15.3.2018 AMK ”tulee” LÄHTEMÄÄN POIS IMATRALTA ?

15.3.2018 AMK LÄHTEE IMATRALTA ..lähteekö?

AMK lähtee Imatralta näin on ”joku” päättänyt.
Eli ei muuta kuin lippu puolitankoon. AMK voidaan haudata Imatran kohdalta.

Mitään muuta ei ole tehtävissä kuin ottaa opiksi. Opiksi se kuinka pitkäjänteisellä työllä rakennetaan haluttu menestys. Nyt E-Karjalaisella yhteistyöllä rakennettiin Imatralle AMK:n menestymättömyys.
Maakunnan sivistyksen ja koulutuksen menestystä rakennetaan vain  voimakkaalla maakunnan ”joukkuepelillä” yhteisillä arvoilla ja tavoitteilla. Onko Imatra tässä AMK koulutuksen ”pelissä” valinnut omalle kohdalleen menestymättömyyden? ja vielä ”naapurikunnan” myötävaikutuksella …. no näin tulee joka tapauksessa tulee todennäköisesti tapahtumaan.

Muutamia vuosia sitten, vuonna 2010

Etelä-Karjalan liitto tyrmäsi selvityksen v. 2010. Asetettu ”selvitysmies” lakkauttaisi Etelä-Karjalasta Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran toimipisteen. No maakuntaliitto tyrmäsi selvityksen tältä pohjalta täysin. ”Se ei vastannut ollenkaan niihin kysymyksiin ja tarpeeseen mitä ”me” esitimme professori Koiraselle”. Tämä viesti tuli aikoinaan ympäri maakuntaa, eli tähän esitykseen ei oltu tyytyväisiä jne. Näin latasi Etelä-Karjalan liiton hallitus aikoinaan jne… mitä sitten?

Nyt vuonna 2017

MITÄ SITTEN ON E-Karjalassa TEHTY näinä seitsemänä toiminnan vuotena. EI MITÄÄN, on vain odotettu, että ”joku” hoitaa asia Lrannan puolesta päätökseen, vai onko tehty? Muutama silloisten opettajien palaute on tullut minulle. Palaute kertoo että Imatran yksikön alasajo alkoi vuosia sitten ja vastustajat siirrettiin ”muihin hommiin”.  NO nyt, vuonna 2018 se ”joku” on hoitanut asian Imatran kohdalta päätökseen.

Miksi näin on toimittu ja kenen on ”syy” ?
Oikeastaan on yhden tekevää kenen on syy, koska syynä on E-Karjalaisten näkökyvyttömyys luoda yhdessä sivistyksen kasvun edellyttämää elinvoimaa, muussa kuin juhlapuheissa. Silloin kun teot ja puheet ei eivät tue toisiaan, pikemmin päinvastoin, lopputulos toteutuu suuremman voiman  ehdoilla.

E-Karjalassa on ollut ja on edelleen kyvyttömät ”kotiseudun” elinvoiman kehitystä edustavat poliitikot. Kuntien ”sormet seläntakanan ristissä” toimivat virkamiehet hoitavat KK, AMK, Ammattiopisto asioita valtakunnan tasolla. Valitettavasti tämä, Imatraan kohdistuva ”AMK CASE” osoittaa sen mikä on taito ja tahto pelata joukkuepeliä valtakunnnan tasolla maakunnassamme. Annetaan ”ohjakset” jollekin ja odotetaan että ”joku” hoitaa asiat Imatran puolesta. NO nyt ”joku” on hoitanut asian näin.

Se miksi haluan sanon näin, on aivan luonnollista. On pitkä työrupeaman metsä- ja teknologiateollisuudessa, jossa YHTEISTYÖ KK, AMK, Ammattiopiston kanssa opinnäytetöiden ja harjoittelupaikkojen kohdalla oli voimakasta vuosikymmeniä. Näihin maakunnan teollisuusaloihin vaikuttava AMK:n ”alasajon” havaittiin 2000 luvun alussa. Itse uskoin että kehitys lähtee positiiviseen nousuun viimeistään Mestsäklusterin perustamisen yhteydessä vuosina 2007-2009, …. mutta näin ei käynyt siihen en osaa vastata.

