Yleistä ja muut

Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

19.10.2015 TULO JA TULEVAISUUS seminaari ”talousarvioseminaari

/

19.10.2015 TULO JA TULEVAISUUS seminaari ”talousarvioseminaari”
Klo 10-15
Valtuustosali

Talouspäällikkö teki alkuvihellyksen… Talousarvio 2016, tekeminen ja näkymä.
Poikkeuksellinen tilanne jossa ”kaikki budjetintekemisen osat” ovat liikkeessä. Normaalisti perusosat, perusasiat, eli ”budjettirunko” on paikallaan ja tapahtuu ainoastaan vuosittaista hienosäätöä ei nyt päde.
Kaupungin oma organisaatio on myös ”vanhassa liikkeessä”, jossa pelkkä eläköityminen henkilöstömuutokseen ei riittä…
ELI ”PERUSREMONTTI” ON LAIMEA KUVAUS TULEVASTA MUUTOKSESTA.

YLEISTÄ:
Poikkeuksellinen tilanne on voimassa. Valtion talous liikkeessä, kestävyysvaje on merkittävä eikä kiinikuromista ole linjattu uuden hallituksen päätöksillä.
Omat asiat ja eksote integraatio… Imatran kaupungin käyttötaloudestaan 2/3 annetaa muiden, eli EKSOTEN käyttöön.
Fuusio tuo kertaluonteisia kustannuksia jotka eivät ole tarkalleen tiedossa.
Kuntien ja valtion väliset kustannukset muuttuvat, mutta ei positiiviseen suuntaan.
VM ennuste on että valtion tuki pienenee, mutta kuntien velvoitteet lisääntyy..
Kunnan tuloja lisää 500M€ mahdollisuuksia on. Valtiontukien poistoja -200M€ voi poistua…

SOTE ja NOIN TALOUSLUVUT
Kustannus kaikki valtion kautta kustannettava? Näin varmaan tulee käymään…
Imatran budjetti 2016. Nyt 2015 toimintakate 150, verotulot 100, VALTIONOSUUS 50 m€ on historiaa.. Sote siirtyy pois kokonaan samoin valtionavusta 38m€, jolloin Imatralle jää 60m€, josta verotulot 47 ja VALTIONOSUUS 10, muut 3. Budjetissa haluttu vuosikate 6 ja poistot 6. Lyhyesti asia on näin…ja jatkuu seuraavasti.
Arvioitu ”kunnallisvero%” olisi 7,1%. Eli vuonna 2016 kunnalla olisi käytettävissä omaan toimintaan 7,1% nykyisestä 20,5% eli 13,4% menee Eksoteen…

NOIN LUKUJA…
Imatran kaupungin Toimintakate 2016 on noin 150M€…josta Eksote 90M€, 60M€ ”muut toiminna” ja tästä muusta HYVINVOINTIPALVELUT vie 2/3 ja 1/3 hallintoon, kehityspalveluun, ympäristövalvontaan..

Imatran Verotulot:
Kunnallisvero, entinen noin 20,5%, yhteisöverotulo alentuu merkittävästi, kiinteistövero ylärajaan jne..

Vuoden 2016 TULOT:
Verotus 105M€, kiinteistövero maxsimissa, yhteisövero vähäinen, valtionosuuden vähenee..Vuosikate on arvioitu vuodelle 2016 noin 7M€… Vuosikate on riitettävä 6,7M€ opistojen kattamiseen.
Huom… Perusinvestoinnit, eli korjausinvestointien, ei voi ylittää vuosikatteen määrää.
Tytäryhtiöiden toiminta on erittäin merkitsevä nyt ja tulevaisuudessa kun puhutaan kaupungin taloutta tulevaisuudessa…
Keskustelua ja puheenvuoroa VeikkoH 2, Anssi 2. HeikkiL, talousarvion rakentaminen on vaikeaa. Tyttärien toimintaa on tehostettava. Puheenvuoroja 8 kpl.

Kaisa Heino:
Strategia 2030. Uusi strategia 1.1.2016. Elinvoiman edistäminen ja Hyvinvoinnin pitäminen Hallintomalli jossa on hallitus, kaksi lautakuntaa ja muut tarpeelliset valiokunnat, jaostot…. Kehittämiskohteet, rajapinnat joissa osa kaupungintehtäviä / eksotetehtäviä.
Välivaiheen hallintosääntö 1.1.2016-1.6.2017 väliselle ajalle.

