Imatra ja Maakunta

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

23.3 ”Niskan Vuoksi” tilaisuus … alustus R. Koskinen.

Minun näkemykseni ja lyhyt sanoma pitkästä tilaisuudesta
Kun lueskeli Uutisvuoksen 23.3 ja kuunteli seminaarin niin tulee väkisin siihen tulokseen että Vuoksenniska on ”storaEnson” vanki kun puhutaan maankäytöstä ja nukumalähiö kun puhutaan kaupungin strategiasta liike-elämässä.
Miksi Vuoksenniska on ajautunut tällaiseen asemaan kaupungin kehityksessä on useampien vuosien suunnitelmallinen tulos jonka realiteetit ovat perintöä teollisen yhteiskunnan ajoilta. Yhteiskunta jossa oli vain suuria yrityksiä ja kaupunki joiden tulonlähteenä oli verotulot. Helppo elämä jossa on luotettu poliitikkoihin elinympäristön kehittämisessä, mutta nyt elämä ei ole -70 lukua vaan 2010 ja…
Nyt palveluyhteiskunta on luonut uusia mahdollisuuksia kaupungin monipuollisstumiseen. Näihin monipuolisuuden mahdollisuuksiin on tartuttava, mutta ei sokeasti. Palvelulla busineksen tekeminen vaatii luovuutta joka ei saa olla toisten matkimista. Luovuutta joka on oltava koko alueella ihmisissä, yrityksessä, kyläyhteisössä, kaupungissa ja ennenkaikkea kaupunkisuunnittelussa, eli kaikessa.
Painotus liike-elämän ja PK-sektorin voimakkaaseen kehittämisen liikenteen ja hyvän logistiikan varrelle tulee tehdä huolellisesti ja harkiten. Kylien keskustat ei saa tyhjentyä ei etenkään päivittäisistä palveluista. Kuinka Vuoksenniskalle tulee käymään on kiinni vuoksenniskalaisista jossa on työvälineenä ”Niskan Vuoksi ry” ja sen aktiivisuus.
Minun näkemykseni kaupungin suhtautumisesta Vuoksenniskaan tänään ja huomisena …
Asumista kaupunkin ”virkamiesten strategia” lyhyellä tähtäyksellä tukee, mutta liike-elämän intressit ovat valitettavasti muualla kuin Vuoksenniskalla. Vuoksenniskaan kohdistuvan pitkätähtäimen strategian tulee päättämään kuntauudistus jota ”sote soppa” hämmentää. Vuoksenniskan kehityksen tulee päättämään pohjoisen Imatran lisäksi Ruokolahti sekä Rautjärvi, eteläinen Imatra ei halua kehittää Vuoksenniskaa.

Imatra ja Maakunta, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

21.3. Päätöksenteko kunnissa 2013.

21.3. Päätöksenteko kunnissa 2013.
Alustus:
– FCG Finish Concaltin Groupin kunta-alan kouluttaja
– Avaus Tiina Wilen-Jäppinen. Kaupungin perusasioita sekä tilaaja / tuottaja malli.
– Rautjärvi Tiina Lonka, luottamushenkilö. Päätökset tehdään tämän päivän tiedoilla, yksilöjärjellä ja yhteisellä viisaudella, vai tehdäänkö ?
– Heikki Järvenpään alustus oli ”kokemusta kuntapolitiikkaan”
– Viestinnällä, ”toimittajilla”, on suuri rooli johtaa asiaa oikeaan ja/tai…
– Valtio 80/20 kunta ohjaus, hallitus ja eduskunta ohjailee pitkälti myös kunnallispolitiikkaa.
– Metsäteollisuus E – karjalassa talousveturina edelleen 60% osuudella, maan keskiarvo 17%.
– Kaupunkisuunnittelu tulee ulottua 2030.
– Budjetin valmistelee virkamies ja luottamushenkilöt puutuvat vasta kun budjettiesitys on valmis.
– Hallitus oppositio ohjaus valtakunnassa heijastuu myös kuntapolitiikkaan.
– Luottamushenkilöt edustavat kuntalaisia .

