Yleistä ja muut

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

24-25.9.2015 Maakuntahallinto ja tarkastustoimen seminaari, ”uusi laki ja toiminnanvalvonta”

24-25.9.2015 Maakuntahallinnon koulutuspäivät.
Olin mukana E-Karjalan maakuntaliiton tarkastuslautakunnan jäsenen ominaisuudessa.
”Kovaa oli asia” maakuntaliiton koulutuksessa. Muutoksen vauhti on valtakunnassa vinhaa, kuten kaikki me olemme saaneet tietää, kuulla ja kokea. Tämä koulutus kohdistui niin maakunnan kuin yksittäisen kunnan hallintoon ja toiminnan valvontaan.
Uusi kuntalaki, Kuntayhtymät, Kunnan ja Kuntakonsernin, kaikkien näiden tuloksen-, tehokkuuden- ja vaikuttavuuden valvonta on tärkeää. Toiminnan ”arviointi sekä tarkistaminen” on tulevaisuudessa menestymisen keskeinen asia.

Ekapäivä 24.9.2015…
1. Startti tapahtui nykyisen ”maanhallituksen” viitoittaman ”tien” ohjeilla ja asioilla.. Kuinka kuntien tulee toimia nyt ja huomenna… Nyt jaetaan niukkuutta, säästöjä, leikkauksia jne…nämä on saanut lukea ja kuulla jo kolmeen kertaan. Aina siellä missä maakunta-asioita on käsitelty. Eli ei mitään uutta..

2. SOTE-uudistuksen tilanne…
Tämäkin oli vähän jo kuullun toistoa. No lisäyksenä oli että päätökset itsehallintoalueiden lukumäärästä ja rahoitus ovat,” monikanavainen rahoitus”,keskeisiä asioita, joihin vastaukset tulee valtiohallinnosta 1.11.2015 mennessä…

3. Sähköinen hyvinvointikertomus…

4. Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sähköinen raportointi ESIMERKKINÄ IMATRA… TÄMÄ OLI LOISTAVA BRÄNDÄYS IMATRAN TOIMINNALLE…

5. Kuntien talousvertailu. Verrokkiryhmä, saman tyylisen kuntien vertailu keskenään… Imatralla on asiat 8, asteikolla 0-10. Kouvola 4, Kotka 3, Luumäki …

Toka päivä 25.9
Tarkastuslautakunta
1. Tuloksellisuuden ja tarkoituksellisuuden arviointi osana tarkastuslautakunnan tehtäviä.. Osallistuin tähän..
Tarkastuselimen merkitys kasvaa johtamisen, tekemisen ja talouden arvioinnissa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. ”hukkatoimintaan ja investointiin ei ole varaa.. virheistä puhumattakaan…

Hallinto
2. Kuntalain kuntakonsernit ja konserniohjausta koskevien säännösten soveltaminen… Hallituksien jäsenet osallistuivat tähän..

Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

23.9.2015 2milj kaupat SE ja Imatran kaupunki.

2milj kaupat SE ja Imatran kaupunki.
Ymmärsin PK:n puheista että käypä hinta Imatralla, (näillä alueilla) on 10-9k€/ha.
Maa-alueet. 2 milj€ ja 225ha josta tulee 8900€/ha.
Vuokrataloja 75000€/vuosi. Mistä tämä summa koostuu jäi vähäiselle keskustelulle.
Nyt ei pidä ”sokaistuu” SE kyllä tietää mitä on myymässä, mutta tietääkö kaupunki mitä on ostamassa, kannatta miettiä. Pelkolan alue ja ratahankkeet on ymmärrettäviä. Samoin pienet maatilkut eri puolilla on ymmärrettäviä, kokonaiskavoitusta ajatellen. Maan ”hallintapolitiikka” on kunnan businesta jos se oikein hallitaan.

TÄSSÄ ON MUUTAMIA ASIOITA JOTKA TULEE ANALYSOIDA.

