20.2.2018 Opiskelu lähemmäksi tuotannon ja tekemisen jokapäiväistä toimintaa.

Ammattiosaaminen, koulutus lähemmäksi jokapäiväistä toimintaa.

– Ammattiosaaminen kuin osaamisen taidon ja tiedon johtaminen on tuotava lähemmäksi tuotannon tehokasta toteutusta.

– Samoin tutkimuksen ja tieteen toiminta on tuotava lähemmäksi kansantalouden kestävän kehityksen edellyttämiä toimintoja.

Koulutusta” ja opiskelua on lisättävä ihmistä motivoivilla metodeilla… ”keppi” ei ole tapa jolla tehdään menestystä mutta ”porkkanan” keinot on saatava monivalintaisiksi ja haastajiksi.

Passiiviväestö on, lapset alle 15, eli koululaiset ja tekijöiden reservi yli 65 vuotiaat eläkeläiset.

Aktiiviväestön eli työssä olevan joukon väheneminen E-Karjalassa kansantalouden kasvupotentiaali huomioiden ei ole enää entisensä. Tehdyn työn määrää on tulevina vuosina vaikea kasvattaa, jos tekevien ja osaavien käsiparien lukumäärä laskee vuosi vuodelta. Vastaavasti hitaan talouskasvun vuoksi kilpailu mm. palvelutalouden markkinaosuuksista monimutkaistuu Vain tehokkaimmat ja tuottavimmat yritykset voivat kasvattaa markkinaosuuksia ja siten turvata liiketoimintansa kasvun ja firman menestyksen.

Suomen kannalta koveneva kansainvälinen kilpailu tarkoittaa, että vahvan markkina-aseman saavuttaminen ja ylläpito on yritykselle entistä haastavampaa.

Työikäisten ihmisten vähenemisen myötä myös nettoveronmaksajien määrä laskee hyvinkin voimakkaasti ”poismuuton” esim. Imatran alueilla. Samalla ikääntyvän ihmisjoukon hoivamenot kasvavat huolestuttavasti esim. Imatralla. Tämä vääristymä synnyttää alueille ”tulovajeen” joka koettelee maamme kuin Imatran, kykyä ylläpitää ”hyvinvoinnin” olemassaoloa.

Talouden hallintaa on kovennettava, jos mielimme menestyä kilpailussa ja kuroa ko. alueellisen tulovajen umpeen.

On rakennettava talouden kunnostusohjelman jonka kulmakiviä ovat:

Henkisen pääoman eli osaamisen ja uudistumisen kyky: Monipuolista ja kilpailukykyistä toimialarakennetta voidaan ylläpitää vain, jos ideoiden kehittely sekä niiden kaupallistaminen toimivat saumattomasti. Uuden oppimista, koulutusta, koulutuksen infrastruktuuria kuin ”oppilaitosten” ja elinkeinoelämän yhteispeliä saadaan parannettua merkittävästi.

Joustavat henkisen ja fyysisen pääoman rakenteet: Kun henkisiä ja mekaanisia resursseja vapautuu markkina-asemia menettävistä yrityksistä, tuotantopanokset ja tuotantolaitokset tulisi kyetä ”kierrättämään” tehokkaasti uusille, kilpailukykyisemmille aloille. Työmarkkinoiden henkisillä jäykkyyksillä ja yritystuilla on valitettavasti taipumus kannatella olemassa olevia rakenteita ja siten hidastaa talouden uudistumista.

On saatava aikaan aktivoiva henkinen sosiaaliturva: Sosiaaliturva on muutettava osallistavampaan ja aktivoivampaan suuntaan. Mahdollisuus palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhdistämiseen lisää sekä työn tarjontaa että yritysten mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Myös matalamman tuottavuuden työt ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä, koska ne mahdollistavat erikoisosaajien keskittymisen korkean tuottavuuden toimintoihin.

On rakennettava aktiivinen, vahva ja muutoskykyinen julkinen talous: Julkinen talous on pidettävä tehokkaana, nopeasti reakoivana, muutoskykyisenä ja iskunkestävänä, toimiakseen elintärkeänä ”puskurina” toimintaympäristössään niin positiivisia kuin negatiivisia shokkeja vastaan. Hyvinä aikoina tarvitaan ”ylöspäin” tuppausta ja vastaavasti iskunkestävyyttä kun on ”alaspäin” taantuman vaara on analysoitu.