Viimeisen kerran kun olin AMK eli SAIMAN kanssa tekemisissä 2015, silloin oli keskustelussa LUT ja AMK yhdistämisen tärkeys !  Oli selityksiä selityksien päälle, milloin mitäkin visiota vision päälle jne… TULEE LUODA SE vetovoimainen E-Karjala, keskitytään ”matkailuun, palveluun, taiteeseen” toteamalla kyllä teollisuus omansa hoitaa.  No nyt ei tarvitse keskittyä mihinkään AMK toimintaan  kun lopputulos on että AMK toiminnan loppuminen Imatralla.

”SAIMAAN AMK:n” hallituksessa ei istu yhtää Imatralaista, eikä ole istunut yhtään teollisuuden edustajaa, tätä itse ihmettelin ja ihmettelen edelleen.

Lue artikkeli

25.2.2018 loppuuko AMK opiskelu Imatralla.

Pitäkäämme AMK opiskelu Imatralta LUOMALLA UUTTA mallia opiskelulle. Ammattiurheilu ja ”tulevaisuuden” ammattiin koulutus yhtäaikaa ja käsi kädessä.. on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ABC… 

Kun on nähnyt tätä opiskelun maailmaa monelta suunnalta niin ihmettelee E-Karjalan AMK koulutusta ja miksi ja mihin on IMATRALLA opiskelu kadonnut. – 80- 90 luvulla oli laajapohjaisesti mm. ammattikoulu, teku, opisto, AMK lähialueella ja yliopistokoulutusta kauempana.

2000 luvulla opiskelijat alkoivat kadota Imatralla. Samaan aikaan syntyi uusia teollisuuden ja teknologian AMK koulutuksia maakuntiin mm. Etelä Savoon ja Mikkeliin, Savonlinnaan jne.

Jotain ajattelematonta on E-Karjalan opiskelumaailman hallinnassa tapahtunut. Missä on AMK opiskelupaikkojen luomisen tahtotila ? Onko seuraava askele lopettaa ammattiopisto Imatralla siirtämällä tämäkin ”johonkin”, ihmetellen samaan aikaan E-Karjalan vähenevän väestöä.

E-Karjalassa on metsä- ja terästeollisuuden vahvoja globaaleja yhtiöitä. Yhtiöt tarvitsevat erilaisia palveluja. Näille yhtiöille ei ole tarjolla riitävästi maakunnassamme alihankkijoita, omia korjaus- ja kunnossapidon palveluja. Vuosittain alueen tehtaiden huolto- ja kunnossapitoseisakeissa pyörii 50-80milj.€ pelkkinä työpanoksina ja näistä miljoonista suurin osa valuu maakuntamme ulkopuolelle ja EU:n työvoiman maihin. Miksi näin käy?

Restonomikoulutusta tulee suorittaa sielä missä on luonnolliset matkailun vahvuudet, vahva brändi ja vuosisadan matkailun perinne. Vuoksi, Valtiohotelii ja nyt uutena liikunta-, Saimaa- , luontomatkailu ja kilpaurheilun alue Ukonniemi.

Mihin on kadonnut Imatralainen tahtotila luoda uutta, rakentaa omilla vahvuuksilla tulevaisuuden AMK koulutusta. Tehdä uutta koulutusta jossa yhdistyvät kylpylät, Ukonniemen matkailu, ammattiurheilun, AMK- ja toisen asteen ammatilliset opinnot.

Pidetään taidekoulu Imatralla. Ei anneta AMK koulutuksen valua ulos Imatralta, kuten on annettu aikoinaan metsäteollisuuden AMK koulutus, prosessi- paperi, kuin kunnossapidon koulutus. Onko meillä ”päättäjiä” jotka ajavat puheilla ja teoillaan opiskelijoiden tuoman elinvoiman ”johonkin”, pois Imatralta ?

Imatran asukasmäärä vähenee, eläkeläisten määrä kasvaa, työssäkäyvien mm. opettajien määrä vähenee, nuoriso lähtee opiskelukaupunkeihin, syrjäytyneet ja vanhukset jäävät katselemaan tätä ”ihmeellistä Imatraa”. Tuskin tälläistä tulevaisuutta Imatralle kuvitellaan.