Klo 10. Heikki Harjula (kuntahallinnon lakimies)
Perusasiat, mm. henkilöllä oikeus oma mielipiteesen.
Yksityistä perhettä koskevat asiat ovat salaisia, esim. ”perusturvasektori” on tällainen.
Laki on joka määrää salassapidon, eli asioita ei voi päättää erikseen.
”tieto ei ole julkinen” on eri asia kuin salassapito.
Luottamushenkilöt toimivat virkavastuulla joten virkarikokset määräytyvät rikoslaissa.

Hyvän hallinnon perusteet, otteita tästä ja hiukkasen ympäristöstä.
– Pelisäännöt ovat ennalta tiedossa ja kaikkien nähtävissä.
– Kunnan jäseniä ovat mm. kiinteistön omistajat, yhteisöt jotka toimivat kunnassa.
– Voidaanko valituksen alainen päätös panna toimeen ?
– Muutoksen haku, lain voima, virheelliseen päätöksen ei voida tehdä korjauksia.
– Hallinto-oikeus voi palauttaa ja peruuttaa kunnan päätöksen..
– Erikoislaki ”sektorilaki” syrjäyttää yleislain.

Hallituksen kuntauudistus
Pakkoliitoksia ei ole toteutumassa. Ei ole haluttu tehdä lakia pakkoliitosta varten. Kunnianhimoinen aikataulu. 7.3.2013 lausunnot mennessä maan hallituksen käyttöön. Kuntarakenne laki 2013 = kuntajakolaki (vanha).

SOTE uudistus.
Käydään kehittämään yhteistyöalueiden kautta. ”18:sta 34:ään” alueyksikkö leijuu poliittisessa pilvessä. Vanhojen sairaanhoitopiirien rajojen purkaminen ? Kuka hallinnoi ja vastaa toiminnasta ja kuka tai ketkä kustantaa toiminnan ovat keskeisiä kysymyksiä lopullista päätöstä tehtäessä.

KUNTAUUDISTUS LAKI ? VALTIONOSUDEN ”UUDISTUSLAKI” ?
– Ideoita on kun iltamissa ”saatille pyyntöjä”. Onneksi talouden järki tulee peliin ja muokkaa päätöksiä.
– Kunnan liikelaitokset … menot katetaan tuloilla, kuinka kauan ? jos huonoja päätöksiä.
– Kuntien välinen yhteistoiminta tulee merkitsemään entistä enemmän yksittäisen kunnan kehittymiselle ja hallinnolle.
– Alueellista toimintaa on, mm. kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä ”yhteistyösopimuksella”.
– Kunnilla on haasteena kuinka yhteistyötä johdetaan.
– Isäntä kunta, vastuukunta, hoitaa muiden kuntien puolesta sovitut asiat, sovitulla tavalla.
– Osakeyhtiölaki määrää kuntaosakeyhtiön toiminnan.
– Ostopalvelu, laki julkisista hankinnoista, hankintalaki.
– Palveluja hankitaan yksityiseltä palveluiden tuottajilta…
– Palvelusetelit, sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tähän liittyi Veikon kysymys.
* vastaus tuli, tilaaja on vastuussa setelien käytöstä
– Tarjous pyyntö on kaikkein merkittävin tekijä toimintojen tavoitteissa ja onnistumisessa.
– Tarjouspyynnön kriteerit on A/O, vanha sanonta ”tilaaja saa minkä ansaitsee” on tässäkin mukana.
– Hinnaltaan halvin on hankittava on ”köyhän” ja tietämättömän ostopas.