Lue artikkeli

16.1.2018 tuliko Attendo Imatralle pysyäkseen..

 

UV luettu uutinen ja uutiset 16-18.1.2018 kirvoitti kirjoittamaan kunnmuistaa vuosien 2012-2013 keskustelut Imatran mielenterveys toiminnan alas-ajosta. 

(artikkeli on julkaistu UV 23.1.2018)

Attendo … tulitko tilauksesta Imatralle..

Kyllä terveydenhuollon ”iso ratas” on pyörähtänyt ja siinä samassa mielenterveyshuollon ”vielä isompi ratas”.
Toki hyvin oudolta tuntuu, että kukaan Imatran kaupungin ja EKSOTEN päätöksentekijöistä ei tiennyt mitään Attendo mielenterveyshuollon päätöksistä rakentaa hoitoyksikkö Imatralle. Tuli näköjään kaikille yllätyksenä ?

Olisi luullut että Attendo puolelta olisi tultu kyselemään Imatran kaupungilta, että missä olisi TOIMINTAAN SOPIVA tontti tai kiinteistö mihin voisi yksikön perustaa, kävikö näin sitä kirjoittaja ei tiedä..
Aikaisemmin tällaiset asiat oli ainakin kaupunginjohtajalla tiedossa, mutta nyt tuntui asia tulevan kaikille yllätyksenä. No tuskinpa se on ollut yllätys, kyllä tarkat tiedot ennen Attendo ulostuloa ko. mielenterveysyksikön perustamista on tarkalleen ollut ”heillä” olemassa.

Onko nyt käynyt niin että mielenterveysasiakkaiden omaiset, ne hiljainen äänet, ovat äänestäneet jaloillaan. Olisiko käynyt niin että omaiset eivätkä ole olleet tyytyväisiä nykyiseen EKSOTEN mielenterveyspalvelun toimintaa.

Aina kun jotain yllättävää ”josta ei kukaan tiedä mitään” tapahtuu, tälläisen takana on se ”hiljainen tieto”, tieto jota ei haluta julkisuudessa repostella. Näin on ilmeisesti käynyt tämän mielenterveyspalvelun,-hoidon, kohdalla. Ei huonoa hoitoa tai huonon hoidon tulevaisuutta haluta aktiivisten omaisten toimesta ”mediasirkuksella” ratkaista vaan konkreettisella toiminnoilla.

Attendo on tehnyt perusteellista työtä hyvän ratkaisun saamiseksi, heihin yhteydessä olleiden tahojen toimesta jne. Kun tällaiseen ratkaisuun terveyspalvelun tuottajan kohdalta on päädytty on heillä faktatieto Imatran ja koko Kaakkois-Suomen mielenterveyshuolllon kehityksestä. Eli tieto siitä asti, kun Imatran kaupunki päätti lopettaa hyvin arvostetun mielenterveyshoidon Imatralla ja siirtää mielenterveyspalvelut Eksotelle.

No nyt Attendo laittaa tuulemaan.
Toteamus, ”tuleeko asiakkaita” toki se jää nähtäväksi, mutta kun yhdistää viimeisen puolenvuoden koko suomen terveydenhuolloin ”heikot signaalit” ja yhdistää nämä kuuden vuoden takaisin Imatran mielenterveyshuollon päätöksiin, eli hyvin arvostettuna ”Veijo Nevalaisen malli” hävitämiseen Imatralta, mm. hoidon kalleuden johdosta ymmärtämättä mitä tarkoittaa hoidon laatu, niin .. ”tulee asiakkaita”.

Nyt ”hoidon laatu” on läsnä meidän jokapäiväisessä elämässä, koskettaen meitä kaikkia, ei ainoastaan Imatralaisia jotka eivät hevillä unohda vuodentakaista kolmoissurmaa. Yhä useampi tuntee ja tietää tämän päivän mielenterveystyön tarpeen ja kokee jopa arjessa sen tarpeen ei pelkästään koulukiusaamisena vaan julkisena pahoinvointina etenkin nuorison keskuudessa jne..

Huoli on suuri mielenterveysala ammattilaisten keskuudessa samoin hiljaisten mielenterveysasiakkaiden omaisten keskuudessa. Ehkä tämä on se yksi iso syy miksi Attendo haluaa tulla omilla mielenterveyspalveluillaan Imatralle.

