Yleistä ja muut

Yleistä ja muut

Ammattikoulutusta on karsittu liian kovalla kädellä 2010 luvulla.

/

Hesarissakin otsikolla ”Sopiva jatko-opiskelupaikka on kaikkien etu” HYVÄ KIRJOITUS…
Tästä kirjoituksesta ei E-Karjala maakuntana poikkea millään lailla, joten tästä tärkeimmät toteamukset

Yleinen toteamus:
Opetushallituksen mukaan maassamme joka vuosi yli 10000 alle 24vuotiasta keskeyttää ammattikoulun, osaksi siksi, ettei opiskelun perustaidot ole riittävät…

Opettaja kertoo:
Nyt ei edes elämisen vaatimia taitoja ”tunnisteta” puhumattakaan ettei oppilas tunnista ammattinsa vaatimia ”työkaluja”
Peruskoulun päättänyt opiskelija ei osaa kirjoittaa kokonaista virkettä, tehtävän annon ymmärtämisestä puhumattakaan.
Yksinkertaiset laskutehtävät ovat liian vaikeita, todeten liian moni opiskelija tulee ammattiopintoihin liian huterin tiedoin.
Mikä on todellinen tilanne kun kehuskellaan matematiikan, luonnontieteen kuin lukutaitoa mittaavien Pisa-tutkimuksen tuloksista.

Yhteenveto:
Nyt jatko-opintojen miettiminen on entistä tärkeämpi, kun laki pakottaa ensi syksynä peruskoulun päättäneet nuoret toiselle asteelle.
Onko tämän hetken todellisuuden näkemys 2-asteen opiskeluun nostanut katseen oikealle ”to level” kun opetusministeriö myönsi oppilaanohjauksen perusopetuksen kehittämiseen niin ammatillisessa kuin lukiokoulutuksessa 3mil.€ tukirahan.

Lukioon jatkavat opiskelua samaan tyyliin jopa samassa rakennuksessa jne..

Ammatilliseen koulutukseen lähtevä joutuu tekemään paljon vaikeampia valintoja, eli mikä on se minun tulevaisuuden ammatti? Osa tietää mitä tahtoo mutta liian monet eivät tiedä millainen tulisi olla hänen ammatinvalinta.

Nyt tulee saada oppilaanohjaukseen ja ammatinvalintaan sellainen toimintamalli, jossa virhevalintojen mahdollisuus minimoidaan. ”keksi- ja kokeile mallien rotaatioon ei nyt ole varaa…
 
Ammatillisen koulutuksen on nyt vahvistettava kuntien ja maakunnan elinvoimaa.

Yleistä ja muut

Näillä ARVOILLA ja ajatuksilla haluan lähteä ehdokkaaksi tulevaan kuntavaaliin

/

MINULLA ON KAKSI KAUTTA TAKANA ja kolmas edessä, jos ”luoja suo” ja kuntalaiset äänestävät. Valtuustokausu 2017-2021 osoittautui monelta taholta yllätykselliseksi. Ryhmän 22 (KOK, Kesk, PS, Sin, Vihr) muodostuminen heitti heti tähän valtuustokauteen yllätyksen, joka oli enemmänkin jatkumoa ”voiman näyttö” uuden kaupunginjohtajan valinnasta. No yllätys vai eikö yllätys, että vuoden päästä kupunginjohtajan valinta meni uusiksi. Tämä kaupunginjohtajan valinta meni SIISTISTI ”kuntapolitiikan uskottavuus” ja yhteisen edun ymmärtäminen huomioiden. No jatkoa seurasi, ”R22:n pysyy koko vaalikauden kasassa”, viesti tuli ilmoitusluonteisena v. 2018 ollessani sd valtuustoryhmän pj. sanoilla ”vain kuolema sen harjoittaa”. No viimeisillä varsinaisen peliajan ”kuukausilla” ollaan, no covid 19:lla tuli lisäaikaa 2 kuukautta. Saas nährä pysyykö selkä suorassa loppuun saakka…