A. Maa alueeta ja niiden siivoukset käyttökelpoiseksi on kohtuullisen tarkasti laskettavissa, MUTU teorialla ei kannata edetä.

B. Rakennukset, kiinteistöt ko. maa-alueella on täysi ”mysteeriö”. Lyhyesti, SE haluaa päästä näistä eroon niinkuin kaupunkikin niistä kiinteistöistä jotka ovat raskaita kulueriä kaupungille.

C. Perstuntumalla vanhoja muistellen, kauppaan liittyvien kiinteistöjen vuotuiset käyttökustannukset ovat yli 100000€/vuosi. Korjausvelkaa on toiset 100000/vuosi jne… Eli vuokratulot tulisi olla yli 150000€/vuosi jos riittääkään.

D. Ko. Rakennusten purkukustannukset ei tiedossa

Olen seurannut hyvinkin läheltä alla olevien rakennusten ”elämää” ja tiedän kuinka niitä on käytetty ja korjattu vuosien saatossa…
1. PONNAPUTKI, eli prosessivesiputki Patalahdesta Tainiolle..
Ko. Vesiputki on Tainion tehtaan ”sydän”. Tainion tehtaan raakaveden pumppaamorakennus samoin. ”Jos ei tule raakavettä ei tehdas käy”. Yhdellä lauseella, tämän maa-alueen kautta kulkeva vesi ohjataan automaatiojärjestelmällä Tainion tehtaalta. Tämän ”rakennus” ja maa-alue laitteineen on toimittava 99,8%/vuosi. Ponnaputki tarkistetaan ja korjataan, huolletaan kerran vuodessa ”isossa seisakissa”. Kiinteistöä valvotaan ja huolletaan säännöllisesti, ennakkohuolto-ohjelma mukaisest jne..
Eli…..
Lyhykäisyydessään, ”koko ponnaputki” ja tähän liittyvä pumppaamo rakennus, erikoistoimintoineen tulee jäättää SE:n omistukseen ja hallintaan. Ainoastaan maapohja tulee saada, sopia, ko. rasite, ”veden pumppausoikeus” huomioiden kaupungin omistukseen ko. kaupassa, eikä kaupungikonsernin tule missään tapauksessa sotkeutua ponnaputken ja tähän liittyvän maa-alueen jatkuvaan ylläpitoon ”2milj maakaupassa”.
TÄSTÄ ASIASTA…
”Kaupungin hallituksen jäsen” tietää tämän asian aivan riittävän tarkasti joten oli luonnollista että TELA varapj… oli valmistautunut tekemään asian ”pöydällejätön” jo etukäteen…

2. STORAENSON LIIKUNTAHALLI
Ko. ”Liikuntahalli” on jäänne SE:n -70 luvun henkilöstölle kohdennetusta liikuntapalveluista. ”Monikäyttöistä” liikuntahallia” ja sen toimintaa olen ollut muokkaamassa vuodesta -88 lähtien joten hyvin tuttua on historian ja tämän päivän tilanne.
Lyhyt historia käytöstä ja ”kuluista”. Välillä kaikki on ollut ilmaista ”Enson” henkilökunnalle ja välillä on peritty käyttömaksua jne. Mutta käyttökustannukset huomioiden käyttömaksu on ollut ”symbolista”. Henkilökunnasta 5% käyttää hallia loput urheilee muualla.. Henkilökunnalle kohdennettu ”pakkoliikunta” ko. ”hikisessä ja rähjäisessä hallilla” ei ehkä ole enään tätä päivää.
-70 luvulla, vielä -80 luvulla halli oli tarkoitukseen ”sopiva”
-90 eteenpäin ja etenkin 2000 luvulla halli putosi liikuntapaikkojen kehityksestä, tämä ei ollut ”ydibusinesta”. Ja pelkkä hallin ulkonäkö esti vierailijoiden käyttöä…jne.
Suuren yleisön käyttöön hallista ei ole.. Joku ”sisä ampumarata” tai vastaava olisi mahdollinen. Lämmityskustannukset viisinkertaisen vastaaviin halleihin verrattuna.