Hallinnon järjestäminen kuntalaki
HALLINTO sääntö on kuluttava jokaisen luottamushenkilöt ” työkalupakkiin”.
– Keskitetty tai hajautettu hallintomalli on vaihtoehdot.
– Valtuuston työjärjestys mahdollistaa myös toimivallan delegoinnin.
– Toimivaltaa voidaan siirtää myös yksityiselle henkilölle.
– Virkasuhteessa oleva henkilö voi vain tehdä päätöksiä.
Kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema VALTUUSTO..
– Delegointi ratkaisu on aina valtuuston päätettävissä.
– Delegointi järjestelmä on rakennettu niin, että osan päätöksistä on vain valtuuston päätettävissä.
– Katso mitä hallinnon laki, kuntalaki kertoo ja kuinka delegointi on sidoksissa johtosääntöön.
– Edelleen, eteenpäin delegointi on mahdollinen… päätöksen kirjaamisessa on tieto kenelle toimivalta kuuluu.
Otto-oikeus eli oikeus ottaa asia uudelleen käsittelyyn .
– Henkilöstövalinnat, hankinnat hallituksella ja lautakunnalla on otto oikeus, viranomaispäätös voidaan ottaa otto-oikeudella. Puheen johtajalla on oikeus ottaa asia hallituksen käsittelyyn.
– Kunnan hallitus on kaiken yläpuolella, tehtäessä mm. virkanimitys … asia halutaan ottaa uuteen käsittelyyn ja haluta tehdä toisenlainen päätös.
Kunnanorganisaation osat
– Lautakunnan ovat vähentyneet ja vähenevät jatkossakin …
– Hallitus voi asetta toimikunnan johonkin projektiin.
– Valtuuston tilapäinen valiokunta, esim. hallituksen erottamista varten, kaupungin johtajan erottaminen jne.
– mm. joku energialaitoksen johtokunnan jäsenistä voi olla ”kuka tahansa” joka on esteetön kansalainen.
– Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta… poliittinen vastuu 4 vuotta.
Kunnan strategiasta päättäminen.
– Valtuuston (luottamushenkilöiden) tehtävänä on pitää huolta asukkaiden suorista osallistumis- ja vaikuttamisedellytyksistä.
– Kunnan toimielinten mahdollisimman avoin toimintakulttuuri.
– Delegointiratkaisut ovat aina valtuuston päätettäviä asioita
Valtuusto erottaa valitsemansa toimielinten.
– Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta eli heillä on operatiivinen vastuu.
– mm. kunnanjohtajan sekä pormestarin.
– Hallinnon ja talouden tarkastus on olemassa tarkastuslautakunta jossa ammattitilintarkastajat (JHTT)
– Luottamushenkilön asema ja vieraanvaraisuus ei ole sokea piste on muistettava esteettisyys ja etikka.
Kokouksen pito ja kokouksen esityslista.
– Esittely tehdään viranhaltijat toimesta tai hänen esittämän sijaisen … päätökset tehdään viranhaltijat esittämästä asiasta. Toki asia voi muuttua jos… esitteliä näin huväksyy.
– Lautakuntaan tuodun asian esittelijänä voi toimia viranhaltija sijainen hänen täysillä valtuuksilla.
Esittelijän velvollisuutena on esittää päätösehdotus.
– Esittelijä on vastuussa päätöksestä.
– Luottamushenkilöiden kohdalla äänestystulos päättää onko henkilö vastuussa päätöksen teosta.
– Eriävän mielipiteen esittäminen on vastuusta irtautuminen, joka on heti merkittävä * pöytäkirjaan.
* Perustelut voi liittää myöhemmin ennen pöytäkirjan tarkastusta.
– Lautakunta voi ottaa ylimääräisen asian kokouksen käsittelyyn lautakunta enemmistöpäätöksellä.
Puheenjohtajan tehtävät
– Kokoukseen osallistujat sekä toteamus pj. lausumana …. ”kokous on päätösvaltainen” jne.
– Esteellisyys on todettava ja esteellinen henkilö poistuu ratkaisusta ratkaisua tehtäessä
– Yksittäisen asian kokouskäsittely on yleisin esteellisyyden syy..
– Pöydälle jättö (palauttaminen) esitys uudelleen valmisteluun ja asian esitys eivät voi olla vastakkain.
– Äänestys (ASIA) ja Vaali (HENKILÖ)
Pöytäkirja
– Pakollisia asioita jne…
– Pöytäkirja allekirjoitetusta ei voida tehdä ennenkin pj. ja sih. ovat tarkistaneet pöytäkirjan.
– Mikäli pöytäkirjaa ei haluta allekirjoittaa sen seuraava kokous tarkistaa ja hyväksyy
Kokouksen julkisuus
– Omia mielipiteitä voi kertoa mutta ei muiden…
– Asia on julkinen kun se on päätetty.
– Jos asiakirja ei vielä julkinen, tiedon antaminen on viranomaisen harkinnassa..
Esteellisyys.
– Puolueettomuus vaarantuu yksittäisen asian käsittelyssä. Oma-aloitteellinen toiminta esteellisyyden oikein hallitsemiseksi on tärkeä.
– Henkilö istuu osakeyhtiön hallituksessa.
– Henkilöllä on intressejä ko. asian käsittelyssä.
– Henkilö on esteellinen jos oma-asia tai jonka palkkalistoilla henkilö kun ko. firman asioita käsittellään.