Katsottaessa 31.7 tai 31.8.2021 päätyvää valtuuston kautta, niin yhteen vetona kaupungin kehitystä analysoitaessa sanoisin ”käsijarru päällä” edettiin. ISOA KEHITYSÄ ei tapahtunut. Ehkä se ISOIN KEHITYS OLI MION PARKin perustaminen, covid-19 sotki tätäkin, mutta IMATRA TARVITSEE YRITYKSIÄ JA TYÖPAIKKOJA. 3-KOULUKESKUSTA saatiin rakennettiin, toki PÄÄTÖS asiasta tehtiin edellisen valtuuston aikana. Sorry, valtuustokausi on mennyt eipäs / juupas keskusteluun sekä kyllä / ei kaavoituksen ja rakentamisen päätöksiin mm. Napinkulman kaava tökkii, tökkii ja Lähteentalo seisoo vieläkin muistomerkkinä joulukuu 2016 tehdystä purkupäätöksestä. Mitä tulee UV:n ohjailemaan kuntapolitiikkaan + kuntalaiskeskusteluun jonka lopputuloksena on ollut ”kaiken on oltava kuten ennenkin”, mikään ei saa muuttua kuin kuolleen ruumiin jälkeen. Onneksi kaupungin energiatalouteen liittyvä ISO PÄÄTÖS Imatran Lämpö Oy tehtiin jo edellisillä valtuustokausilla. Onhan tässä vielä kerran edessä uuden JOHTAJAN VALINTA kaupunkiin, olisiko tämä ISO PÄÄTÖS tulevaisuuteen katsottaessa, se selviää ennen ”Virtuaali Vappua” vai selviääkö !

Mitä sitten tulevalla valtuustokaudella ? Itse haluan kehityksen tapahtuvan ISOMMILLA ASKELEILLA, KAUPUNGIN VAHVUUDET HUOMIOIDEN HEIKKOUKSIA UNOHTAMATTA. EN HALUA POLIITTISTA MONOPOLIA, HALUAN HYVÄN ”SOSIAALISESTI KYVYKKÄÄN” IMATRAN KEHITYSTÄ VALVOVAN & RAKENTAVAN EDUSTUKSILLISEN 2030 LUVULLE NÄKEVÄN ”IMATRAPOLITIIKAN”.

”SAVUPIIPPUJEN OMISTAJAT” EIVÄT ENÄÄN AJATTELE IMATRAN KEHITYSTÄ NYT SE ON IMATRALAISTEN ITSE TEHTÄVÄ


NIIN OMILLA, KUIN SDP ARVOILLA …. NIILLÄ PIDETÄÄN KAIKKI MUKANA.

  • IMATRAN MENESTYVÄT YRITYKSET TUOVAT MENESTYSTÄ MYÖS KAUPUNGILLE. MENESTYVÄT TYÖNANTAJAT TARVITSEVAT MYÖS MENESTYVIÄ TYÖNTEKIJÖITÄ JA NÄIDEN NIIN TYÖNANTAJIEN KUIN TYÖNTEKIJÖIDEN  ASUIPAIKKANA HALUAISIN NÄHDÄ YHÄ USEAMMIN IMATRAN…
  • KAUPUNGIN JA KAUPUNKIYHTIÖIDEN HYVIN HOIDETTU TULOS JA TALOUS TUO… paljon PUHUTTUA JA HALUTTUA PITOVOIMAA JA VETOVOIMAA, MUTTA ENNEN KAIKKEA SE TUO KUNTALAISILLE HYVINVOINTIA JA TÄMÄN TEKEMISESSÄ HALUAN OLLA JATKOSSAKIN MUKANA.
  • KOULUTUS JA ETENKIN TOISEN ASTEEN AMMATILLINEN KOULUTUS, JOTA NIIN NUORI KUIN VARTTUNUT AIKUINEN TARVITSEEN VIEDESSÄÄN ELÄMÄÄNSÄ ETEENPÄIN, TÄMÄN ”AINEETTOMAN PÄÄOMAN SAMMON ”, AMMATILLISEN KOULUTUKSEN HALUAN TÄSSÄ ”KUOLEMATTOMASSA” IMATRAN KAUPUNGISSA SÄILYVÄN MYÖS JAKOSSA…..
  • JA EI KUN ÄÄNESTÄMÄÄN. 
Yleistä ja muut

IMATRAN kaupunki avasi johtajahaun 15.2.2021, päättyykö se huhtikuussa?

/

Hakijalta ”vaadittiin”

  • ylempää korkeakoulututkintoa
  • johtajakokemusta
  • kunnan ja elinkeinoelämän tuntemusta
  • vahvoja verkostoja
  • ja sitoutumista Imatraan.