Kaupungin johtaja:
Kehittämiskori, ”yhdessä kehittäminen”. Kaupungin 2030 strategian lähtökohdat…
Tulevaisuuden kaupunkikuvaan katsominen ja tulevaisuuteen suhtautuminen!!!

Kaupunkilainen:
Lähidemokratia, tasa-arvoinen osallisuus, sosiaalinen omatoimisuus, omatoimisuus on sitä että itse huolehditaan haluttu asia ”syntymästä ….kuolemaan”

Elinvoima:
Elinvoima vaatii ”verotuloja”. Vuonna 2020 ”Imatra kuntavero” vero olisi 8%.
Markkinointi, verotulopohjan varmistaminen, asukasmäärän hallinta, järkevä investointipolitiikka, palvelutoiminnan uudistaminen eli tässä ja nyt eläminen.
Mihin voidaan vaikutta, mihin ei, on keskeinen kysymys. Ei tuoda päätöspöytään niitä asioita joihin ei voida vaikutta, mutta huomioidaan nämä päätöksiä tehtäessä.

Kaupungin uusi organisaatio ja lyhyestä pitkään ajanjaksot.
– pitkät 2020-2030
– lyhyet 2016-2019

LÄHTÖKOHDAT:
– Kuntarakenteista ei tapahdu muutoksia, pitkässä juoksussa tapahtuu.
– Sote synnyttä itsehallintoalueet, pakon sanelema tapahtuma.
– Väliportaan itsehallinto laajenee, hallitusti laajenee.
– Kunta sopeuttaa toimintansa, nyt tähän ja myöhemmin tulevaan.
– Verot ei nouse, tämä on hallittava ”pelkällä verolla” ei yhteiskunta toimi.
– Kehittämiskori, kehittämistyöryhmä tai vastaava, näkemään tulevaa.
– Tehtävä, tehtävät uudistuvat, on kehityttävä.
– Vastuuhenkilö, gollektiivista vastuuta ei ole.
– Muutosten toteutusaikataulu, järkevä ja realistinen
– Taloudelliset resurssit, viisaat ja riskit hallitsevia
– Väli- ja loppuraportointiaikataulu, riitävä ja hallittu
– Palvelurakennemuutos, laadukasta palvelua tuottava.

Asukkaiden osallistumisen kehittäminen Imatralla…
Osallisuus ja kumppanuus. Kuntalainen konkreettisemmin osaksi suunnitelmat ja päätöksentekoa.
– Vuorovaikutuksen lisääminen.
– Strategian näkyminen konkretiassa.
– Kuinka luottamushenkilöt mukana osallistumisessa.

Imatran kaupunki nyt ja huomenna Aija Tuimala..
Hallitus linjaa itsehallintoalueiden määrän.
5, 18 ja 12.. alueet vahvistuvat…1.11 mennessä.
Kävi miten kävi, niin kunnan hyvinvoinnin mittarointi tulee tärkeäksi tulevaisuutta katsottaessa. Nyt ja heti mittarit kohdalleen sitä uskottavampi on tulevaisuuskuvassa näkymä. Hyvinvointi ja terveys, Työllisyys, Lapset ja nuoret, Ikäihmiset, Koulutus ja sivistys, Yleispalvelut, erikoispalvelut, raskaatpalvelut…
Esim.. Tampereella kolme pää aluetta, rakentaminen ja ympäristö, hyvinvointi, elinvointi.
Esim.. Oulu, hyvinvointi jossa 15 alueellista yksikköä, raportoimtimalli on keskeinen johon tulevan analysointi perustuu.
”UJO” ….. UUDEN JOHTAMISEN ORGANISAATIO eli MILLAINEN ON OMA KAUPUNKI, joku alla olevista:
1. ELINKEINOKaupunki
2. KOKEILUKaupunki
3. PERINTEINENPALVELUKaupunki
4. ASIAKASLÄHTÖINENKaupunki.

