Rakentaminen ja Imatra

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

1.1.2014 Vuosi on vaihtunut jne…. Kiitoksia palautteista..

/

Vuosi on vaihtunut jne…. Kiitoksia palautteista.. HYVÄ vai HUONO uutinen !
Uutisvuoksi 3.1.2014. Uutinen joka kertoi yhtään ”oman kylän” insinööriä ei ole hakemassa teknisen TJ: virkaan… Olen asiasta huolestunut, mielestäni tämä kannatta selvittää miksi ? eikö ole hakijoita, eikö haluta hakea, vai mikä. Tämä oli HUONO uutinen…
1.1 Yksi yhteydenotto tuli ko. TJ hakemisesta, jossa kysyjä ihmetteli onko ”perusinsinööri”, opistoinsinööri tutkinto ja 25vuoden kokemus epäpätevä hakemaan virkaa ? Luin vaatimuksen ja näin asia oli ymmärrettävissä, ei pätevä. No on aivan varma että tohtorin tutkintoa tehtävä ei vaadi. Insinööritutkinto, hyvä sosiaalinen kyky ja ”oppinut ihminen” olisi ok…. nyt tarvitaan kokemuksen tuoman näkemyksen toimialajohtajaa jos tilaaja tuottajamalli halutaan oikein toimivaksi. Toimimisen peruskivi pitää saada valettua, 3-4 vuoden päästä voidaan käydä ”snoppailemaan” erilaisilla hienosäädön työkaluilla
1.2 Toinen puoli TJ virkaan liittyen, jos virka täytetään täysin ulkopuolisella ja opetetulla ”maistereilla”, saattaa Ukoskan rantaraitti olla 10m leveä, niin laajalla dimensiot eivät voi olla. Meinaan vaan että näkemystä on, kun ”hesalainen” valittiin vetämään ”metsätehtaita” …. siitä syntyi vain avohakkuuta ja paikallinen ”raha” siirtyi kilisemään kansainvälisille kasinoille ja jo muutaman vuoden sisällä oli 4 Md€ kassavaje.. Eli edelleen hakijat TJ tehtävään, HUONO+ uutinen.

2. KV ja sd ”ryhmyri”
Eka vuosi on 4:stä eletty hyvin vaihtelevissa tunnelmissa.
Mielessä on käynyt ekan 2013 sd valtuustoryhmän kokouksen, keskustelut ja puheet sekä päätökset. Näistä ei sen enempää ja jos ”miehen puheeseen” on uskomista niin ”ryhmyrin” valinta on edessä, vai onko? Silloisen keskustelun jälkeen omat tekemiseni olen selvittänyt, sovitut muutokset on sovittu, omat arvot ja tavoitteet OK. Olen Imatran SDP jäsen ja tämä tästä… Jatkossa on ”jäsenen” oikeus ja velvollisuudet jne…

Vuosi 2014 …..
Tapanani on seisoa ja sanoa sanomani edestäpäin ja riittävän selkeästi…
… joten, jos VeikkoH kysytään ryhmyriehdokkaaksi en kieltäydy, olen käytettävissä, mutta en lähde suuremmin kisailemaan ryhmyripaikasta enkä ”erotuomariksi”.
Tuskiin asiaa tarvitsee enemmän aukaista tai perustella …. keskustella, kyllä jos tarvetta..
Kehitystä, muutosta ja uusia ajatuksia tarvitaan, pelatkaamme uusilla ideoilla ja yhteisesti hyväksytyillä säänöillä:
”Olen luotettavuuden tekijä ja realismin näkijä joka on varustettu omilla ajatuksilla sekä kuuntelemisen taidolla”.
A. Nyt ryhmä tarvitsee laajempaa keskustelua, osallistumista ja leveämpiä hartioita luotettavan menestyksen ylläpitämiseksi. mm. 257 ääntä on ”lehtien palstoilla” näyttävästi ulkoistunut kannattajakunnasta, hyvä vai huono, mielestäni Imatran SDP:n brändille huono…
B. Faktat on faktoja, fiktiot fiktioita ja sd ryhmän tiedon sekä taidon energia on suunnattava Imatran kaupungin oikeiden asioiden päätöksiin ja jättää vähemmäksi muu ”sählääminen”.
C. Vaikka tennis on lajini niin olen ”joukkuepelaaja”. Tilaaja / tuottajamallin peli tarvitsee ”kuumat pelaajat” kentälle sekä vaihtopelaajat ”uupumisen” varalle, tältä vuosi 2014 tulisi näyttämään… 2015 on uusi vuosi ja uudet ajatukset jossa vuoden 2014 kokemukset.
HYVÄ vai HUONO uutinen ?