Isot mielenterveyspalveluja tuottavat ”talot” ja lääkefirmat ymmärtävät terveydenhuollon kun kansantalouden faktat, voisiko sanoa onneksi, mutta myös tähän liittyvän busineksen.
Ei pidä unohtaa totuutta ”kun voimakas mielenterveysasiakkaan omainen ei saa hyvää hoitoa julkisesti läheisilleen hän hakee sen sieltä mistä se on saatavissa… meillä on nyt valinnanvapaus joka ajan saatossa muuttaa vain muotoaan ja hyvälle palvelulle on aina asiakkaita.

Lue artikkeli

11.12.2017 Imatran kaupungin ”budjettikokous” vuodelle 2018.

11.12.2017 VeikkoH:n ja ”Imatran SD ryhmäpuheen” sisältö.
10 otsikkoa paperille  ”puhe” jne..

1. Nyt on pakko katsoa eteenpäin ”mäen taakse” ja on nähtävä seuraaville vuosikymmenille.
Nyt bud. (2018) on 170 milj. ja eksote lohkaisee siitä sen 55%, sivistys 35% ja muuhun jää 10%

2. EKSOTE esitys budjetissa ihmetyttää, vain ”yksi A4 sivu”, kun kuitenkin 90milj€ on vuosittain käsittelyssä. Toisaalta millainen on palvelusopimus Imatran ja EKSOTEN välillä.
A) Saako IMATRALAISET 90milj€ sen PALVELUN minkä IMATRALAISET tarvitsevat pitääkseen terveytensä kunnossa.
B) Missä tämä PALVELU SIAITSEE perus- ja erikoispalveluja osalta HUOMENNA.

3. KAUPUNGIN ”RAKENNE”, kaupunki infra, tulevaisuus v.2020 jolloin valtio rahoittaa SOTEN. Kaupungin budj. on 60 milj. ja 40milj. tästä ottaa KOULUTUS JA SIVISTYS loput 20milj jää kaupunki-infran ylläpitoon..
A) mitkä kaupunginosat pidetään yllä, mitä kehitetään..20milj/vuosi.
B) mitä tehdään ”muille”?.

4. Onko Imatran kaupunkia olemassa v. 2030 ?… RIIPUU MEISTÄ, KAAVOITUKSESTA, ASUNTOSTRATEGIASTA, SIVISTYKSESTÄ. Toimiiko ”Imatra kylä” 23000 asukkaalla, kun 1950 asemakaava oli piirretty 70000 asukkaalle. Vuoden 2016 Suomen parhaana kylänä palkittiin Vuosaari jossa asukkaita n.70000 asukasta.

5. SUURI HUOLI on jatkuvasti laskeva väkiluku E-Karjalassa.
Vuosien 1996-2026 aikana tilanne näyttää tältä:
Asukasmäärä MAAKUNNASSA 138000>128000, Lranassa70000 > 75000, Imatralla 32000> 26000 asukasta jne.. Väkiluku on pienentynyt kymmenessä vuodessa 3 935 henkilöllä ja 2,9 prosentilla. Väestön väheneminen on voimakkaampaa kuin edellisellä kymmenvuotisjaksolla 1996 – 2006 ( -3 722 henkeä ja -2,7 %). Syntyvyyttä suurempi kuolleisuus ja kotimaan sisäinen muuttoliike vievät edelleen väestöä, mutta siirtolaisuus lievittää tätä katoa. Ulkomaalaisten määrä onkin kasvanut viime vuosikymmenestä lähtien tuntuvasti. Työvoimasta lähtee väestöä enemmän kuin työvoimaan tulee, väestön ikärakenne pitää siitä huolen.

6. Imatran asukasluvun väheneminen. -300as / vuosi. Nuoriso muuttaa pois ja vanhukset jää. Muuttaako vanhukset lastenlasten perässä? Vai jäävätkö vanhukset ”kotiseutunsa vangiksi”? Vääristyykö huoltosuhde työssä kävijät 30% / lapset+vanhukset 70% ja tällä menolla tulevaisuudessa 15% / 85%…Totuuden kertovia tilastoja (syntyvyys, yli 70v, työllisyysaste, alle 25v, työttömyys, elinkeinorakennetta jne..) ON SEURATTAVA JA TEHTÄVÄ IMATRAN KEHITYSPÄÄTÖKSIÄ FACTOJEN MUKAAN..

