Imatra ja Maakunta

Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut, Yritykset ja teollisuus

TELA seminaarit 19-, 21-, 28.2.2013

TELA Seminaarit 19-, 21-, 28.2
Seminaari luottamushenkilöille on pohja asioiden ymmärtämiselle, hallinnalle ja kehittämiselle vuosille 2013 – 2015. Toteutus oli hyvä.
Seminaaripäivinä käyty läpi:
– kumppanuussopimus ja tekninen toimiala 2013
– palvelutilaaja – palvelutuottja, strategia ja organisaatiot
– toimintamalli sekä sopimusmallit
– tilaaja / palvelutuottaja sektorit
– sopimustilenne ja palveluiden tuottamistilanne
– päivitys mikä on tilanne 1.3.2013
Tilaisuuksissa käytettiin yli 100 puheenvuoroa ja osaanottajamäärä kiitettävä.

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Yleistä ja muut

Hoitoarvioon pääsy- ja palvelun tulokset, yllätys kaupungille ?

Hoitoarvioon pääsy- ja palvelun tulokset, yllätys kaupungille ?
Uutisvuoksen kirjoitus 25.2.2013
jatkuu… Nyt puolueeton ja nopea tutkimus hoitoarvion toimivuudesta Imatran kaupungissa, jos hoitoarvion tavoitettavuus prosentit 47%, THL tutkimus ja Imatran kaupunki tutkimus 86% ja prosenttiluvut oikeasti poikkeavat näin paljon toisistaan.
Nopea ”pika testi”.
Imatran kaupungin päättävissä ja eri luottamustehtävissä on kaikkiaan n. 100 henkilöä. Päättäjät ”kilauttapaaka” hoitoarvioon, ei tarvitse arvailla kuinka se toimii, ennen kuin asia on valtuutettujen ja luottamushenkilöiden käsittelyssä. Uskoisin että pikatesti kertoo ”kadun äänen” ja ammattilaisen kyselemänä ”ammattilaisen äänen” kuinka hoitoarviopalvelu toimii ja kuinka sen tulisi Teidän ja Heidän mielestään toimia. Toki puolueeton tutkimus on tervetullut lopullisen lausunnon ja jatkopäätöksen tueksi. Minulle tulleiden palautteiden valossa 47% on lähellä totuutta. Eli kehittämistä on ennen kuin voidaan puhua uskottavasta ja riittävän luotettavasta hoitoarviopalvelusta, sitä oikeasti tarvitseville asiakkaalle.

Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

TELA kokous 19.2. 2013 (tekninen lautakunta)

klo 17.30 – 19.30
Kokouksessa ei mitään maata mullistavaa.
Normaali eteneminen jne..
Viimeisenä kohtana Ukonniemen liikuntapuiston yleissuunitelma.
Esityksen jälkeen keskustelua esittelyineen n. 1,5 tuntia. Kesksutelussa lautakunta katsoi asioita useammasta näkökulmasta aina monipuolisesta liikunta ja lajiharrastamisen näkökulmasta ravitsemus ja majoitusmaailmaan saakka. Kokonaisuus esitettiin vietäväksi hallitukselle käsittelyyn selvänä kokonaispakettina. Mielestäni suunitelma on hyvä ja tulevaisuuteen katsova.

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

Vuoksenniskan lukion toiminta loppuu

Olin kuulemassa kaupunginvaltuuston päätöksen 10.12.2012 lukion lakkauttamisesta.
Tunne ja järki ohjasivat, useiden puheenvuorojen ja kannanottojen tahdittamana, äänestyksen kautta asian päätökseen. Lakkautus päätös lukemin 35 jaa, 5 ei ja 3 tyhjää. Historia tälle päätökselle oli noin 10 vuotta. Yhden lukion malli on faktojen perusteella oikea päätös.
1 + oppilasmäärät pienenevät.
2 + yhtään puheenvuoroa kuinka oppilasmääriä saataisiin lisättyä ei ollut.
3 + vänevälle oppilasmäärälle tulee tarjonataan yhä laadukkaampaa oppimis- / opetusmateriaali.
4 + nyt on yksi ammattiopisto ja yksi lukio.
5 + kaksoitutkintojen suorittaminen mahdollinen yhdessä kouluyhteisössä.
Päätökseen sisältyy myös viisi negatiivista asiaa joista liikennejärjestelyt ja luokkien siainti-, tila-, ja nykyaikaisuus ovat haastavimpia toimintoja ratkaistavaksi. Joukkoliikenenjärjestelyt tulevat koskemaan kaikkia opiskelijoita niin läheltä kuin kauempaakin tulevia ja hyvin ratkaistuna hieno asia niin Imatralle ja lähikunnille.
Lukion lakkautus ei saa vaikuta Vuoksenniskan kehittymiselle asuin ja liikeyhteisönä. Vuoksenniskan kehittyminen vireäksi liike ja asuinympäristöksi on vuoksenniskalaisten omisssa käsissä. Tahto ja halu täytyy lähteä heistä, meistä itsestään. Asukkaiden aktiivisuus ja osallistuminen oman kaupunginosan kehittämiseen on paras lääke lukioflunssasta toipumiselle ja virilin vuoksenniska väsäämiseksi.

