Työ ja hyvinvointi

Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Sivistys ja koulutus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

25.2.2018 loppuuko AMK opiskelu Imatralla.

Pitäkäämme AMK opiskelu Imatralta LUOMALLA UUTTA mallia opiskelulle. Ammattiurheilu ja ”tulevaisuuden” ammattiin koulutus yhtäaikaa ja käsi kädessä.. on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ABC… 

Kun on nähnyt tätä opiskelun maailmaa monelta suunnalta niin ihmettelee E-Karjalan AMK koulutusta ja miksi ja mihin on IMATRALLA opiskelu kadonnut. – 80- 90 luvulla oli laajapohjaisesti mm. ammattikoulu, teku, opisto, AMK lähialueella ja yliopistokoulutusta kauempana.

2000 luvulla opiskelijat alkoivat kadota Imatralla. Samaan aikaan syntyi uusia teollisuuden ja teknologian AMK koulutuksia maakuntiin mm. Etelä Savoon ja Mikkeliin, Savonlinnaan jne.

Jotain ajattelematonta on E-Karjalan opiskelumaailman hallinnassa tapahtunut. Missä on AMK opiskelupaikkojen luomisen tahtotila ? Onko seuraava askele lopettaa ammattiopisto Imatralla siirtämällä tämäkin ”johonkin”, ihmetellen samaan aikaan E-Karjalan vähenevän väestöä.

E-Karjalassa on metsä- ja terästeollisuuden vahvoja globaaleja yhtiöitä. Yhtiöt tarvitsevat erilaisia palveluja. Näille yhtiöille ei ole tarjolla riitävästi maakunnassamme alihankkijoita, omia korjaus- ja kunnossapidon palveluja. Vuosittain alueen tehtaiden huolto- ja kunnossapitoseisakeissa pyörii 50-80milj.€ pelkkinä työpanoksina ja näistä miljoonista suurin osa valuu maakuntamme ulkopuolelle ja EU:n työvoiman maihin. Miksi näin käy?

Restonomikoulutusta tulee suorittaa sielä missä on luonnolliset matkailun vahvuudet, vahva brändi ja vuosisadan matkailun perinne. Vuoksi, Valtiohotelii ja nyt uutena liikunta-, Saimaa- , luontomatkailu ja kilpaurheilun alue Ukonniemi.

Mihin on kadonnut Imatralainen tahtotila luoda uutta, rakentaa omilla vahvuuksilla tulevaisuuden AMK koulutusta. Tehdä uutta koulutusta jossa yhdistyvät kylpylät, Ukonniemen matkailu, ammattiurheilun, AMK- ja toisen asteen ammatilliset opinnot.

Pidetään taidekoulu Imatralla. Ei anneta AMK koulutuksen valua ulos Imatralta, kuten on annettu aikoinaan metsäteollisuuden AMK koulutus, prosessi- paperi, kuin kunnossapidon koulutus. Onko meillä ”päättäjiä” jotka ajavat puheilla ja teoillaan opiskelijoiden tuoman elinvoiman ”johonkin”, pois Imatralta ?

Imatran asukasmäärä vähenee, eläkeläisten määrä kasvaa, työssäkäyvien mm. opettajien määrä vähenee, nuoriso lähtee opiskelukaupunkeihin, syrjäytyneet ja vanhukset jäävät katselemaan tätä ”ihmeellistä Imatraa”. Tuskin tälläistä tulevaisuutta Imatralle kuvitellaan.

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Talous ja turvallisuus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

20.2.2018 Opiskelu lähemmäksi tuotannon ja tekemisen jokapäiväistä toimintaa.

Ammattiosaaminen, koulutus lähemmäksi jokapäiväistä toimintaa.

– Ammattiosaaminen kuin osaamisen taidon ja tiedon johtaminen on tuotava lähemmäksi tuotannon tehokasta toteutusta.

– Samoin tutkimuksen ja tieteen toiminta on tuotava lähemmäksi kansantalouden kestävän kehityksen edellyttämiä toimintoja.

Koulutusta” ja opiskelua on lisättävä ihmistä motivoivilla metodeilla… ”keppi” ei ole tapa jolla tehdään menestystä mutta ”porkkanan” keinot on saatava monivalintaisiksi ja haastajiksi.

Passiiviväestö on, lapset alle 15, eli koululaiset ja tekijöiden reservi yli 65 vuotiaat eläkeläiset.