7. Asuttamispolitiikka. Elämme markkinataloudessa. Kauppa ei käy vanhoilla omakotitaloilla. Hinnat halpenee tarjonnan lisääntyessä. Hissillisten kerrostalojen hinnat kallistuu. Hissittömät kerrostalot ovat tyhjenemässä ja ”jälkiasennushissien” rakentamiseen ei ole panostettu tarpeeksi ajoissa Imatralla. Miksi ei ole ?
SILLOIN KUN ITSE TIETÄÄ ASIAN … JA HUOMAA ETTÄ PÄÄTÖKSIÄ TEKEVÄ YMPÄRISTÖ EI YMMÄRRÄ ”SITÄ” … SILLOIN ON VIISAINTA VETÄYTYÄ näin on joku viisas sanonut…
Vanhuksia, yli 65v, on Imatralla 8000 tulevan vuosikymmenen lopulla. Kaavoitus vaikeutuu, jos kaavoitetaan vain keskustaa, syrjakykät autioituvat ja palvelut vähenee. Toisaalta ”tulevaisuuden imatralainen” haluaa asua keskustassa. Keskustan kehittäminen vaatii ”kymmenen oikeaa” ajatusta ja HYVÄÄ ”TALOUSELÄMÄN TUURIA”.

8. Verouudistus ja tuleeko maakuntavero ?
Varallisuusveron poisto vuonna 2006 oli ERITTÄIN HUONO PÄÄTÖS. Kannatta käydä katsomassa tämän veron poiston ”siemenet” koska näiden ”siementen” satoa me nyt kannamme…
Yhteisövero on uudistettava, tässä on mahdollisuus kun ”firmoissa on verosuunnittelu” miksi ei myös ”kunnissa”…
Kiinteistövero toimii vielä, mutta tulevaisuudessa se kohtelee ”köyhää” yksin elävää eläkeläistä ja kuntaa järjettömästi… siirtää rahaa taskusta toiseen..
ALV ”vero” on suurin tulovero valtiossa se on muutettava ja kohdennettava OIKEIN, välttämättömyydessä vero 10% ja makeassa ”elämässä” 30%.
Energiavero, iso ASIA jota tulisi pystyä päivittämään 10 ”mittarin” perusteella 2-3 vuoden jaksoissa.
Tuloverotuksen, ”työn verotuksen”, rakennetta on muutettava on 2020 luvulla järjetön verottaa ”työtä”
Pääomaveron muutos. Tässäkin on suuri mahdollisuus joka vaatii YHTEISÖLLISTÄ VIISAUTTA. ”firmoissa on verosuunnittelu” miksi ei myös ”maakunnissa”.

9. Imatran talouspolitiikka ja konsernivelkaa … jäi puhumatta, olisi mennyt yliajalle.
10. Imatra G22 politiikka … jäi ”haukkumatta” ja säästetään.

MUTTA KUN KATSOO JÄLKIKÄTEEN KOKO ”ISTUNTONAUHOITUKSEN” JA G22:n ”SIVISTYSTÄ”  ISTUNNOSSA niin haukkuminen olisi täytynyt tehdä.

Lue artikkeli

18.11.2017 la. Vuoksenniskan Työväenyhdistyksen (VTY) 110 juhla.

18.11.2017 la. Vuoksenniskan Työväenyhdistyksen (VTY) 110 juhla.

Mukana kaikkiaan noin 90 henkilöä. Tervehdyskäynnit ja onnitteluista oli tilaisuuden aloitus. ”Ruokapidot” ennen varsinaista juhlaa. En kysynyt mistä oli savukala, mutta maku aivan ”suussa sulavaa”. Tämän savukalan maun arviointi on helppo kun itse harrastaa savukalan ”valmistamista”.

Hieno juhla, hienot puheet, hienot puitteet. Sivistynyttä nostalgia, jossa todettiin NE ARVOT, NE TEOT, JOLLA SUOMALAISTA YHTEISKUNTAA ON RAKENNET 110 VUOTTA. Oli ”vähäliturginen” puhe, puheet huomioiden työväen historia, paikallinen lähihistoria ja totuus tästä poliittisesta päivästä niin valtakunnassa kuin Imatran kaupungisssa. ”Hyppysellisen” ylireagoivaa, mutta hillityä puhetta. Poliitinen ”tuuletuksen viesti” kuuluu asiaan etenkin silloin kun tilanne ”yhteisen edun nimissä” sitä vaatii….

