväestön eli työssä olevan joukon väheneminen E-Karjalassa kansantalouden kasvupotentiaali huomioiden ei ole enää entisensä. Tehdyn työn määrää on tulevina vuosina vaikea kasvattaa, jos tekevien ja osaavien käsiparien lukumäärä laskee vuosi vuodelta. Vastaavasti hitaan talouskasvun vuoksi kilpailu mm. palvelutalouden markkinaosuuksista monimutkaistuu Vain tehokkaimmat ja tuottavimmat yritykset voivat kasvattaa markkinaosuuksia ja siten turvata liiketoimintansa kasvun ja firman menestyksen.
Suomen kannalta koveneva kansainvälinen kilpailu tarkoittaa, että vahvan markkina-aseman saavuttaminen ja ylläpito on yritykselle entistä haastavampaa.
Työikäisten ihmisten vähenemisen myötä myös nettoveronmaksajien määrä laskee hyvinkin voimakkaasti ”poismuuton” esim. Imatran alueilla. Samalla ikääntyvän ihmisjoukon hoivamenot kasvavat huolestuttavasti esim. Imatralla. Tämä vääristymä synnyttää alueille ”tulovajeen” joka koettelee maamme kuin Imatran, kykyä ylläpitää ”hyvinvoinnin” olemassaoloa.
Talouden hallintaa on kovennettava, jos mielimme menestyä kilpailussa ja kuroa ko. alueellisen tulovajen umpeen.
On rakennettava talouden kunnostusohjelman jonka kulmakiviä ovat:
Henkisen pääoman eli osaamisen ja uudistumisen kyky: Monipuolista ja kilpailukykyistä toimialarakennetta voidaan ylläpitää vain, jos ideoiden kehittely sekä niiden kaupallistaminen toimivat saumattomasti. Uuden oppimista, koulutusta, koulutuksen infrastruktuuria kuin ”oppilaitosten” ja elinkeinoelämän yhteispeliä saadaan parannettua merkittävästi.
Joustavat henkisen ja fyysisen pääoman rakenteet: Kun henkisiä ja mekaanisia resursseja vapautuu markkina-asemia menettävistä yrityksistä, tuotantopanokset ja tuotantolaitokset tulisi kyetä ”kierrättämään” tehokkaasti uusille, kilpailukykyisemmille aloille. Työmarkkinoiden henkisillä jäykkyyksillä ja yritystuilla on valitettavasti taipumus kannatella olemassa olevia rakenteita ja siten hidastaa talouden uudistumista.
On saatava aikaan aktivoiva henkinen sosiaaliturva: Sosiaaliturva on muutettava osallistavampaan ja aktivoivampaan suuntaan. Mahdollisuus palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhdistämiseen lisää sekä työn tarjontaa että yritysten mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Myös matalamman tuottavuuden työt ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä, koska ne mahdollistavat erikoisosaajien keskittymisen korkean tuottavuuden toimintoihin.
On rakennettava aktiivinen, vahva ja muutoskykyinen julkinen talous: Julkinen talous on pidettävä tehokkaana, nopeasti reakoivana, muutoskykyisenä ja iskunkestävänä, toimiakseen elintärkeänä ”puskurina” toimintaympäristössään niin positiivisia kuin negatiivisia shokkeja vastaan. Hyvinä aikoina tarvitaan ”ylöspäin” tuppausta ja vastaavasti iskunkestävyyttä kun on ”alaspäin” taantuman vaara on analysoitu.