Aktiiviväestön eli työssä olevan joukon väheneminen E-Karjalassa kansantalouden kasvupotentiaali huomioiden ei ole enää entisensä. Tehdyn työn määrää on tulevina vuosina vaikea kasvattaa, jos tekevien ja osaavien käsiparien lukumäärä laskee vuosi vuodelta. Vastaavasti hitaan talouskasvun vuoksi kilpailu mm. palvelutalouden markkinaosuuksista monimutkaistuu Vain tehokkaimmat ja tuottavimmat yritykset voivat kasvattaa markkinaosuuksia ja siten turvata liiketoimintansa kasvun ja firman menestyksen.

Suomen kannalta koveneva kansainvälinen kilpailu tarkoittaa, että vahvan markkina-aseman saavuttaminen ja ylläpito on yritykselle entistä haastavampaa.

Työikäisten ihmisten vähenemisen myötä myös nettoveronmaksajien määrä laskee hyvinkin voimakkaasti ”poismuuton” esim. Imatran alueilla. Samalla ikääntyvän ihmisjoukon hoivamenot kasvavat huolestuttavasti esim. Imatralla. Tämä vääristymä synnyttää alueille ”tulovajeen” joka koettelee maamme kuin Imatran, kykyä ylläpitää ”hyvinvoinnin” olemassaoloa.

Talouden hallintaa on kovennettava, jos mielimme menestyä kilpailussa ja kuroa ko. alueellisen tulovajen umpeen.

On rakennettava talouden kunnostusohjelman jonka kulmakiviä ovat:

Henkisen pääoman eli osaamisen ja uudistumisen kyky: Monipuolista ja kilpailukykyistä toimialarakennetta voidaan ylläpitää vain, jos ideoiden kehittely sekä niiden kaupallistaminen toimivat saumattomasti. Uuden oppimista, koulutusta, koulutuksen infrastruktuuria kuin ”oppilaitosten” ja elinkeinoelämän yhteispeliä saadaan parannettua merkittävästi.

Joustavat henkisen ja fyysisen pääoman rakenteet: Kun henkisiä ja mekaanisia resursseja vapautuu markkina-asemia menettävistä yrityksistä, tuotantopanokset ja tuotantolaitokset tulisi kyetä ”kierrättämään” tehokkaasti uusille, kilpailukykyisemmille aloille. Työmarkkinoiden henkisillä jäykkyyksillä ja yritystuilla on valitettavasti taipumus kannatella olemassa olevia rakenteita ja siten hidastaa talouden uudistumista.

On saatava aikaan aktivoiva henkinen sosiaaliturva: Sosiaaliturva on muutettava osallistavampaan ja aktivoivampaan suuntaan. Mahdollisuus palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhdistämiseen lisää sekä työn tarjontaa että yritysten mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Myös matalamman tuottavuuden työt ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä, koska ne mahdollistavat erikoisosaajien keskittymisen korkean tuottavuuden toimintoihin.

On rakennettava aktiivinen, vahva ja muutoskykyinen julkinen talous: Julkinen talous on pidettävä tehokkaana, nopeasti reakoivana, muutoskykyisenä ja iskunkestävänä, toimiakseen elintärkeänä ”puskurina” toimintaympäristössään niin positiivisia kuin negatiivisia shokkeja vastaan. Hyvinä aikoina tarvitaan ”ylöspäin” tuppausta ja vastaavasti iskunkestävyyttä kun on ”alaspäin” taantuman vaara on analysoitu.

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

8.2.2018 Lähtikö viimeinen AMK opiskelu Imatralta..

 

HARMI, KUN LUESKELLE NYT VIIKKOJA  MYÖHEMMIN (17.2) PUOLUSTUSPUHEITA PAIKALLIS LEHDISTÄ MIKSI NÄIN TULEE AMK:lle TAPAHTUMAAN, (TÄTÄ KIRJOITISTA EI JULKAISTU, SYYSTÄ TAI TOISESTA) …  no kuitenkin totuus on tässä…

Kun lueskeli näitä lehtiä ja kaupungin tiedotteita jotka kohdentuvat opiskeluun Etelä Karjalassa  AMK opiskeluun niin on aiheellista kysyä ”Lähtikö viimeinen AMK opiskelulinja Imatralta Lappeenrantaan”.