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut, Yritykset ja teollisuus

Kuntauudistusta 5.3 Kultturisalissa, Ruokolahti on priimusmootorina.

E-Karjalainen kuntauudistus 5.3 ….Tamora oy tekemä raportti ja Ruokolahti on priimusmootorina.
Kuntien elinvoima on A/O. Yhteistyön kaikki muodot on raportissa käyty läpi … Kestävän kehityksen ratkaisu, ”kolme kuntaa yhteen”. Imatran seutu ja Lranta seutu kahden kunnan malli E-karjalaan työnimellä ”Lranta 80000 ja Imatra 40000”. Tamron loppuraportti 10.3 mennessä ?.
Alustuksen jälkeen tIlaisuudessa käytettiin n. 50 puheen puheenvuoroa.
80% puheenvuoroista kohdistui nykyisen matkailun ”hehkuttamiseen”, olemassaoloon ja kehittämiseen. Investointintien kohdistaminen matkailupalvelun ja sen voimakkaaseen lisäämiseen sekä uusien jopa tuhansien työpaikkojen luomiseen perustuen viisin kertaiseen matkailuvirran kasvuun E-karjalan alueell vuoteen 2020. Matkailijat jättivät Imatran seudulle 2010 n. 50milj€ ja ennuste 2020 vastaava luku olisi 250milj€.
Mielestäni E-karjalaista palvelutuotantoa ei tule ”ohjastaa laput silmillä” on kyettävä näkemään laajemmat mahdollisuudet myös maame rajojen ulkopuolella .. jote.
Veikko käytti kaksi puheenvuoroa jossa pääpaino oli PKT (teolisuus) ja PK (palvelu) sektorille uusien firmojen ja työpaikkojen luomiselle. Firmoja jotka asuvat Etelä-karjalassa mutta palvelevat EU ja Itä-Euroopan aluetta. Totuus on että vientiteollisuuden menestys määrittelee ”suomalaisen ostovoiman” kansantaloudessamme joko palvelun myynnillä tai tavaran ”myynnillä” ulkomaille, unohtamatta matkailija joka tuo vaurautta suomalaiseen ostovoimaan ostaessaan palvelua Suomessa. Viimeaikaiset tilastot kertovat tavara viennin supistuneet mutta vastaavasti palvelumyynnin kasvaneen. Suomalainen tavaravienti on laskenut kymmenenä viimeisenä vuotena 38%.. 29% bkt:sta ja vastaavana aikana palvelumyynti kasvanut 6% ..10%. Voimakas satsaus meidän nykysen ja tulevan nuorison palvelutoiminnan koulutukseen ja kehitykseen on kaikkien ikäryhmien tulevaisuutta. Tulevaisuutta, jossa tavoitteena korkealaatuinen globaali palvelutoimita kaikilla vienti sektorin alueilla, aina sosiaalipalveluiden älykkäistä ”pehmo tuotteista” korkean ”hitecin” teknologiaan. Osaamista on mutta osaamisen markkinointia ja kauppaa on kehitettävä E-karjalaisen kestävän kehityksen toiminnassa.

Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

Yksityistie seminaari 5.3

Yksityistie seminaari 5.3
Klo 08:30 – 16:00. Päiväranta/imatra
Seminaari oli kokonaisuudessaan hyvä ja niin kunnossapitoa kuin teiden peruskorjaukseen liittyvien asioiden kohdalta erittäin mielenkiintoinen. Maan- ja tienkäytön vastuu / velvollisuuksien osalta erittäin hyödyllinen tulevia tienkäytön päätöksiä varten.
huom… jokamiehen oikeudet kiinnostivat niin minua kuin kuulijoita erittäin paljon.
mm. kuinka tulee asioita käsitellä niissä tapauksissa jossa yksityistien käyttöä on rajoitettu tai täytyy rajoittaa syystä tai toisesta.
Osanottajia n.120 ja eri puolilta maakuntaa. Imatran TELA 4 jäsentä.

Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

Kaupungin valtuuston kokus 4.3.2013

Kokous noudatteli normaalia kaavoja
Ei mitään mullistavaa 1§ – §6 olivat arkielämän käytäntöä.
§ 7 Haku kasvusopimusmenettelyyn ja Innovaatio kaupungit INKA ohjelmmaan.
Alustuksen asiasta teki kj. Pertti Lintunen, n. 10 min.
Kuntien ja E-Karjalan teollisuuden ja talouden tulevaisuuden kehitysohjelma INKA projekti. Porkkanaa Imatralle ja Lrannalle on tarjolla.
1. Imatran kaupunki budjetoi, valtiovetoiseen INKA projektiin vuosittain 250k€ (varaukset esitetään v.2014- 20xx budjetteihin. Imatran kehitysyhtiön manageroimana. Samassa yhteydessä mm. Lranta osuus 500k€ jne.
2. Päätös: Imatra on mukana hankkeessa ja keskeisenä mukanaolon näkökantani on ”rajakuntien innovaatioiden kehittäminen”.
3. INKA budjeti on 20milj. josta valtion osuus on puolet ja 10mil. jakautuu 10-12 talousalueella koko Suomessa jne.. Huom haku ja aijesopimuksesta on nyt kyse..
Veikkojen puheenvuoro; ” hanke on tervetullut ja hyvä no. E-Karjalan ja rajakaupan tarkoitukseen mutta:
A) kuinka käy projektin jos kaikki oletetun 12 talousaluetta ei lähde hankkeeseen mukaan.
B) nouseeko imatra vuotuinen maksuosuus ja kuinka paljon jos esim. vain 6 talousaluetta on aidosti mukana INKA projektissa.
P.lintusen vastaus:
Nyt on kyseessä haku / aiesopimukseen sitoutumisesta ja lopulliset vastaukset tullaan näkemään kun projekti konkretisoituu 2013-2014.
§ 8 Mielenkiinto jatkuu … Kuntarakennelakiluonnos … keskeisimpinä kohtina
1. Palveluiden edellyttämä väestöpohja.
2. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhteiskuntarakenne.
3. Kunnana taloudellinen tilanne
Kuntarakenteenyhteistyö, liitosmahdollisuudet jne… jatkuu 5.3 TAMORA oy selvityksellä Kareliasalissa.
Kokous loppui n. 18.30

Scroll to Top