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

Imatran investoinnit ”putkeen”, kadut ja elinkeino kuntoon.

/

Imatran investoinnit ”putkeen”, kadut ja elinkeino kuntoon.
(Julkaistu lyhennettynä 21.12 uutisvuoksi, 29.12 imatralainen)
Kun kunnassa on viriili ja avoin lähidemokratia, media, virkahenkilö, poliitikko ja kun kunnassa toimii toisiaan kunnioittava vuorovaikutteinen sosiaalinen elämä niin kuntalainen saa ja antaa sitä tietoa sekä tunnelmaa elinympäristöönsä mitä kylät ja kunnat kehittyäkseen tarvitsevat.
Yhä useammin nykykuntalainen kysyy mihin ”investointiin” hänen maksamansa vero käytetään. Samoin kysytään, mikä on tämä elinkeinopoliittinen investointi ja mitä tämä ”sana” tavalliselle kuntalaiselle tarjoaa, kun kotitie on edelleen ”perunapeltona”.
Vastuksia näihin veroeurojen käyttöön ja investointikysymyksiin voi antaa hyvinkin monella tavalla. Vastauksen ko. kysymykseen voi antaa yhdelläkin lauseella ”investointeja on tehtävä, jotta kaupungin ja kaupunkilaisten elämä voi jatkua”. Seuraava kysymys, kuinka ja miten kaupungin ”rahoja” erilaisiin investointeihin kohdennetaan, johon sopii vastaus, ”Niin on monta mieltä kuin on miestäkin”, hallitusti.
Meidän hyvinvointi yhteiskuntamme on muuttunut perusteollisuudesta palveluteollisuudeksi joka samalla on muuttanut toimimisen rakennetta ja vaatimuksia. Avoin markkinatalous on vaatinut yhä enemmän myös kuntia mukaan, omilla tilaaja tuottaja toiminnoilla, elinkeinonrakenteemme edistämiseksi.
Milloin halutaan tai joudutaan tekemään elinkeino-, saneeraus-, korjausinvestointeja perustuu elävään elämään, historian tietoon ja kyvystä nähdä tulevaisuuteen. Kun puhumme kunnan kehittämisestä, kysymys, voiko investointeja jättää tekemättä vedoten säästämiseen, edelleen sama vastaus ”niin monta on mieltä kuin on miestäkin”, ei voi.
Elinkeinopoliittinen investointi on sijoitus tulevaisuuteen. Saneerausinvestointi on menneisyyden suunnitelmallista muuttamista tähän päivään. Korjausinvestointi on välttämätöntä tekemistä heti ja nyt, jotta elämä ja toiminta voi kaupungissa, mahdollisimman vähillä häiriöillä, jatkua.
Sanerausinvestoinnit ovat järjen ja tunteen käyttöä kaupungin infrastruktuurin ylläpidossa, taloudelliset realiteetit huomioiden. Päätökset näistä investoinneista ei saa perustua ”mutu”, minusta tuntuu, teoriaan. Nämä investoinnit ovat sitä tekemistä joka täytyy toteuttaa, asiantuntijuudella ja kaupungin historian tuntemuksella, huomioiden että hyvin hallittu saneerausinvestointi vähentää korjausinvestointien määrää ja kustannuksia. Sodanjälkeisellä elinkeinopoliittisella investoinnilla luotiin vahva perusteollisuus joka antoi mahdollisuuden niin suur – kuin pienyrittäjyyden kehitykselle ja työpaikoille. Tämä rakentaminen eli oman aikansa, kehittäen Imatraa vuodesta toiseen. Nyt tämä infrastruktuuri on saneerauksen ja korjauksen kohteena. Poliittisessa keskustelussa on ymmärrettävä suunnitelmallisen saneerauksen ja korjauksen merkitys kun puhumme kestävästä kaupunkikehityksestä.