KAUPPAPOLITIIKKA..
Toki kaikki on ”kaupan” kun rahasta sovitaan. Tässä tapauksessa SE tietää mitä on tekemässä, ei pelkästään myymässä, mutta tietääkö kaupunki mitä on ostamassa?. Oletan että tietää ja tuskin ”ko. liikuntahallia” käytetään liikuntahallina.. Kaupungissa on oikeita liikuntahallia tulevaisuus huomioiden..

LIIKUNNAN JA URHEILUN KESKUS ”UKOSKA”
Meillä on Ukoskassa mahtavat tätä päivää vastaavat harrastus- ja virkistysolosuhteet. Ukoskaan mahtuu kaikki se liikunta ja virkistystoiminta jota tämä 2milj. maakaupan kytketty liikuntahalli mahdollistaa. Lisäksi on ensiluokkaiset suorituspaikat ja palvelut niillekin jotka haluavat kohtuu ”hintaista” liikunta ja virkistyspalvelua… elämme 2020 lukua….
Kaikkien osapuolten kannalta, liikunnan tulevaisuus huomioiden, paras ratkaisu SE:n liikuntahallin kohdalla olisi ovet kiinni ja ko. liikuntapalvelut nykyaikaisiin tiloihin Ukoskaan.

Tulevaisuudessa ihmisten liikkumiseen ja virkistymisessä viihtymiseen on investoitava nykyaikaisesti muuten se ei toimi..

Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

22.9.2015 TELA kokous ”maata kaupungille”

22.9.2015 TELA KOKOUS JOSSA NÄKYI ”maata kaupungille”.
SD:n RYHMÄKOKOUKSESSA 16.30-17.00 keskusteltiin hyvinvoinnista ja maan hankinnasta…maan ja kiinteistöjen hankintapolitiikka ja mitä TELA voi päättää ostettavaksi kaupunkikonsernin jne..
Oli keskustelua, ei niinkään päätöksiä, oltiin erimielisiä tai ehdottomia joidenkin asioiden suhteen samaamieltä..
Mielenkiintoisilla ajatuksilla kokoukseen, maanhankintaan ei tule menemään ”tommoisella” eteenpäin vai tuleeko mitään ajattelulla.

Klo 17.30-19.30 TELA kokous…
1 Todettiin läsnäolijat
2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Valittiin Airi Aalto ja Veikko Hämäläinen

3 Tiedoksiannot lautakunnalle
Merkittiin tiedoksi kolme asiaa. Satamaoperaattorin valinta ja tähän liityvä tilanne ja kuinka tilanteesta edetään oli tiedotteessa merkittävin.. Puheenvuoroja neljä itse kysyin kuinka on vierailijoiden asiat huomioitu tulevissa satamainvestoinnissa, hyvin on huomioitu. Nyt on järki matkassa satamauudistuksessa. Lisää asiasta seuraavassa TELA kokouksessa.

4 Teknisen toimialan osavuosikatsaus 2/3 2015
Hommat on hanskassa. 4 puheenvuoroa joissa todettiin budjetissa pysymisen tärkeyttä.
Lyhyesti sanottuna…
Teknisen toimen ydinprosesseista eniten asiakaspalautetta sai maankäyttö, jonka osuus oli noin 95 %.
Teknisen toimen palveluista eniten palautetta saivat kunnallistekniikan rakentaminen (6 kpl), katujen ja pysäköintialueiden suunnittelu (5 kpl), sekä joukkoliikenne (4 kpl). Teknisen toimen palautelajeista määrällisesti eniten annettiin kehittämisideoita tai ehdotuksia (12 kpl). Koko kaupungille tulleesta 61 palautteesta tekniselle toimelle tulleita palautteita oli 23 kappaletta. Eniten palautteita annettiin Imatra.fi-kotisivujen kautta (17 kpl) ja vähiten sähköpostitse (6 kpl) kautta.

5 Imatran Hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti vuosilta 2013 – 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015. Ei mitää yllättävää..