Lue artikkeli

20.2.2018 Opiskelu lähemmäksi tuotannon ja tekemisen jokapäiväistä toimintaa.

Ammattiosaaminen, koulutus lähemmäksi jokapäiväistä toimintaa.

– Ammattiosaaminen kuin osaamisen taidon ja tiedon johtaminen on tuotava lähemmäksi tuotannon tehokasta toteutusta.

– Samoin tutkimuksen ja tieteen toiminta on tuotava lähemmäksi kansantalouden kestävän kehityksen edellyttämiä toimintoja.

Koulutusta” ja opiskelua on lisättävä ihmistä motivoivilla metodeilla… ”keppi” ei ole tapa jolla tehdään menestystä mutta ”porkkanan” keinot on saatava monivalintaisiksi ja haastajiksi.

Passiiviväestö on, lapset alle 15, eli koululaiset ja tekijöiden reservi yli 65 vuotiaat eläkeläiset.

Aktiiviväestön eli työssä olevan joukon väheneminen E-Karjalassa kansantalouden kasvupotentiaali huomioiden ei ole enää entisensä. Tehdyn työn määrää on tulevina vuosina vaikea kasvattaa, jos tekevien ja osaavien käsiparien lukumäärä laskee vuosi vuodelta. Vastaavasti hitaan talouskasvun vuoksi kilpailu mm. palvelutalouden markkinaosuuksista monimutkaistuu Vain tehokkaimmat ja tuottavimmat yritykset voivat kasvattaa markkinaosuuksia ja siten turvata liiketoimintansa kasvun ja firman menestyksen.

Suomen kannalta koveneva kansainvälinen kilpailu tarkoittaa, että vahvan markkina-aseman saavuttaminen ja ylläpito on yritykselle entistä haastavampaa.

Työikäisten ihmisten vähenemisen myötä myös nettoveronmaksajien määrä laskee hyvinkin voimakkaasti ”poismuuton” esim. Imatran alueilla. Samalla ikääntyvän ihmisjoukon hoivamenot kasvavat huolestuttavasti esim. Imatralla. Tämä vääristymä synnyttää alueille ”tulovajeen” joka koettelee maamme kuin Imatran, kykyä ylläpitää ”hyvinvoinnin” olemassaoloa.

Talouden hallintaa on kovennettava, jos mielimme menestyä kilpailussa ja kuroa ko. alueellisen tulovajen umpeen.

On rakennettava talouden kunnostusohjelman jonka kulmakiviä ovat:

Henkisen pääoman eli osaamisen ja uudistumisen kyky: Monipuolista ja kilpailukykyistä toimialarakennetta voidaan ylläpitää vain, jos ideoiden kehittely sekä niiden kaupallistaminen toimivat saumattomasti. Uuden oppimista, koulutusta, koulutuksen infrastruktuuria kuin ”oppilaitosten” ja elinkeinoelämän yhteispeliä saadaan parannettua merkittävästi.

Joustavat henkisen ja fyysisen pääoman rakenteet: Kun henkisiä ja mekaanisia resursseja vapautuu markkina-asemia menettävistä yrityksistä, tuotantopanokset ja tuotantolaitokset tulisi kyetä ”kierrättämään” tehokkaasti uusille, kilpailukykyisemmille aloille. Työmarkkinoiden henkisillä jäykkyyksillä ja yritystuilla on valitettavasti taipumus kannatella olemassa olevia rakenteita ja siten hidastaa talouden uudistumista.

On saatava aikaan aktivoiva henkinen sosiaaliturva: Sosiaaliturva on muutettava osallistavampaan ja aktivoivampaan suuntaan. Mahdollisuus palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhdistämiseen lisää sekä työn tarjontaa että yritysten mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Myös matalamman tuottavuuden työt ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä, koska ne mahdollistavat erikoisosaajien keskittymisen korkean tuottavuuden toimintoihin.