Onko maakunnan kannalta viisas ratkaisu? Itse näen että ei ollut ….  ja tähän on useita syitä joihin on hyvä palata vuonna 2019…

TÄSSÄ LYHYT HISTORIA..

(tämä artikkeli on lähetetty UV ja IMATRALAISEEN 8.2.2018)

Kun on nähnyt tätä opiskelu- ja koulutusmaailmaa monelta suunnalta ja monessa maakunnassa niin ihmetellä täytyy E-Karjalan AMK koulutusta ja mihin on IMATRAN koulutus hävinnyt.

Imatralla oli aikoinaan monenlaista ammattikoulua, teknistäkoulua, opistoa, kauppista jne. Lisäksi teollisuus koulutti omaa henkilöstöä moniosaamisen ammattilaisiksi omilla koulutusohjelmillaan jne.. Ollessani työelämässä tuotannon ja kunnossapidon ammattilaisena ja ottamassa mm. ammatti-ihmisiä töihin niin kesäksi kuin vakinaiseksi ihmetteli mihin peruskoulun ja lukion jälkeinen koulutus Imatralta on oikein kadonnut. – 80- 90 luvulla koulutusta löytyi mm. sähkö-automaatialalle, oli ammattikoulu, teku, opisto, AMK lähialueella ja yliopistokoulutusta kauempaa jne…

2000 luvulla tapahtui jotakin. Ammattikoulun (Ammattiopiston) linjat alkoivat harvenemaan, samoin AMK toiminta, matkailupalvelua lukuunottamatta, mm. Imatralla. Samaan aikaan syntyi uusia teollisuuden ja teknologian AMK koulutuksia eri kuntiin ja maakuntiin mm. Etelä Savoon ja Mikkeli… Miksi ei syntynyt Imatralle vastaavaa AMK toimintaa?

Kuinka nykyiseen tilanteeseen on tultu. Ettei Imatralla ole ”kohta” mitään tämän päivän AMK koulutusta, tietäen hyvin mitä täällä on aikoinaan ollut, miksi ja mitä on opiskeltu. Jotain ajattelematonta tässä koko E-Karjalan opiskelumaailman järjestelyissä on tapahtunut 2000 luvulla.. Missä on se Imatralainen ajattelemattomuus, vai onko askel askeleelta ollut tarkoituskin tyhjentää AMK opiskelu Imatralta? Onko seuraavana askeleena lopettaa ammattiopiston opiskelupaikat ja siirtää nekin ”johonkin”.

Samalla ihmetellään E-Karjalan väestön kehitystä. Imatralta poistuu joka vuosi n. 300 ihmistä joista puolet ovat alle kolmekymppisiä. E-K maakunta on tyhjentynyt 2000 luvulla 10000 ihmisellä.
Nyt kannatta ”maakuntalaisen” miettiä miltä tulevaisuus näyttää ainakin oman kuntansa kohdalta.

E-Karjalassa on metsä- ja terästeollisuuden vahvoja globaaleja yhtiöitä. Näille yhtiöille ei ole tarjolla riitävästi maakunnassamme alihankkijoita, ei maakunnan ”omia” kunnossapidon ammattilaisia ja meillä on korkea työttömyys. Samaan aikaan vuosittain isoissa tehtaiden huolto- ja kunnossapitoseisakeissa pyörii n. 50-100milj.€ pelkkinä työpanoksina ja näistä miljoonista suurin osa valuu maakuntamme ulkopuolelle ja EU:n halvan työvoiman maihin. Miksi näin käy?

Samoin matkailuala, miksi koulutusta ei haluta suorittaa sielä missä on luonnolliset matkailun vahvuudet, vahva brändi ja vuosisadan matkailun perinne. On Imatrakoski, Vuoksi ja Valtiohotelii joka palkittiin vuoden 2017 kauneimpana rakennuksena ja nyt uutena liikunta- vesi- ja luontomatkailu sekä kilpaurheilun alue Ukonniemi.

Osaamista on laadukkaan koulutuksen järjestämisessä Imatralalla on, mutta mihin on hävinnyt Imatralainen tahtotila luoda uutta ja pitää omista vahvuuksista kiinni rakennettaessa tulevaisuuden AMK koulutusta.

Miksi on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen … Imatran taidekoulu vuonna 1952 perustetun Imatran taideyhdistyksen piirustuskoulun seuraajana. Koulun erikoisuutena on kansainvälinen yhteistyö etenkin Venäjän kanssa. Yhteistyötä on myös venäläisten nykytaiteilijoiden kanssa. Imatralla on myös mahdollisuus suorittaa ylempi AMK-tutkinto.