Korjausinvestoinnit ovat investointeja joihin on pakko varautua ja jotka on pakko tehdä, halusimme tai emme, jotta kaupunki voi elää hallitun turvallista ”aina sattuu ja tapahtuu elämään” nyt ja tulevaisuudessa. Sähkön, putkiston, logistiikan jne… on vain toimittava ja kaupungin infrastruktuurin on palveltava kaikkia kuntalaisia 24 tuntia , 7päivänä viikosta, vuodenajasta ja vuodesta toiseen.

Elinkeinopoliitinen investointiiTämän päivän vastuullinen investointiesitys ja päätös tapahtuu aivan muulla tavalla kuin yksilötason, ”MUTU”, menetelmällä. Elinkeinopoliittiset investoinnit ovat, ”mäen taakse näkemistä”, ennustamista, tutkitun tiedon sekä ”eletyn elämän” perusteella tehtyjä investointipäätöksiä, huomioiden mitä monimutkaisempi on investointia ympäröivä maailma sitä vaikeampi on hallittu investointi. Investoinnin riskikartoitus huomioi myös mm. poliittisen epävarmuuden kasvaessa jne. Peruslähtökohtana on että elinkeinopoliittinen investointi rahoitetaan velkarahalla, jossa on mukana luottoluokitus sekä kaavoituksen kautta kaupungin maaomaisuuden myynnistä elinkeinoelämältä saatu tulo. Luottoluokitus määrittä velkarahan hinnan johon takuun antaa ”kaupunki” taloudellinen tilanne..
Maaomaisuuden myynti ja osto tulee hallita kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen yhteistyöllä huomioiden että viestintä ja vallan käyttö kontrolloidaan, tässä vapaan sanan maailmassa, yhä tarkemmin Markkinatalouden ja teknologian kertoma, ”viisaus ja fakta”, informaatio on nopeasti tietoyhteiskunnan käytössä ja ”mielenkiintoiset” teot ovat heti julkisessa mediassa kaikkien kuntalaisten arvioitavissa.
Toisaalta sanonta ”elävän mieli eteenpäin” ja sen tekeminen, on vain hallitusti toteutettava, muistaen että ”tekemättä jättäminen ei ole samaa kuin säästäminen”.

Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

26.11 TELA:n kokous

/

26.11 TELA kokous
Klo 16.30-17.00 SD ryhmäkokous.
Mitään odottamatonta ei keskustelussa ollut. Ihmeteltiin teknisen toimeen liittyvien asioiden etenemistä. Vanhuusneuvoston terveiset lautakunnalle. Anssi ehdotti parkkisakkoa 45,00€, huomioiden vaadittavat säästöt niin korotus on OK. No, korotus tekee n.12k€ vuositulot kaupungille.
Odotetaan mielenkiinnolla TELA kokouksen alkua.

Klo 17.30-19.30 TELA kokous
Lämmittelynä uusien henkilöiden esittelyä ja muutamilla sanoilla lähimenneisyyden kertausta. Puheenjohtaja aloitti kokouksen ja ensimmäiset pykälät ok..
§3. Tiedoksiannot TELAlle. Kaupunginhallituksen terveiset tuli, niin kirjallisena kuin suullisena viestinä. Kirjallisessa KH:n esityksesä …. säästöt tulee kohdistua ”aineettomaan pääomaan” eli virkahenkilöihin, päätös hiukan ihmetytti. Koska, tilaaja tuottajamallin sisäänajo tarvitsee n.o oikeaa ”aineetonta pääomaa” toimiakseen hyvin, no aika näyttää..
§7. Jätehuollon tulevaisuus näyttä ko. esityksen pohjalta ”hyvältä”, toki toiminnan arvioinnin mittaristo ja seurattavaat luvut, arvot, indeksit tuulisi tehdä helpommin ymmärrettäviksi.
§10. Pysäköintivirhemaksun korottaminen 50€ ja hyväksyminen oli ok.
§11. TELA käyttötalous ja kumppanuussopimus … vuoden 2013 menneiden asioiden ja töiden parsiminen kasaan loppuvuoden muutamana kuukautena on ”the impossible task”.
Kaikki tähän asiaan liittyvät keskustelut olivat ”helpottuneen hyviä”. Töitä ja budjetoitua rahaa jää käyttämättä, paljonko?.
Veikko ennusti muutama kuukausi sitten että 2,5milj€. . Loppuvuodesta kaupunki on heiluttanut, uusilla ajatuksilla tekemisen hihoja rivakasti, kiitos heille, no… 1.1.2014 tiedämme koko totuuden.
Kokous oli kokonaisuudessa hyvinkin levollinen ja helpottunut viimepäivien ratkaisujen johdosta… joten se siitä …
Uusia asioita ensi vuonna, mutta ennen sitä Ukoskan raitti joulukuun kokouksessa ?.