Asioiden ja tavoitteiden MITTAROINTI tulee entistä tärkeämmäksi. Entistä tärkeämpänä on että mittarit ovat oikein kehdennettu.
HYVÄ SEMINAARI jossa tulevaisuus levitettiin pöydälle…

Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

8.10.2015 E-karjalaliiton tarkastuslautakunta ”eka kokous”

/

8.10.2015 E-karjala.. liiton tarkastuslautakunta ”eka kokous”
Klo 12-14
Imatra kaupungintalo, huone 128

Minulle ”eka kokous”. Kokoukseen osallistui Imatralta VH (SDP) ja AA (PS)..
Varsinaiset jäsenet:
Martta Hirvikallio puheenjohtaja
Sakari Hämäläinen varapuheenjohtaja
Matti Ahvonen jäsen
Airi Aalto jäsen
Veikko Hämäläinen jäsen
Kari Niiranen varajäsen

Ulla-Maija Tuomela tilintarkastaja
Satu Sikanen aluekehitysjohtaja

Kokous eteni kokouskäytännöllä mukaan…tulevien kokouste aikataulutus on yhtenä tärkeänä asiana koska asiantuntijoiden kuuleminen on huomioitava seikka kokouksissa. Asiantuntijoiden aikataulu…

PÄÄKOHDAT KOKOUKSESTA… MUUTAMILLA OMILLA ”ihmetyksillä”

Tässä kokouksessa mielenkiintoisin kohta oli ”Itsehallintoalueet”
Aluekehitysjohtaja Satu Sikanen esittelee itsehallintoalue-hankkeen taustoja ja tilannetta.

1. Itsehallintoalueet oli kokouksen aiheista se ”puhuttelevin”
SOTE edellä etenevä asia… eli 9-12 itsehallintoalueilta. Alueita ei ole kuultu, ei sisäpiiritietoa, ei mitään.
Ammatillinen, toisenasteen opetus olisi tulevaisuudessa kuntaliiton asioita.
Samoin pelastuslaitos olisi kuntaliiton tai vastaavan itsehallintoalueen tehtävissä.
Elykeskuksen rooli tulee vahventumaa aluehallinnossa.
Aluekehitystehtävät kuin elinkeinon kehitystehtävät tulevat aluehallintoon.
Tehtävät ja hallintorakenne tulee tarkentamaan vuonna 2016.
1.1 ”Sote edellä” esitys.
T PÖYSTI esitys on pohjana itsehallintoalueilta suunniteltaessa.
Itsehallintoalueiden on itse kannettava itsensä… Taloudellinen kantokyky on keskeisessä asemassa.

1.2 Itsehallintoalueen asukasmäärä tulisi olla n. 300’000 as.
– tarkoittako tämä vaalipiirialuetta näin itse ajattelen, ei ollut kokouksessa esillä.
– Kymenlaakso ja E-Karjala yhdessä oli keskustelussa mukana..
– Etelä-Savon ja E-Karjala samoin oli yhtenä keskustelussa…

1.3 M Viialainen on lobannut että:
– vain E-karjala, ja valmius 2018 eli Valtakuntaan esitys että kaikki valmista 2019… Eli etunenässä tien näyttäjänä voisi olla E-Karjala Maakuntahallinto…
– Väkilukutilastot kertoo karua kieltä jos 130.000 asukkaan itsehallintoalue hyväksytään niin kuinka jaetaan 5milj asukkaan suomikansa itsehallintoalueisiin on kova pähkinä purtavaksi maan hallitukselle.

2. E-karjalan maakuntaliiton ”toiminnan Tarkastussuunitelma 2015-2016”
….Tarkastuslautakunta on asetettu hallinnon ja talouden hoidon tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan on arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.

3. Tilintarkastus ajankohdat ja kokouksien aikataulutus vahvistetaan lopulliseen muotoon seuraavassa kokouksessa..

…jatkossa mielenkiintoista on kuinka ”yksittäisen ihmisen käy tässä maakunnan ja pienkuntien SOTE-ja kuntaliitorytinästä”.
Tuntuu että mennään ”perse edellä puuhun” ensin tehdään hallinto ja sitten katsotaan kuinka kansalaisen käy… MIELESTÄNI TÄMÄ TÄYTYISI OLLA JUURI PÄINVASTOIN JA ETENKIN SILLOIN KUN PIENTEN KUNTIEN YLI 65 vuotiaiden määrä on lähes 40% asukasluvusta ja työllisyysaste on 50%…

Rakentaminen ja Imatra, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

3.10.2015 …45 vuotta ”työmaailmaa” ja viimeiset juhlat on vietetty”

/

45 vuotta ”työmaailmaa”. Nyt viimeiset juhlat on vietetty…

”Puuroparlamentin” aiheet on hyviä ja kansaa puhuttelevia … tuleva kansalais- kuin edustuksullisuusdemokratia huomioiden aiheet ovat tärkeitä meille…

1. Pakolaiset

Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta osallistua pakolaiskeskusteluun. Nyt suomen on ilman ”tunnetta” käsiteltävä faktat ( 7kpl) ja nähtävä oikein ”mäen” takana oleva fiktio. Vääriä valintoja 5miljoonan suomi ei valitetta ”kestä”.

