Mitä kaupungin sopimusohjauksen järjestelmä kertoo.. kuka johtaa, ohjailee ja ketä.
Mitä kaupungin sopimusohjauksen järjestelmä kertoo.. kuka johtaa, ohjailee ja ketä.
Viime päivinä on tullut yhteyden ottoja, on neuvoja kuin kysymyksiä , mm ovatko teknisen toimen ratkaisut olleet viisaita, miksi yksi tulee ja toinen lähtee, onko varamiehelläkin on varamies, edelleen kadut on kuoppaisia ja putket vuotaa, kuka ne nyt korjaa.
TELAn jäsenenä olen vastannut soittajille.
– Imatran kaupungin johtamissääntö on tehty toimintaa varten ja toiminta jatkuu. Uskon että johtosäännön mukaiset ”kehityskeskustelut” on käyty ja päätökset tehty ja nyt katseet vuoteen 2014…… ”tuleeko meidän kadut ja putket nyt kuntoon”…. johon olen taas pontevasti vastannut, että kyllä tulee, hyvää päivän jatkoa, kiitos, kuulemiin.
– Todellisuudessa en ole ollut ”suuria” päätöksiä tekemässä, mutta vajaan vuoden TELA jäsenen kokemuksella & näkemyksellä joku muutos oli pakko tehdä jotta tekemättömät työt saadaan tehdyksi. Onko vika munassa vai kanoissa sen tulevaisuus näyttää.
Toki menetelläänkö kaupungin johtamisessa johtosäännön mukaisesti, paljon puhutusti, avoimesti sekä luottamuksellisesti, sopii kysyä niin luottamus- kuin virkahenkilöitäkin.
mm. meneteltiinkö sopimusohjauksen johtamisjärjestelmän mukaan a) avohoidon tukipalveluiden kilpailutuksen käsittelyssä ja b) 3,2 milj lisämäärärahankäsittelyssä.
Valtuustosalissa ja keskustelussa mukana olleena, mielestäni toisessa kyllä toisessa ei.
b) Kyllä. Terveyden ja hyvinvoinnin lautakunta esitteli hattukädessä 3,2mil€ lisämäärärahan ja se hyväksyttiin, vaikka Eksoten 2,5 mil€ lasku onki hiukan mysteeriö, laskun kuitaaja kyllä tietää ja joka vuosihan näin käy.
a) Ei. Vastaavasti asumis- ja tukipalveluiden hankinta esitys ei mennyt sovitun johtamisjärjestelmän mukaisesti. Ko kilpailutus tuotiin nähtäväksi ja esitys päätettäväksi täysin ohi terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan, hallituksen kautta, valtuustolle hyväksyttäväksi, esittelijän viestittämänä, että näin voidaan menetellä, ohittaa lautakunta ja esittää ”kipailutuksilliista- ja salassapitosyistä” asia hallituksen kautta suoraan valtuustolle päätettäväksi. Toki esittelijän esitys hyväksyttiin sovituin muutoksin.
Oletan että juridisesti tämä on mahdollinen, eikä virkahenkilö, mutta ei myöskään luottamushenkilö ole järjetön. Oletan myös tämän olleen täysin harkittu teko virkahenkilöiden taholta, joten herääkin kysymys miksi meille on muodostettu lautakunnat ja kunnallisen johtamisen yhteiset pelisäännöt?
Johtosääntöä, asian niin vaatiessa, voidaan tulkinnoin kiertää , mutta miltä asiat kansalaisten silmissä näyttävä on aivan eri asia, eikä kuntalainenkaan aivan ajattelematon ole.
Herää kysymys mihin ko. lautakuntaa jatkossa tarvitaan, kun edessä on suuret ”exsote” kysymykset. No ”3,2milj” lisämäärärahan esittäjäksi.
Tilaaja tuottaja malli ja organisaation luominen on teoriassa helppoa, toinen organisaatio tilaa ja toinen tuottaa niin kuin nimikin sanoo.On aivan toinen juttu kuinka se käytännössä toimii. Kuka päättää ja kuka suunnittelee hankinnan, mitä tilataan, millä ehdoilla ja millaisilla latuvaatimuksilla jne. Samoin kuka tuottaa kyseessä olevan palvelun, millaisella rahalla, laadun ja määränehdoilla, eli yhteisellä sopimuksella.
Sopimusohjausmalli, sopimusohjaussopimus on tehtävä riittävän laajana ja kirjallisena markkinatalouden edellyttämät muotoseikat huomiovana sopimuksena. Yksityiskohtainen, tilaaja / tuottaja välinen sopimus, jonka perusteella toimintaa voidaan koordinoidaan tuottajan puolelta samoin, vastaavasti tilaaja pystyy seuraamaan tilaamaansa, mm. palvelun toimintaa ja seuraamaan sovituin mittarein palvelun laatua ja määrää.
Eli kaikki toiminta perustuu kirjalliseen sopimikseen ja sen sisältämään informaation noudattamiseen.
Sopimuksien tulisi olla mahdollisimman selkokielistä sekä tulkitsematonta, joissa väärin ymmärrys ei ole mahdollista. Kuntasektorille markkinamaailman säännöksien mukaantulo ei ole ollut helppoa. On olemassa säännöksiä joiden ymmärtäminen ja toteuttaminen vaatii totutusta poikkeavan ”uuden” toimintamallin opiskelua niin virkamiehiltä kuin poliitikoilta. Silti on löydyttävä maalaisjärkeä niin johtamiseen kuin asioiden tekemiseen. On löydyttävä avoin ja luottamuksellinen johtaminen. On ymmärrettävä sopimus ja on myös luotettava henkilön sanaan, mutta jos luottamus sanoihin katoaa täytyy kaivaa ne tilaaja tuottaja sopimukset esille ja käydä läpi mitä sopimus kertoo ja miksi sanat ja tekemiset eivät tue toisiaan. Hyvien tavoitteiden ja toteutuksien takana on aina hyvät sopimukset. Kaikkein huonoin tulos toteutukselle ja palvelulle tulee silloin kun ei ole kirjallista sopimusta tai kyseessä on huono ja paljon tulkintoja sisältävä sopimus. Pahimmassa tapauksessa sopimuksen sisältö on liian juridinen ja monimutkainen. Mikäli säännöt ovat epäselvät, toinen pelata ”sököä” ja toinen ”pokkaa”, syystä tai toisesta tilaajan / tuottajan kommunikointi vaikeutuu ja lopuksi haetaan selvitysmies joka vaihtaa pelin ”mustaksipekaksi”.
Imatran teknisen toimen tekemisessä ja toiminnassa on juuri käynyt näin ja nyt lähdetään rakentamaan uutta mallia toiminnalle. Onko tämä tekninen toimi ainoa toimintasektori jossa ei ollut valmiuksia hypätä aitoon tilaaja tuottajamallin selviää ensi vuonna. Valitettavasti liian monessa tilaaja / tuottaja toiminnassa on täytynyt hakea apuun selittäjät ja lehdistö ennen kuin silmät ovat ideoiden ”isiltä” auenneet, missä mennään ja mihin tullaan.
Yksi oppimisen malli on virheistä oppiminen, toka, tunnustaa ”homma vaan ei toimi” ja kolmas uuden päätöksen tekeminen. Imatran kaupungissa tämä toimii mutta näitä ei voi lähteä ”harrastamaan”.