6 Aiesopimus aurinkovoimalaitoksen rakentamisen edellytysten selvittämiseksi
Muutama puheenvuoro. Hiukan oli ilmassa tietämättömyyttä. ”imago” aurinkoenergian käytöstä on miellyttävä huomioida, mutta perusenergia tuottaminen on ymmärrettävä realistisesti. Risu ei lämmitä ”sateella” ja ”pilvi” on esteenä auringonpaisteelle.

7 Maa-alueiden ostaminen Stora Enso Oyj:ltä
Tästä oli keskustelua etukäteen, ennen kokousta. Keskusteluissa oli aistittavissa että … Kuunnellaan mielipiteitä, lautakunnan jäsenten mielipiteitä… KOP tulee tekemään joka tapauksessa ”pöydällejättöesityksen”. Loppulta esitys oli helppo tehdä… Puheenvuoroja käytettiin 13 joissa oli ihmettelyä ”maatilkkujen” monimutkaisuutta samoin kiinteistöjen ostamista. ”Hölmöä ostaa romutettavaa rakennusta” onko TELAlla oikeus ostaa Kaupunkikonsernille ”romua” rasitteeksi? herätti keskustelua. Maa-alueet ja näiden hallinta on TELAN tehtävänä tästä oli yhteinen näkemys… SIKSI JA TÄSTÄ SYYSTÄ.
”Lautakunnan varapuheenjohtaja TM esitti että, asia siirretään uudelleen valmisteluun, jossa selvitetään pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuskustannukset, ostettavien rakennusten kunto, korjaustarpeet, suojelumerkinnät ja hoitokulut suhteessa saataviin vuokratuottoihin. Lisäksi rakennukset on eriytettävä maakaupasta, koska ne eivät kuulu teknisen lautakunnan toimivaltaan”
Lautakunta kannatti esitystä yksimielisesti.
Päätös: Asia siirretään uudelleen valmisteltavaksi varapuheenjohtaja esityksen mukaisella tavalla.

8 Lisämäärärahaesitys kiinteän omaisuuden hankintaan
Toimialajohtajan ehdotus kokouksessa: Asia jätetään pöydälle.

9 Saapuneet kirjeet jne…
Semmoinen ”maanhankintakokous”, nimimerkillä saako ostaa kiinteistö ongelmia kaverille…

Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

15.9.2015 SD ryhmän kannanotto ”hallintomalli viime vuosisadalta”

Minun mielipiteeni…
Hallintomalli uudistus on tärkeä …
1. 14.9 valtuustosalissa keskustelu ko. asiasta oli vähintäänkin ”sekavaa” jopa KOK riveissä ja ”pöntössä” puhuminen ei tuntunut kiinnostavan…
2. SD ryhmälausunnosta tulee käydä tunnin keskustelu. Ei 5min kysely ”ovathan kaikki samaa mieltä”. Kaikkien on tietävät, ymmärtävät mitä tämä yhteinen lausunto sanatarkasti ”tarkoittaa”.

”On helpompi ennustaa tulevaa kun tuntee menneisyyden” on joku viisa sanonut.

Yksi esim. yhteisestä lausunnosta..
” Hyvinvointilautakunnan palaa vanhaan linja organisaatioon jne…. ”
Paluu jonkun tehtävävän kohdalla ”menneeseen aikaan” edellyttää menneisyyden tuntemista, valitettavasti minä en tunne kaupungin vanhoja linjaorganisaatioita ja niiden menneisyyttä.
– Jos ”vanha linjaorganisaatio” tarkoittaa:
Imatran kaupunki ….. tilaa hyvinvointipalvelun ”itseltään” ….. valvoo itse omaa toimintaansa ….. omilla ”mittareilla” jne… Tämä tuntuu, yhteiskunnassa tapahtuva kehitys huomioiden, hyvin huolestuttavalta ja tuskin menee esim… ”EU:ssa läpi” jne..

”Luulemisella ja toisten kuulemisella” päättäminen johtaa harvoin hyvään lopputulokseen.