2. Imatran hallintomalli

Tuleva Imatran hallintomalli 1.1.2016 on tärkeä useammasta syystä ja toivoisin että mahdollisimman moni ”kaveri”, saataisiin ”toverijoukkoon” kuulemaan mitä uusi hallintomalli tarkoittaa. Minulta on kysytty ”tiun verran”, puolueesta riipumatta, mitä tämä tarkoittaa Imatralaiselle veronmaksajalle. Kaikkiin olen pystynyt vastannut jopa ymmärrettävästi.

3. Suomen vientiteollisuus

Suomen vientiteollisuuden ”juoksu” on meidän elinehto, tässä on ymmärrettävä fiktiot ja faktat. Kotimaan markkinat eivät rahaa ”suomikassaan” tuo, on fakta. Jostakin on rahaa tultava maamme hyvinvoinnin pyörittämiseen ja viennin on vedettävä, on fakta.

Yksilöälyä ja yhteisöviisautta tarvitaan, on fakta… ja yksi fiktio…

Sanonta ”puussa ei raha kasva”, on faktaa. Faktaa on myös se että pitkälle jalostetussa puussa ”raha kasvaa”. Eli suomen ”vihreä kulta” jalostetuna kotimaassa riittävän korkeaksi tuotearvoksi, ”hichteck” tuotteeksi, ei ole fiktiota. Pelkän sellun, bioraaka-aineen, myyminen ulkomaille on paluu -50 luvulle, tämä on taas faktaa.

Tietotaito käyttöön ja hihat heilumaan..

Hyvää sunnuntaiaamua, lauantai menikin ”raitista ilmaa” haeskellessa.

Alkuperäinen viesti….
Vuoksenniskan työväenyhdistys aloittaa syksyn ”puuroparlamentti” tilaisuudet perjantaina 2.10 klo 10.00 työväentalon kahviossa. Alustus Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen pakolaisasiat. Jatkoa seuraa perjantaina 6.11 klo 10.00 alustus Heikki Tanninen Eksote & Imatran tuleva hallintomalli. Perjantaina 4.12 klo 10.00 alustus Ilkka Nokelainen Vientiteollisuuden haasteet Suomessa.

Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

29.9.2015 TELA kokous ”lyhyt ja ytimekäs”

/

29.9.2015 TELA kokous ”lyhyt ja ytimekäs”
SD ryhmäkokous klo 16.30-17.00, asioiden toteaminen ja muutama pykälä menneistä asioista.
TELA kokous klo 17.30 – 18.15
Kaikkiaan 7 pykälää…
3$ Tiedotusasiat tässä, uutisia oli
– Talousarvioon 2016 ja 2016 käytännön toteutus tarvitsee työvoimaa”. Kaavoitus omissakäsissä VJ tilalle rekry..PK rekry ko. vuonna toteutettava. Samaa mieltä.
– Yhden ”talonpurku” on noin 12.000€. Tähän budjettiin lisätään 40k€ vuodelle 2015.
– Taksat kaavoituksen suhteen OK. 6% korotus oli perusteltu.
– Satamaoperaattorin valinta etenee suunnitelmien mukaan, OK. Neuvottelut jatkuu ja sopimuksen yhtenä keskeisenä kohtana on ”Imatran satama, Saimaan houkuttelevin venesatama”.
– Reunaehtona laituripalvelut paranee ja hinnat ovat hallinnassa.
– Iso venemassa eli keskiluokan venepaikan hinta kohtuulinen. Isojen veneiden kohdalla hinnat nousee…
Loppuvuoden kokoukset.
4$ Poikkeuslupa aikaisempien menettelyiden mukainen..
6$ Lisämääräraha maanhankintaan. Valtiohotellin vierestä puutalo ja aurinkoenergian tieltä yksi tontti. Maan omistaminen ei ole koskaa pahaksi… Ei etenkään jos itse pääsee kaavoittamaan käyttötarkoituksen…
LYHYT JA YTIMEKÄS KOKOUS

Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

29.9.2015 Uusi kuntalaki ”hyvä koulutus”

/

29.9.2015 Uusi kuntalaki ”hyvä koulutus”
Klo 09.30. – 15.30 ja Lranta Iso Kristiina…
Huomioitava mm. kunnat laki ja tähän liityvä ”nettisivu”
– suurin osa laista ei ole sovellettavissa ennen seuraavaa valtuustokautta.

Uusi kuntalaki noin 150 pykälää… Vanhalaki n. 200 jossa soveltavat alakohdan n. 30
– Koulutuksen sisältö oli 13 kohtaa…joista kohdat 4-6 oli tärkeintä.

Yleinen kuvaus kuntalain kehitys vuodet 1948… 1976.. 1995..olivat keskeisiä kohdat kehitykselle ja nyt ollaan 2015 lakimuutoksessa. Kestävä kehitys, strategia, suunnitelmallisuus jne. tulivat vuonna 2015 ratkaisevaan osaan. Myös EU on tulossa yhä voimakkaammin mukaan kuntapäätöksiin.

Yksi erikoisuus tässä vaalikaudessa 1.1.2013 – 1.1.2017 on jatkoaika 1.6.2017.
– Erikoisuus tarkoittaa että edunvalvoja voi sanoa luottamustehtävistä itsensä irti 1.12017. Eli 1.1 – 1.6.2017 saakka on vapaaehtoista.
– Vuosi 2015 muutoksia kuntalakiin, vanha ja uusi voimassa joustavin sovelluksin. Vuosi 1.6. 2017 uusi laki koskee kaikkia jne…
– Mikä muuttuu niin yksi on varma ”sähköinen viestintä, eli digitalisaatio tulee hyvin voimakkaasti” mukaan tiedon jakajana.
– Globaali maailma ja EU muuttavat myös ”kuntalakia”. Digitalisaatio tulee voimakkaammin mukaan kunnan johtamiseen ja viestintään.
– Tavallisen kuntalaisen kohdalta muutos näkyy etupäässä parempana, nopeampana tietona ”tietoverkoissa”.
– Sähköinen viestintä ja johtaminen tulevat enemmän mahdolliseksi niin virkamaailmassa kuin edunvalvonnasta.

Monta kysymystäkin jää uuden ja vanhan lain välillä ”käytännön” ohjailtavaksi.
– Voidaanko kokouksia pitää etäkokouksina ?
– Sähköinen kokous, sähköisen päätöksen toiminta?
– Tietoturva, jotta ”sähköinen toiminta” olisi luottamuksellista ?
– Yleinen tietoverkko, ”ilmoitustaulu” … sähköiseksi ?
– Kaikkien kuntalaisten saatavilla oleva ilmoitusmenettely?
– Julkiset pöytäkirjatkin nettiin?
jne..

VEIKON OMA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄ UUDESTA KUNTALAISTA.
– Kunnan käytännön toiminta muuttuu valtion määräämien kunnantehtävien myötä.
– SOTE ratkaisut myötä kunnattalous ”puolittuu” entisestään.
– ”Itsehallintoalueet” tulevat valtiohallinnosta avuksi ohjaamaan kuntahallintoa vapaaehtoisella pakolla.
– Maakuntahallinto tulee ”kestävässä kehityksessä” kuntien avuksi.
– Kuntien pakkoliitokset on hallittava järkevästi koko kansantalouden kannalta..
– Kunnan ..valtuuston-, hallituksen, tarkastuslautakunnan tehtävät ovat lakisääteisiä, pakollisia. Muut ”lautakunnat, valiokunnat jne. vapaaehtoisia. Esim… ”Lautakunta”, valiokunta, toimielin, esittää oman ”asian” … mutta uuden lain kryptisyys, ”salasanaisuus”, tulee esille, eli ”asian” viimeinen sana ja vastuu on hallituksella.

UUSI KUNTALAKI OHJAA ”VIISAITA JA VÄHEMMÄNVIISAITA” KUNTIA YHTEEN KANSA EDUN MUKAISESTI.

Scroll to Top