Nyt tämä viimeinenkin AMK koulutus annetaan Imatralta ulos… kuten on annettu aikoinaan koko metsäteollisuuden AMK koulutus, prosessi- paperi, kuin kunnossapidon koulutus. Tässäkö on se lopputulos jota imatralaiset ovat omilta päättäjiltään tällä vuosituhannella halunneet.

Onko meillä ”päättäjiä” jotka puhuvat ja ajavat elinvointia sinne missä he haluaa sen kehittyvän jolloin tulos on tämä. Imatralla asukasmäärä vähenee, eläkeläisiten määrä kasvaa, työssäkäyvien mm. ”opettajien” määrä vähenee, nuoriso lähtee opiskelukaupunkeihin, syrjäytyneet ja vanhukset jäävä kuntaan odottelemaan ”ihmettä”

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

24.1.2018 Attendo tulitko tilauksesta ?.. lisäys..

24.1.2018 Attendo tulitko tilauksesta Imatralle

(Tämä julkaistiin Imatralaisessa 30.1.2018)

Asia ei ole mitenkään uusi Attendo on ollut Imatralla kahdella mielenterveysyksiköllä ja 30 hoitopaikalla jotka on täytetty EKSOTEN ostamillaan palveluilla. Kun kiinteistöt ovat ”käyttöaikansa loppusuoralla” niin uusi investointi on tehtävä tai lopetettava toiminta. Attendo on päättänyt JATKAA… TOIMINTAANSA IMATRALLA… 

Kyllä terveydenhuollon ”iso ratas” on pyörähtänyt ja siinä samassa mielenterveyshuollon ”vielä isompi ratas”.
Toki hyvin oudolta tuntuu, että kukaan Imatran kaupungin ja EKSOTEN päätöksentekijöistä ei tiennyt mitään Attendo mielenterveyshuollon päätöksistä rakentaa hoitoyksikkö Imatralle. Tuli näköjään kaikille yllätyksenä ?

Olisi luullut että Attendo puolelta olisi tultu kyselemään Imatran kaupungille, että missä olisi tontti tai kiinteistö mihin voisi yksikön perustaa. Kävikö näin sitä kirjoittaja ei tiedä…
Aikaisemmin tällaiset asiat oli ainakin kaupunginjohtajalla tiedossa, mutta nyt tuntuivat tulevan kaikille yllätyksenä. No tuskinpa se on ollut yllätys kyllä tarkat tiedot ennen Attendo ulostuloa ko. mielenterveysyksikön perustamista on tarkalleen ollut ”heillä” olemassa.

Onko nyt käynyt niin että mielenterveysasiakkaiden omaiset, ne hiljainen äänet, ovat äänestäneet jaloillaan. Olisiko käynyt niin että omaiset eivätkä ole olleet tyytyväisiä nykyiseen EKSOTEN mielenterveyspalvelun toimintaa, palveluun.

Aina kun jotain yllättävää ”josta ei kukaan tiedä mitään” tapahtuu, tälläisen takana on se ”hiljainen tieto”, tieto jota ei haluta julkisuudessa repostella. Näin on ilmeisesti käynyt tämän mielenterveyspalvelun,-hoidon, kohdalla. Ei huonoa hoitoa tai huonon hoidon tulevaisuutta haluta aktiivisten omaisten toimesta ”mediasirkuksella” ratkaista vaan konkreettisella toiminnoilla.

Attendo on tehnyt perusteellista työtä hyvän ratkaisun saamiseksi, heihin yhteydessä olleiden tahojen toimesta jne. Kun tällaiseen ratkaisuun terveyspalvelun tuottajan kohdalta on päädytty on heillä faktatieto Imatran ja koko Kaakkois-Suomen mielenterveyshuolllon kehityksestä. Eli tieto siitä asti, kun Imatran kaupunki päätti lopettaa hyvin arvostetun mielenterveyshoidon Imatralla ja siirtää mielenterveyspalvelut Eksotelle.