Itse kun on asunut 12:sta maakunnassa nähnyt eri ”maa- & kuntien” kulttuuria, kehitystä, kohellusta, kärsimystä kuin myös sitä kasvua ja kauneutta jne. Tuntien aika hyvin Imatran kasvun ”tarinan” unohtamatta entisten asuinkaupunkieni .. tämän päivän menestystä. Nyt kun on istunut kaksi kautta valtuustossa ”katsomalla” ja jopa ”näkemällä” Imatran tulevaisuuteen ja kun työelämässä ”näki & koki” kaikenlaisia johtajan ja johdettavan valintoja, on tullut ”oma kuva” millainen on tämän päivän HYVÄ kaupunginjohtaja.

Nyt IMARA TARVITSEE VAHVAN JA ”HYVIN VERKOTTUNEEN” JOHTAJAN joka näkee ylitse muiden, luo näkymän, jolla Imatran ”kuolevaisuuden” LÖPINÄ saadaan kasvavan tulevaisuuden TÖPINÄKSI. Nyt pitoa on löydyttävä ja vetovoimaa on tehtävä 26000 asukkaan näkemykset SELKÄNOJANA. Nyt IMATRALAISTEN on yhdessä kuin erikseen, tässä ”kokoaan suuremmassa” kaupungissa, laitettava niin aineellinen kuin aineeton pääoma ”samaan koriin” ja napakkaan liikkeeseen yhteisen tulevaisuuden edessä.

Kyllä puolueiden on hoidettava omat tehtävänsä MUTTA EI NE ”KASSILLA RAHAA TÄNNE KANNA”, kyllä kunnan ja kuntalaisten valitseman edustuksellisen demokratian on omalla tiedolla ja taidolla HYVÄN TALOUDEN ”RAHAKASSIT” itse tänne kannettava. Tuleepa useasti mieleen, onko unohdettu sanonta ”omaan pesään kakkimisesta”, kun näitä ”kaikki tietävien” imatralaisten / journalistien flirttiä, faktoja ja fiktioita, 38000 asukkaan menneisyydestä kuin 23000 asukkaan tulevaisuudesta, niin SOME twiitteissä kuin paikallislehden kirjoituksissa lueskelee.

Onko selvää?, jos mietiskelee, mitä ajattelee hyvän itsetunnon omaava johtaja hakiessa kaupunginjohtajan TEHTÄVÄÄN, selvittää poliitisen ilmapiirin, tehtäväkentän totuudet, mitä on tarjolla jne. Näin hänen on helppo päättää ”hakea vaiko eikö hakea” tehtävää. Vastaavasti, mitä ajattelee ”paikkaansa hakeva” johtaja, hakiessa kaupunginjohtajan TEHTÄVÄÄ, ottaako selvää poliitisesta ilmapiiristä ?, selvittääkö työkentän mihin lähtee ? vaiko lähettää CV ja odottaa tuleeko yhteyden ottoa.

Haastatteluryhmä (puheenjohtajisto) tenttasi viisi hakijaa. Imatran kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajista koostuva haastatteluryhmä haastatteli 10.3. viisi kaupunginjohtajaehdokasta. Haastattelujen perusteella valintaraati päätti, että henkilöarviointeihin lähtevät oikeustieteiden maisteri Kaisa Heino ja kauppatieteiden maisteri Ari Lindeman.

Itse odotin, odotan ”ennakkosuosikille” tasokasta, kovaa haastajaa onko se Ari ? …. Huhtikuussa sen tiedämme.

Yleistä ja muut

Asiat ja teot on vietävä loppuun saakka, tämä antaa luottamuksen ja arvostuksen tekemisestä ”tekijälle”

/

Liian useasti tapahtuu mm. liikunta- ja urheilupaikkojen, niin korjaus- kun pieninvestointien toteutuksessa, että ne jäävät ”VIITTÄ VAILLE VALMIS” tilaan. Eli viimeinen ”silaus” toteutukselle jää tekemättä syystä jos toisesta. Näistä kesken jääneistä tekemisistä tulee kuntalaiselle kuva huonosta suunnittelusta, väärästä tekemisestä ja väärään aika, rahoituksen väärin arvioinnista tai muusta osaamattomuudesta jopa päättämättömyydestä tekemisen / asian loppuun saattamisessa jne… Olisiko tässä projektissa käynyt niin, että rahat loppui eikä katsomorakenteita saatu tämän vuoksi tehtyä. No kun en asian faktoja tiedä en lähde niitä arvailemaankaan.