On rakennettava aktiivinen, vahva ja muutoskykyinen julkinen talous: Julkinen talous on pidettävä tehokkaana, nopeasti reakoivana, muutoskykyisenä ja iskunkestävänä, toimiakseen elintärkeänä ”puskurina” toimintaympäristössään niin positiivisia kuin negatiivisia shokkeja vastaan. Hyvinä aikoina tarvitaan ”ylöspäin” tuppausta ja vastaavasti iskunkestävyyttä kun on ”alaspäin” taantuman vaara on analysoitu.

Lue artikkeli

8.2.2018 Lähtikö viimeinen AMK opiskelu Imatralta..

 

HARMI, KUN LUESKELLE NYT VIIKKOJA  MYÖHEMMIN (17.2) PUOLUSTUSPUHEITA PAIKALLIS LEHDISTÄ MIKSI NÄIN TULEE AMK:lle TAPAHTUMAAN, (TÄTÄ KIRJOITISTA EI JULKAISTU, SYYSTÄ TAI TOISESTA) …  no kuitenkin totuus on tässä…

Kun lueskeli näitä lehtiä ja kaupungin tiedotteita jotka kohdentuvat opiskeluun Etelä Karjalassa  AMK opiskeluun niin on aiheellista kysyä ”Lähtikö viimeinen AMK opiskelulinja Imatralta Lappeenrantaan”.

Onko maakunnan kannalta viisas ratkaisu? Itse näen että ei ollut ….  ja tähän on useita syitä joihin on hyvä palata vuonna 2019…

TÄSSÄ LYHYT HISTORIA..

(tämä artikkeli on lähetetty UV ja IMATRALAISEEN 8.2.2018)

Kun on nähnyt tätä opiskelu- ja koulutusmaailmaa monelta suunnalta ja monessa maakunnassa niin ihmetellä täytyy E-Karjalan AMK koulutusta ja mihin on IMATRAN koulutus hävinnyt.

Imatralla oli aikoinaan monenlaista ammattikoulua, teknistäkoulua, opistoa, kauppista jne. Lisäksi teollisuus koulutti omaa henkilöstöä moniosaamisen ammattilaisiksi omilla koulutusohjelmillaan jne.. Ollessani työelämässä tuotannon ja kunnossapidon ammattilaisena ja ottamassa mm. ammatti-ihmisiä töihin niin kesäksi kuin vakinaiseksi ihmetteli mihin peruskoulun ja lukion jälkeinen koulutus Imatralta on oikein kadonnut. – 80- 90 luvulla koulutusta löytyi mm. sähkö-automaatialalle, oli ammattikoulu, teku, opisto, AMK lähialueella ja yliopistokoulutusta kauempaa jne…

2000 luvulla tapahtui jotakin. Ammattikoulun (Ammattiopiston) linjat alkoivat harvenemaan, samoin AMK toiminta, matkailupalvelua lukuunottamatta, mm. Imatralla. Samaan aikaan syntyi uusia teollisuuden ja teknologian AMK koulutuksia eri kuntiin ja maakuntiin mm. Etelä Savoon ja Mikkeli… Miksi ei syntynyt Imatralle vastaavaa AMK toimintaa?

Kuinka nykyiseen tilanteeseen on tultu. Ettei Imatralla ole ”kohta” mitään tämän päivän AMK koulutusta, tietäen hyvin mitä täällä on aikoinaan ollut, miksi ja mitä on opiskeltu. Jotain ajattelematonta tässä koko E-Karjalan opiskelumaailman järjestelyissä on tapahtunut 2000 luvulla.. Missä on se Imatralainen ajattelemattomuus, vai onko askel askeleelta ollut tarkoituskin tyhjentää AMK opiskelu Imatralta? Onko seuraavana askeleena lopettaa ammattiopiston opiskelupaikat ja siirtää nekin ”johonkin”.

Samalla ihmetellään E-Karjalan väestön kehitystä. Imatralta poistuu joka vuosi n. 300 ihmistä joista puolet ovat alle kolmekymppisiä. E-K maakunta on tyhjentynyt 2000 luvulla 10000 ihmisellä.
Nyt kannatta ”maakuntalaisen” miettiä miltä tulevaisuus näyttää ainakin oman kuntansa kohdalta.