No nyt Attendo laittaa tuulemaan.
Toteamus, ”tuleeko asiakkaita” toki se jää nähtäväksi, mutta kun yhdistää viimeisen puolenvuoden koko suomen terveydenhuolloin ”heikot signaalit” ja yhdistää nämä kuuden vuoden takaisin Imatran mielenterveyshuollon päätöksiin, eli hyvin arvostettuna ”Veijo Nevalaisen malli” hävitämiseen Imatralta, mm. hoidon kalleuden johdosta ymmärtämättä mitä tarkoittaa hoidon laatu, niin .. ”tulee asiakkaita”.

Nyt ”hoidon laatu” on läsnä meidän jokapäiväisessä elämässä, koskettaen meitä kaikkia, ei ainoastaan Imatralaisia jotka eivät hevillä unohda vuodentakaista kolmoissurmaa. Yhä useampi tuntee ja tietää tämän päivän mielenterveystyön tarpeen ja kokee jopa arjessa sen tarpeen ei pelkästään koulukiusaamisena vaan julkisena pahoinvointina etenkin nuorison keskuudessa jne..

Huoli on suuri mielenterveysala ammattilaisten keskuudessa samoin hiljaisten mielenterveysasiakkaiden omaisten keskuudessa. Ehkä tämä on se yksi iso syy miksi Attendo haluaa tulla omilla mielenterveyspalveluillaan Imatralle.

Isot mielenterveyspalveluja tuottavat ”talot” ja lääkefirmat ymmärtävät terveydenhuollon kun kansantalouden faktat, voisiko sanoa onneksi, mutta myös tähän liittyvän busineksen.
Ei pidä unohtaa totuutta ”kun voimakas mielenterveysasiakkaan omainen ei saa hyvää hoitoa julkisesti läheisilleen hän hakee sen sieltä mistä se on saatavissa… meillä on nyt valinnanvapaus joka ajan saatossa mutta vain muuttaa muotoaan ja hyvälle palvelulle on aina asiakkaita.

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, SDP valtuustoryhmä, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

11.12.2017 IMATRAN KAUPUNGIN VIIMEINEN V. 2017 ”Valtuustopäivä”

11.12.2017 IMATRAN KAUPUNGIN VIIMEINEN V. 2017 ”Valtuustopäivä” klo 12-19.

Varsinainen valtuuston kokous oli klo 15-19
N. 50 puheenvuoroa tässä valtuustokokouksessa.. 30 budjetista, 10 kommenttia ja loput 10 hyvinvointikertomuksesta…

Kokoukset alkoi klo 13… alkoi päivällä v-ryhmien kokouksella.
Tunnelma kuin ennenkin, eli jos jotain kysyy niin ”KOP vastaa” eli hiukan jännittyneen hymyilevä tilanne kokouksesta toiseen jatkuu. G22 ”seisoo varpailla koko ajan”, nilkat väsyy ja onhan se pakko jossakin vaiheessa rentoutua ja kuunnella muutakin kuin omaa ääntä..
SOVITTIIN JÄRJESTYS ”PERINNE” PUHEEN VUOROILLE… KVpj…. KHpj. …Kaupunginjohtaja . Talousjoht…

Klo 14 – 15 v-ryhmän kokous… esityslista läpi jossa sovittiin kuka puhuu, mistä puhuu ja milloin puhuu..

11.12.2017 Viimeinen valtuuston ”talousarvio 2018” kokous klo 15-19…
Oli listan mukainen kokous..Kaikkiaan 12 pykälää joista 7 meni nuijan kopautuksella päätökseen, eli ei pyydetty asiaa puheenvuoroja jne..

$5 KAUPUNGIN TALOUSARVIO VUODELLE 2018
KH:n PUHEENJOHTAJA aloitti omalla puheellaan. Puhe oli tasapaksu ja hiukan varovainen toisti 80%:sti samoja asioita joilla on ratsastettu viimeiset vuodet talousarvioista. Mitään yllätyksellistä ei puheisiin sisältynyt ei positiivista ei negatiivista jne..

K-JOHTAJA aloitti puheensa vanhoilla asioilla, oliko hänellä uutta sanottavaa jäi kuulijan tulkittavaksi.

TALOUSJOHTAJA kävi läpi ne faktat jotka on pakkokin käydä jotta totuus säilyy Imatran tilanteessa kun ollaan maakunta- ja sote uudistuksen ”rappusilla”, toki ovelle on vielä matkaa…

RYHMÄPUHEENVUOROT” SDP ryhmä ja KOK G22 ryhmä, muut olivat vähäsanaisia.