Vastaavasti jos Imatran urheilijoiden aktiivisuutta niin nuorisoliikunnan kuin arvokilpailujen järjestämisen kohdalta katsotaan ja seura hakee tapahtumaa ja se saadaan Imatralle huomioilla, että suorituspaikat ovat laadultaan ykköstasoa, mutta katettu katsomo yleisölle puuttuu ja sellainen olisi oltava. Onha kommentti esimerkillistä toimintaa jolla viitataan että nuoret tarvitsevat kannustusta ja katsomoon katsojia satoi tai paistoi. Tällöin ei ole kovin vaikea tehdä sellaista johtopäätöstä että katsomo-olosuhteet tulee saattaa laadullisesti samalle tasolle millaiset ovat eri kilpalajien suorituspaikat. Sen taas kyllä tiedän, että suunnitelmat ko. katsomon kohdalta on olemassa eli tästä STADIONIN ”KOKONAISUUDESTA” puuttuu vain PÄÄTÖS ko. katsomorakenteen tekemistä, jonka jälkeen Karhumäen laadukas stadionikokonaisuus päivittyy katsomoidenkin osalta täysin valmiiksi ja tähän päivään.

Yleistä ja muut

Vuoksen kanava 2022

/

Yksi sukupolvi näkee ”tuhansia vuosia virranneen veden”. Toinen muistaa lähes sata vuotta Vuoksen ”veden liikkeestä” tehdyn sähkön koko valtakuntaan. Kolmas toteaa nyt on oikea aika selvittää ”puhtaan Vuoksen” käyttö veneilyyn …. Saimaalta Vuokselle ja Vuokselta Saimaalle.

Vuoksen, vuoden 2021 ”virtuaaliseen kanavaan” kaupungin hallituksen päättämästä 100k€ ”SELVITYS & SUUNITTELURAHASTA” on tullut ”tunteiden tanner” niin vastaan kuin puolesta. Jotkut haluavat katsoa itse asiaa ilman tunnetta vesistön infrahankkeena kuten muitakin kanavahankkeita nyt ja koko Suomen olemassaolon historian. Pienkanavahankkeet eivät ole ”busineshankkeita” vaan vuosi kymmenien, jopa vuosisatojen vesistön infrahankkeita, joilla on ollut ja on jatkossakin oma viitoitus sekä merkitys ihmisten asumiselle, olemiselle, elinkeinoelämälle kuin sisävesistössä ja vesistöjen vesillä tapahtuvalle toiminnalle ja liikkumiselle.

  • Kuten Kutveleen, Käyhkään ja Kukonharjun kanavat 1800 luvun kahta puolta jne.. 
  • Meneillään on Kutilan kanava,  yhdistäen Pien-Saimaan ja Lrannan vesistöt.
  • Tulossa Päijänne – Saimaa kuin Mäntyharju kanava jne..

Kaikille näille on yhteistä, että niille haetaan rahoitusta, jos raha tulee ne toteutetaan ja vastaavasti, jos ei tule rahaa ne jäävät odottamaan tulevaisuuttaan. Eikä maailma ”pysähdy” pandemioihin ja paikallisen työllisyyden on toimittava pitäen innovaatio ja tekemisen flow liikkeessä. On toteutettava sellaista hankkeita, joka 30 vuoden kulutta kertoo nykypäivän ”kukkulan taakse näkemisestä” ja tulevaisuuden rakentamista.

Toiset katsovat VUOKSIKANAVAA läheltä, näkemällä RIITTÄVÄN ”kauas”, todeten Imatra tarvitsee ISOJA päätöksiä ollakseen houkutteleva ihmisten tulemiselle kuin myös sisävesimatkailun ainutlaatuiselle toteutukselle omien vahvuuksien Imatralla.

Kolmansilla on MUTU ja KAUHISTUS  ”tällä täyllisellä tietämöttömyydellä” ja voimakkaalla tunteella, olen asiasta tätä mieltä … ”kanavaa EI OLE OLLUT, eikä SITÄ TULE”.

Tässä esimerkki, missä 50 vuotta sitten Kuusankoski / Jaala epäonnistui… ja nyt KOUVOLA onnistui … KIMOLAN KANAVA.

Scroll to Top