Huolenpito ja terveys, Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

Viisaat näkemykset ja eletty kokemus käyttöön vuosille 2014 -2015.

/

Joulukuuta odotellessa Veikko ihmetteli kaupungin talouspäätöksien soutamista ja huopaamista. En tiedä miten ja millä foorumilla talouden hallinnan päätökset loppujen lopuksi tehtiin ja budjetti kokoon rassattiin. Itse olen ollut kuulemassa kaksi kertaa talousjohtajan mielipiteet, ”mitä Imatran kaupungin tulisi ottaa huomioon” budjettipäätöksiä tehtäessä, molemmat tapahtumat jäi mieleen hyvinä faktoina.
Kaupungin hallituksen ”säästökirjeen” sisältö 25.11.2013 TELALLE, yllätti telan. Säästökirjeen sisältö ja hallituksen esittämä, lukkoon lyöty, kaupungin strategia eivät mielestäni ojenna kättä toisilleen. Toiminnan strategia ja rahojen käyttö eivät saa mennä eri suuntiin.
Kun tehdään päätös valtuustossa, että veroäyriä ei korotetta, niin viime hädässä hallitus vetää talouden ”paniikkikahvasta” ja SÄÄSTETÄÄN LISÄÄ ja LISÄÄ. Ensin faktat, selvitys, keskustelu ja tämän jälkeen päätös veroäyristä.
”Facta..Roslakkaa” olisi pitänyt tulkita tarkemmin eikä kuunnella ”vanhojen aikojen muistelioita”.
1. Elokuussa Kylpylällä, jos L:ranta on pakoitettu korottamaan 1,5%, niin Imatra tulisi korottaa huomaamatta, peesissä 0,25 %, tekisi noin 1.5milj€ verotulon lisäyksen.
2. Syyskuun seminaarissa, talousjohtajan sanomana, sama asia toistui, hiukan eri sanoilla….. Viisas esitys, koska nyt olisi helpompi keskustella ”rihkama” säästämisestä ja ensilumen latumaksuista jotka ovat kuin ”rikka rokassa”, kun puhutaan kaupungin 150milj€ toimintakatteesta ja pakkosäästämisestä.
SÄÄSTÄMINEN EI SAA OLLA SAMA KUIN TEKEMÄTTÄ JÄTTÄMINEN. Isot säästöt tuleva isoista asioista ja näihin kohdistuvista oikeista päätöksistä. Nyt median julkituomilla säästöesityksillä, ”valituksilla ja vuodatuksilla veronmaksaja hämmästelee tätä ”lillukan varsilla” näpertelyä Viesti, useamman kuntalaisen suusta, ”mielummin pikkusen veroja lisää kuin säästöjä niistä pienistä palveluista joita kunta tarjoaa” on perusteltua.
Olen optimisti .. ja siksi…
Kaikesta selvitään ja ihminen on adaptiivinen eläin, mutta kun kuntauudistus, uudet kuntien toimintamallit säästöohjelmineen tulevat realisoitumaan ihmisten arkielämään, tämä ei saa olla shokki ei kuntalaiselle eikä virkahenkilölle.
Muistutuksena itselleni ja muille mitä tarkoittaa hyvä ja itse hallittu mielenterveyspalvelu. Kun on toiminut vuosia, vuosia ylempien toimihenkilöiden edunvalvojana, tässä teollisuuden yt- maailmassa, nyt kun tämä sama ”sirkus ja show” tulee väistämättä kuntamaailmaan. Voi kaverit, toverit kuin veljet ja sisaret, se henkinen jaksaminen on vain hallittava. Valitettavasti kaikki ei sitä itse hallitse, siksi mielenterveyspalvelut on mahdollisimman hyvin Imatran kaupungin itse hallittavana. Näillä näkemyksillä ko. palvelu tullaan ostamaan Eksotelta, paljonko L:rantalaista kiinnostaa Imatralaisen mielen terveys. Vastaus juuri sen verran mitä laki velvoittaa.
Mielenterveyden päätökset tulevat valtuuston ”pöydällä” keväällä 2014.