SD ryhmäpuhe, Itse pidin puheen joka oli viitoitettu ”10:lla otsakkeella” ja runkona toimi budjettiesitys. Budjettipuhe, jossa oli pakko katsoa eteenpäin ja vielä ”mäen taakse” eli nähdä vuosiluku 2050…Puhuin 80% siitä mitä olin päättänyt puhua. 20% poisto oli lähinnä sitä, että en halunnut ”ennakoajatuksista” huolimatta HAUKKUA G22:n tekoja..

VEIKON ”SDP” PUHEEN OTSAKKEET…
1. Nyt on pakko katsoa eteenpäin ”mäen taakse” on nähtävä eli vuosikymmeneeseen 2020..
Nyt bud. On 170 milj. ja sote lohkaisee siitä sen 55%, sivistys 35 ja muuhun jää se 10%
2. EKSOTE esitys budjetissa ihmetyttää ”yksi A4 sivu” ja kun kuitenkin 90milj€ on käsittelyssä
3. Vuonna 2020 valtio rahoittaa SOTEN ja kaupungin budj. on 60 milj. ja 40milj. tästä ottaa KOULUTUS JA SIVISTYS loput 20milj jää kaupunki-infran ylläpitoon..
4. Onko Imatran kaupunkia olemassa v. 2050 ?… RIIPUU MEISTÄ, KAAVOITUKSESTA, ASUNTOSTRATEGIASTA, SIVISTYKSESTÄ. Toimiiko Imatran kylä 23000 asukkaalla, kun 1950 asemakaava oli piirretty 70000 asukkaalle.
5. SUURI HUOLI kun väkiluku E-Karjalassa on laskenut jatkuvasti
Vuosien 1996-2026 aikana asukasmäärä MAAKUNNASSA 138000>128000, Lranassa70000 > 75000, Imatralla 32000> 26000 asukasta jne..
6. Imatran asukasluvun väheneminen. -300/vuosi. Nuoriso mutta pois … vanhukset jää …
7 Asuttamispolitiikka. Elämme markkinataloudessa. Kauppa ei käy vanhoilla omakotitaloilla. Hinnat halpenee tarjonnan lisääntyy.
8. Verouudistus ja tuleeko maakuntavero ? Tämän jätin puhumatta ajan ja asian laajuus huomioiden.

KOK jatkoi … G22 valtuustoryhmäpuhe… Oletetun lainan ja mitään sanomaa jossa olisi kieli luiskahtanut väärälle tekstille ei tapahtunut…

SDP VALTUUSTORYHMÄ JATKOI…
SD- ryhmä kantoi huolta vuoden 2018 talousarviossa sovituilla puheenvuoroilla.
—- työllisyyden hoitoon liittyviin kysymyksiin, toki työllisyys on ”kesto aihe”
—- vanhusten palveluihin ja terveyspalveluihin yleensä, vaikka ne ovatkin pääosin Eksoten vastuulla.
—- Kaavoitus mm. luonto- ja virkistysalueiden osalta. Palaute on tullut kuntalaisilta.
—- Vuoksen kehittäminen, tie- ja infra hankkeisiin ja kasvuun – työpaikkojen synnyttämiseen alueelle

SD V- ryhmä näytti ”TALOUSARVIOVALTUUSTOSSA” sen, että demareilla on vahva tahto ja halu kehittää tätä kaupunkia kaupunkilaisille, täällä on hyvä tehdä työtä, käydä koulua ja on turvallista elää.

NYT ON TEHTY 9 LIHAVAA VUOTTA DEMAREIDEN YHTEISÖLLISYYDELLÄ jossa ”PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA” OLI TÄRKEIN ASIA …. JATKOSSA DEMARIT EI HALUA OLLA SELLAISESSA ”ERIARVOISTAMISEN” POLITIIKASSA JOKA TUO JATKOKSI 9 LAIHAA VUOTTA JA JOIDEN YHTEISKUNNALLISET SEURAUKSET ON SELVÄSTI NÄHTÄVISSÄ..

TOTUUS: TOVERI EI VOI KOSKAAN HYLÄTÄ KAVERIA JA KAVERIN ON HYVÄ MUISTAA ETTÄ SE TARVITSEE AINA TOVERIN …

”Kaksi” Hyvinvointikertomus ”9 hyvää 10 huonoa” hehkutuspuhein, no hyvä näin…

 

 

 

Scroll to Top