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

”Imatratori” ei kävelykadulle vaan Vuoksenniskalle….

(Kirjoitus julkaistu Imatralaisessa 5.12.2012)
Oli mielenkiintoinen katsella näitä ajatuksia mihin tulisi sijoitta ”Imatran tori”, eli ei mihinkään !
Olisiko nyt oikea hetki tehdä päätös tälle ”toriturinalle”.
Tehdään Imatran sisätori joka on vähemmän kuin kauppahalli mutta enemmän kuin kesätori ja päätöksen jälkeen keskittyä ”isoihin asioihin”. Esim. miltä Imatra tulee näyttämään kuntaliitosten jälkeen tai kuinka meidän tulee evästää seitsemän E-karjalan kansanedustajaa jotta Itäsuomen talouselämän tärkein projekti ”kaksoiraide Imatra – Luumäki” toteutuu. Vastaavasti Varsinaisessa suomessa maakunnan isojen hankkeiden läpi vientiin riittää yksi ministeri mutta riittääkö meiltä seitsemän kansanedustajan ”joukkue” raideprojektin toteuttajaksi, jää nähtäväksi.
Enne nuijan kopautusta, toripäättäjien on suunnattava katse niille paikkakunnille joissa on yhteisesti ratkaistu ja toteutettu toimiva torielämä jo vuosia … vuosikymmeniä sitten.
Tori Imatrankosken kävelykadulle ?
Tässä tapauksessa kannatta ottaa ryhti suoraksi, realismi esiin ja lyhyt ”historia”, keskustelupöydälle, enne lopullista päätöstä. Mielestäni Imatrankosken kävelykatu on tehty ja suunniteltu aivan muuhun tarkoitukseen kun ”toriksi”. Kävelykatu ja tämän ympäristö on suunnattu liike-elämälle jossa on monipuolinen tarjonta kaikesta mitä ihminen päivittäisessä arjessa ja juhlassa tarvitsee. Ainut ihmetys on Alkon puuttuminen. No, Imatralainen ei tätä ihmettele mutta satunnainen matkailija sekä BB huumasta innostunut turisti kylläkin. Kaikki kaupungin alueelle sijoittuvat ostoskeskukset on varustettu perusihmisen viikonloppu ja itäturistin ostohalut huomioiden.
Erikoisliikkeiden ”katu” ja ”Imatran tori” puuttuvat.
Totuus tälle Imatralaiselle torinäkemykselle ja sen ratkaisemattomaksi julistetulle lopputulokselle on jossakin menneisyydessä. Nyt tämä erilaisia näkökantoja pursuava torikauppa purkautuu yksittäisin tapahtumin eri kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevissa pienissä myyntikojuissa. Eli ”torimenneisyys” elää yhä niissä syvissä juoksuhaudoissa josta on erittäin hankala nousta tähän yhteiseen sosiaalisen median arkipäivään. Totuus on, ettei toritoiminta perustu miljoona businekseen ja ahneeseen voitontavoitteluun vaan sosiaaliseen keskusteluun sekä tuoreen käyttötavaran ja ”tasku eurojen” keskenäiseen kanssakäymiseen.
Väkisin toria ei voi perustaa.
Torielämässä kuuluu ja näkyy paikkakunnan kulttuuri ja identiteetti. Toritoiminnan henki ja elämä kuvaa kaupungin asukkaiden yhteistä sielua, niin on Kuopiossa … Savonlinnassa jne.. eli ne edustavat kulttuuria näissä eläville ”immeisille”.
Torilla täytyy olla oma tuotemerkki eli brändi, status, henki jonka historian saatossa ovat, niin myytävät tuotteet, persoonalliset myyjät, helppoheikit, maakuntien ”torislangit” ja torilla viihtyvät sekä siellä piipahtavat, asiakkaat yhdessä luoneet.
Missä on Imatran ”toribrändi” ?.
Lähidemokratian on nyt toimittava ennen ratkaisevaa päätöstä oikeasta toripaikasta Imatralle. Täällä ei voi olla kuin yksi Imatran tori … Onko nyt aika yhteiselle torille? Onko nyt Vuoksenniskan hetki luoda Imatran vihertori , ”sisä- ja ulkotori”? Onko nyt asia ”kypsä” ja paikka yhteiselle toiminnalle mahdollinen. Onko paikka Vuoksenniskan keskusta ?
Niin mitkä ovat niitä isoja – asioita … no jaa.. riippuu paikasta ja ajasta … missä seisot ja mitä haluat katsoa.

Scroll to Top