NYT SE SITÄ VAATII Tästä myöhemmin enemmän, mutta lyhyesti voi todeta..
Imatran sdp on viimeisinä valtuusovuosina rakentanut yhteistyöllä imatralaista yhteiskuntaa JOSSA EI OLE UNOHDETTU ”ketään” ei oikealla ei vasemmalla… TOVERI EI KOSKAA VOI HYLÄTÄ KAVERIA … SE ON KIRJOITETTU JO SDP:n ARVOIHIN jne..

MINISTERIN PUHE..
Ministerin ”lähihistorian” tekemisen, kokemisen ja näkemisen tunteella muovailtu puhe oli ”hillityn hallittua” ja tulevaisuuden uskoa luovaa. Täyty muistella kaihoisasti niitä ”kulta-aikoja” jolloin Imatralta oli useita kansanedustajia, se oli harvinaisuus, joka tuskin tulee toistumaan tällä kunta- maakuntarakenteella.

Ansioituneita SDPläisiä muistettiin.
Yhdeksän henkilöä, yhdeksän pitkän ”uran” luottamustehtävässä tehneitä muistettiin niin puheissa kuin kukin ja kunniaosoituksin. Se ”arvojen ja ajatuksen” työ, jota he ovat tehneet ei koskaan ole valunut hiekkaan. Se työ on ollut ja on oleva edelleen sokkelin perusta, kivijalka, jolle tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja solidaarinen ”SDP demokratia” tulee rakentumaan myös tulevina vuosikymmeninä.

5,5 milj suomalaista 550 milj. EU kansalaista on FAKTA.. jossa kaikki suomalaiset on pidettävä mukana.

MISSIO ON SELVÄ, ARVOT JA AJATUKSET AJAN TASALLA, LIBERAALIDEMOKRATIA ON MATKASSA MUKANA … TEKEMÄÄSÄ HUOMISEN SOSIALIDEMOKRATIAA.

Lue artikkeli

16-17.11.2017 to. ja pe.koulutus hallitustyöskentelyyn..osio 3…

16-17.11.2017 to. ja pe.koulutus hallitustyöskentelyyn..osio 3…
Paikkana Kuntatalo ja Helsinki..
FCG OLI KOULUTTAJANA.
Edeliset koulutukset yksi päivä Imatralla, 2 päivää Helsingissä.
Nyt 2 päivää, kaksi ja puoli teemaa.

– ”puoli” oli vanhan kertausta, eli niiden lakiin perustuvien asioiden toistoa jotka on KUNNALLISEN HALLITUSTYÖSKENTELIJÄN OSATTAVA. ELI ON PAKKO SISÄISTÄÄ KUNTALAKI JA OSAKEYHTIÖLAKI SEKÄ JULKISUUSLAKI..
1 päivä TEEMA ”Kaupunki ja kaupunkikonserni”.
Hallituksen vastuu talouden valvonnassa. Keskeiset talouden tunnusluvut. Mihin tulee kiinnittä huomio niin budjetissa kuin tilinpäätöksessä. Päivän lopussa kuinka kuntayhtiöt tulee rahoittaa…

2 päivä TEEMA oli verotuksen ja tilintarkastukseen hallinta…
Ehkä tämä koulutuksenalue on se ”kivi” joka on hiertänyt hiljaisuuden hallituksen kokouksiin. Taseen käyttö ”työkaluna” yhtiön dynaamisessa toiminnassa, jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä, kassavirta ja rahoitus laskenta ovat niitä jotka TULEE OSATA ”LUKEA” YHTIÖSTÄ. ”VEROTUS-, TILINTARKASTUS-, OMAISUU JA TASE HALLUSSA” oli tämä koulutuksen tarkoitus..
Lopussa oli riskien hallinta. Riskit ovat yksityisellä sektorilla selkeästi paremmin tiedostettuja kuin julkisella. Yksityisellä riskin lauettua vakuudet realisoituu, mutta julkisella tilannne korjataan ”kuntalaisten” pussista eli KUNNALLISVEROA HIENOSÄÄTÄMÄLLÄ.

Lopussa sertifikaatit 5 päivän eli n. 35 tunnin ja 5 etätehtävätunnin päätteeksi. Pidän tälläistä koulutusta välttämättömänä kun istutaa kaupunkiyhtiöiden hallituksissa..

Lue artikkeli