E-Karjalassa on metsä- ja terästeollisuuden vahvoja globaaleja yhtiöitä. Näille yhtiöille ei ole tarjolla riitävästi maakunnassamme alihankkijoita, ei maakunnan ”omia” kunnossapidon ammattilaisia ja meillä on korkea työttömyys. Samaan aikaan vuosittain isoissa tehtaiden huolto- ja kunnossapitoseisakeissa pyörii n. 50-100milj.€ pelkkinä työpanoksina ja näistä miljoonista suurin osa valuu maakuntamme ulkopuolelle ja EU:n halvan työvoiman maihin. Miksi näin käy?

Samoin matkailuala, miksi koulutusta ei haluta suorittaa sielä missä on luonnolliset matkailun vahvuudet, vahva brändi ja vuosisadan matkailun perinne. On Imatrakoski, Vuoksi ja Valtiohotelii joka palkittiin vuoden 2017 kauneimpana rakennuksena ja nyt uutena liikunta- vesi- ja luontomatkailu sekä kilpaurheilun alue Ukonniemi.

Osaamista on laadukkaan koulutuksen järjestämisessä Imatralalla on, mutta mihin on hävinnyt Imatralainen tahtotila luoda uutta ja pitää omista vahvuuksista kiinni rakennettaessa tulevaisuuden AMK koulutusta.

Miksi on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen … Imatran taidekoulu vuonna 1952 perustetun Imatran taideyhdistyksen piirustuskoulun seuraajana. Koulun erikoisuutena on kansainvälinen yhteistyö etenkin Venäjän kanssa. Yhteistyötä on myös venäläisten nykytaiteilijoiden kanssa. Imatralla on myös mahdollisuus suorittaa ylempi AMK-tutkinto.

Nyt tämä viimeinenkin AMK koulutus annetaan Imatralta ulos… kuten on annettu aikoinaan koko metsäteollisuuden AMK koulutus, prosessi- paperi, kuin kunnossapidon koulutus. Tässäkö on se lopputulos jota imatralaiset ovat omilta päättäjiltään tällä vuosituhannella halunneet.

Onko meillä ”päättäjiä” jotka puhuvat ja ajavat elinvointia sinne missä he haluaa sen kehittyvän jolloin tulos on tämä. Imatralla asukasmäärä vähenee, eläkeläisiten määrä kasvaa, työssäkäyvien mm. ”opettajien” määrä vähenee, nuoriso lähtee opiskelukaupunkeihin, syrjäytyneet ja vanhukset jäävä kuntaan odottelemaan ”ihmettä”

Lue artikkeli

20.11- 20.12 2017 Elämme Imatra politiikassa poikkeuksellista aikaa…

20.12 2017 Elämme Imatra politiikassa poikkeuksellista aikaa…
Valtakunnan politiikka hieroo 15 sotea ja 18 maakuntaa, valinnan vapautta ja mihin seteleitä voi käyttää ja mihin ei…

Imatralla G22 pyrkii ”KOP” johdolla pitämään rivit suorana. PS ja Siniset pyrkivät sopuun paikkajaossa ”KOP”  sovittelijanjohdolla jne.

SDP TEKI OMAN ”Imatran SDP kiertueen” viidellä Imatra kylällä marraskuun lopulla..
Valtuutetut oli kuulemassa kuntalaisia lögin ja piparia kera viisi kertaa a/ 2h. Paikkoina oli Rautiokylä, Vuoksenniska, Karhumäki, Rajapatsas, Imatrankoski…

Omista joukoista, eli demareista, oli mukana 3-6 henkilöä per tilaisuus ja KUULIOITA PAIKASTA RIIPPUEN oli 5-15 henkeä, ei huono…

Asioita jotka tuli esille kaikissa tilaisuuksissa paikoissa:
– Mikä on demareiden vaikuttamisen ja vallan, tilanne Imatralla ja valtakunnassa?

valtakunnassa OPPOSITIOSSA oleminen ei ole mikään harvinaisuus, mutta ”oppositiossa” omassa kaupungissa eli 40% äänistä ei osallistu päätöksen tekoon, vai osallistuuko?
Kaupungissa osallistumme omilla mielipiteillä ja esityksillä, ryhmä G22 (= KOK, kepu, ps, siniset ja vihreät) esityksiin verraten.