Rakentaminen ja Imatra, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

Mitä kaupungin sopimusohjauksen järjestelmä kertoo.. kuka johtaa, ohjailee ja ketä.

/

Mitä kaupungin sopimusohjauksen järjestelmä kertoo.. kuka johtaa, ohjailee ja ketä.
Viime päivinä on tullut yhteyden ottoja, on neuvoja kuin kysymyksiä , mm ovatko teknisen toimen ratkaisut olleet viisaita, miksi yksi tulee ja toinen lähtee, onko varamiehelläkin on varamies, edelleen kadut on kuoppaisia ja putket vuotaa, kuka ne nyt korjaa.
TELAn jäsenenä olen vastannut soittajille.
– Imatran kaupungin johtamissääntö on tehty toimintaa varten ja toiminta jatkuu. Uskon että johtosäännön mukaiset ”kehityskeskustelut” on käyty ja päätökset tehty ja nyt katseet vuoteen 2014…… ”tuleeko meidän kadut ja putket nyt kuntoon”…. johon olen taas pontevasti vastannut, että kyllä tulee, hyvää päivän jatkoa, kiitos, kuulemiin.
– Todellisuudessa en ole ollut ”suuria” päätöksiä tekemässä, mutta vajaan vuoden TELA jäsenen kokemuksella & näkemyksellä joku muutos oli pakko tehdä jotta tekemättömät työt saadaan tehdyksi. Onko vika munassa vai kanoissa sen tulevaisuus näyttää.

Toki menetelläänkö kaupungin johtamisessa johtosäännön mukaisesti, paljon puhutusti, avoimesti sekä luottamuksellisesti, sopii kysyä niin luottamus- kuin virkahenkilöitäkin.
mm. meneteltiinkö sopimusohjauksen johtamisjärjestelmän mukaan a) avohoidon tukipalveluiden kilpailutuksen käsittelyssä ja b) 3,2 milj lisämäärärahankäsittelyssä.
Valtuustosalissa ja keskustelussa mukana olleena, mielestäni toisessa kyllä toisessa ei.
b) Kyllä. Terveyden ja hyvinvoinnin lautakunta esitteli hattukädessä 3,2mil€ lisämäärärahan ja se hyväksyttiin, vaikka Eksoten 2,5 mil€ lasku onki hiukan mysteeriö, laskun kuitaaja kyllä tietää ja joka vuosihan näin käy.
a) Ei. Vastaavasti asumis- ja tukipalveluiden hankinta esitys ei mennyt sovitun johtamisjärjestelmän mukaisesti. Ko kilpailutus tuotiin nähtäväksi ja esitys päätettäväksi täysin ohi terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan, hallituksen kautta, valtuustolle hyväksyttäväksi, esittelijän viestittämänä, että näin voidaan menetellä, ohittaa lautakunta ja esittää ”kipailutuksilliista- ja salassapitosyistä” asia hallituksen kautta suoraan valtuustolle päätettäväksi. Toki esittelijän esitys hyväksyttiin sovituin muutoksin.
Oletan että juridisesti tämä on mahdollinen, eikä virkahenkilö, mutta ei myöskään luottamushenkilö ole järjetön. Oletan myös tämän olleen täysin harkittu teko virkahenkilöiden taholta, joten herääkin kysymys miksi meille on muodostettu lautakunnat ja kunnallisen johtamisen yhteiset pelisäännöt?
Johtosääntöä, asian niin vaatiessa, voidaan tulkinnoin kiertää , mutta miltä asiat kansalaisten silmissä näyttävä on aivan eri asia, eikä kuntalainenkaan aivan ajattelematon ole.
Herää kysymys mihin ko. lautakuntaa jatkossa tarvitaan, kun edessä on suuret ”exsote” kysymykset. No ”3,2milj” lisämäärärahan esittäjäksi.