SDP TUO VAIHTOEHTOA SILLOIN KUN SIIHEN TÄYTYY PUUTTUA:
– EI VOI ERIARVOISTAA KUNTALAISIA, SITÄ EI TEHTY AIKAISEMMINKAAN, EI HALUTTU ERIARVOISTAA TULEVAISUUDESSAKAAN … POLITIIKKA ON YHTEISTEN ASIOIDEN ”OIKEAA” HOITOA, UNOHTAMATTA ETTÄ 10 VUOTTA ON TEHTY ”DEMARIJOHDOLLA” POSITIIVISTA KUNNALLISPOLITIIKKAA..

– mikä on kilpailevien puolueiden tilanne yhdessä ja erikseen tätä on kysytty usein, mutta tähän ei haluttu sotkeutua.

TOTUUS, ME HOIDAMME OMAA TEHTÄVÄÄMME, omilla ajatuksilla ja arvoilla pettämättä äänestäjiämme.
– TILANNE ON NYT ”HYVÄ+” EIKÄ ”IMATRAN SDP” HALUA AJAA OMAA KAUPUNKIA HUONOLLA KUNTAPOLITIIKALLA NAAPURIKAUPUNGIN SYLIIN ei nyt eikä ”tulevaisuudessa”

Kaupungin tilanne ja tulevaisuus. sote, sivistys, kaupunkirakentaminen… oli kehyksenä keskustelulle.

sote ja EKSOTE keskustelutti kaikkia.…… yhdessä tilaisuudessa voimakas negatiivisuus ihmetytti suuresti. Kyläläiset odottavat ja odottavat päätöstä SOTELLE…. KUIN MYÖS EKSOTELLE..

kouluasiat, Imatran koulujen tilanne ja tulevaisuus kiinnosti ihmisiä jokapaikassa. Jokainen kylä vetää oman ”koulun” piikkiin on luonnollista. Se että koulu- /sivistyskeskustelun keskiössä on ”1900 luku” ei 2020 luku kertoo mielestäni IMATRAN ASUTTAMISPOLITIIKASYA…

kaavoitus ja Imatran rakentaminen huolestutti eri puolilla asuvia eri tavalla. AUTIOITUUKO, RÄNSISTYYKÖ SYYRJÄKYLÄT?

liikennöinti ja joukkoliikenne n. 80% on tyytyväisiä nykyiseen, 20% muutosta tarvitaan.

hometalot ihmetytti kaikkia keskusteluihin osallistujia. Tämä ei ole vain Imatran ongelma, ei lohduta ketään..

asukasmäärä ja jatkuva lasku 34000 asukkaasta … nyt 27000 ja 25 vuodessa. Eläkeläisen kaupunki vaiko nuorten… eläkeläisen. Tällä menolla 1/3 vuonna 2026 Imatra asukkaista on yli 64 vuotiaita..

Imatran tapahtumat... ei keskustelua suuremmin synnyttäneet…

ikäihmisten hoito huolestuttaa omaisia, onko ikäihmisten ”palvelutalot” pois Imatralta?

ammattikoulujen häviäminen kaupungista ihmetytti ”opettajia”

YKSI TILAISUUKSIEN ”SELKEÄ ANTI” OLI ETTÄ NÄITÄ VASTAAVANLAISIA TILAISUUKSIA TULEE JÄRJESTÄÄ MYÖS TULEVANA VUONNA.

TOINEN ANTI OLI, ETTÄ NÄKEMYS VALTUUSTOSSA, ”EDUSTUKSELLISESSA DEMOKRATIASSA” JA ”KUNTALAISESSA DENOKRATIASSA” EI OLE SAMA. MIKSI NÄIN TÄMÄ TÄYTYY SELVITTÄÄ!

KOLMAS ANTI ”NUKKUVISTA KYLISTA” TULISI SAADA OSALLISTUVIA KYLIÄ…ONNISTUMMEKO TÄSSÄ, ILMAN YRITTÄMISTÄ EI AINAKAAN..

Lue artikkeli