Tilaaja tuottaja malli ja organisaation luominen on teoriassa helppoa, toinen organisaatio tilaa ja toinen tuottaa niin kuin nimikin sanoo.On aivan toinen juttu kuinka se käytännössä toimii. Kuka päättää ja kuka suunnittelee hankinnan, mitä tilataan, millä ehdoilla ja millaisilla latuvaatimuksilla jne. Samoin kuka tuottaa kyseessä olevan palvelun, millaisella rahalla, laadun ja määränehdoilla, eli yhteisellä sopimuksella.
Sopimusohjausmalli, sopimusohjaussopimus on tehtävä riittävän laajana ja kirjallisena markkinatalouden edellyttämät muotoseikat huomiovana sopimuksena. Yksityiskohtainen, tilaaja / tuottaja välinen sopimus, jonka perusteella toimintaa voidaan koordinoidaan tuottajan puolelta samoin, vastaavasti tilaaja pystyy seuraamaan tilaamaansa, mm. palvelun toimintaa ja seuraamaan sovituin mittarein palvelun laatua ja määrää.
Eli kaikki toiminta perustuu kirjalliseen sopimikseen ja sen sisältämään informaation noudattamiseen.
Sopimuksien tulisi olla mahdollisimman selkokielistä sekä tulkitsematonta, joissa väärin ymmärrys ei ole mahdollista. Kuntasektorille markkinamaailman säännöksien mukaantulo ei ole ollut helppoa. On olemassa säännöksiä joiden ymmärtäminen ja toteuttaminen vaatii totutusta poikkeavan ”uuden” toimintamallin opiskelua niin virkamiehiltä kuin poliitikoilta. Silti on löydyttävä maalaisjärkeä niin johtamiseen kuin asioiden tekemiseen. On löydyttävä avoin ja luottamuksellinen johtaminen. On ymmärrettävä sopimus ja on myös luotettava henkilön sanaan, mutta jos luottamus sanoihin katoaa täytyy kaivaa ne tilaaja tuottaja sopimukset esille ja käydä läpi mitä sopimus kertoo ja miksi sanat ja tekemiset eivät tue toisiaan. Hyvien tavoitteiden ja toteutuksien takana on aina hyvät sopimukset. Kaikkein huonoin tulos toteutukselle ja palvelulle tulee silloin kun ei ole kirjallista sopimusta tai kyseessä on huono ja paljon tulkintoja sisältävä sopimus. Pahimmassa tapauksessa sopimuksen sisältö on liian juridinen ja monimutkainen. Mikäli säännöt ovat epäselvät, toinen pelata ”sököä” ja toinen ”pokkaa”, syystä tai toisesta tilaajan / tuottajan kommunikointi vaikeutuu ja lopuksi haetaan selvitysmies joka vaihtaa pelin ”mustaksipekaksi”.
Imatran teknisen toimen tekemisessä ja toiminnassa on juuri käynyt näin ja nyt lähdetään rakentamaan uutta mallia toiminnalle. Onko tämä tekninen toimi ainoa toimintasektori jossa ei ollut valmiuksia hypätä aitoon tilaaja tuottajamallin selviää ensi vuonna. Valitettavasti liian monessa tilaaja / tuottaja toiminnassa on täytynyt hakea apuun selittäjät ja lehdistö ennen kuin silmät ovat ideoiden ”isiltä” auenneet, missä mennään ja mihin tullaan.
Yksi oppimisen malli on virheistä oppiminen, toka, tunnustaa ”homma vaan ei toimi” ja kolmas uuden päätöksen tekeminen. Imatran kaupungissa tämä toimii mutta näitä ei voi lähteä ”harrastamaan”.

Scroll to Top