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

14.9.2015 Valtuustoseminaari ja valtuuston kokous ”kokous tulevaisuudesta”

14.9.2015 Kaupunginvalttuusto ”strategia seminaari”
Klo 14 – 16
Valtuustosali
Tuleva Eksote ja Imatra, Kirmanen piti tästä alustuksen joka oli selkeä ja esitti terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden pääkohdat tulevassa Eksotessa.

Terveys ja kuntoutuspalvelu Imatra.
HONKAHARJU hyvinvointi ja terveysasema.. Mansikkala jatkaa terveysasemaa jne..
Hoivapalvelua, jossa kotihoitoa kehitetään mm. Isoapu ja omaishoitopiste on kehityskohteena.
Aikuisten psykososiaaliset palvelut säilyy Imatralla, mielestäni tämä on tärkeä asia. Kuinka kauan Imatralla on ko. palvelu riippuu A. ”palvelun tarpeesta, B. tekemisen kehityksestä C. kuin toiminnan laadukkaasta onnistumisesta.
Työllistymispalvelut on yhtenä samoin .. Perhepalvelut .. Vammaispalvelut. Imatra toimisi psygiatrisen palvelun avopalvelukeskuksena myös pohjoisimmalle kunnille!

Sote-kunta-rajapinta
EKSOTE
SEITSEMÄN LATIKKOA, jossa yhtenä oli ”maahanmuuttopalvelut” 6 muuta, joista yksi on työllisyys.

Hyvinvointikertomus, kunnan hyvinvointikertomus, on yksi tulevaisuuden ”hyvinvointimittari”

Imatra strategia A Tuimala…
Valmistelu ja tiivistäminen, eri valtuustoryhmien lausunnot. 14.9.2015 on nähtävänä reali tilanne.

Elinvoima ja Hyvinvointia
Kaikilta puolueilta jotakin ja johonkin kohtiin..

Talous… K Roslakka
Eksote ratkaisu… Kolme vuotta (vuoteen 2018) mennään nyt laaditun perussopimuksen hinnoilla… Eli sillä hintamallill joka on neuvottelijoiden kuntayhtymä kuntien kanssa sovittu. Mitä vuoden 2018 jälkeen saa nähdä…
Sote-palvelut alueellisesti järjestetty… kolme vuotta niin ettei verotusaste nouse.. Imatran kaupungin VALTIONOSUUS pienenee kun vuoden 2016 budjetti pienenee noin 88,5 M€.

Imatran kaupungin budjetti vuodelle 2016 on noin 60M€
ARVAUS:
Tuleva kunnallisvero 7,1%, aluehallintovero, kuntayhtymävero, SOTE vero 13%

KUNNALLISVEROLLA n.7%
Valtuuston ja hallituksen roolin kuntalain mukaan..
Imatran kaupungissa rahoitetaan kaksi toimia-alakohtaista ELINVOINTI ja HYVINVOINTI lautakuntaa. Molemmissa johtajat joissa palveluohjelman linjaukset ovat lautakuntakohtaisia.
Kaupungin Konsernien, yhtiöiden johtaminen.
esim. KIPA, (kaupungin kiinteistöpalveluosasto) toiminta tapahtuu kaupunkin tekeminen tilausten kautta, muuta toimintaa Kipa:lla ei ole.
Kehitysyhtiö, kaupungin rahalla ja osakassopimusperiaatteella.
Lämpöyhtiö, uusi voimala valmistuu, kuinka käy lämpöenergian hinnan.

KUNTAYHTYMÄVEROLLA n.13%
Kuntayhtymän johtaminen, eksote, koulukuntayhtymä
Koulukuntayhtymän hallinta, Imatran ääni on kuuluttava…

SD Valtuustoryhmän kokous.
Klo 16.30 – 17.20
Meni sillä sapluunalla mitä, Heikki oli piirtänyt… Silmiinpistävää oli, TAKTIIKKA … SD valtuustoryhmän esityksen käsittely. ”Heikkit” oli päättänyt että PALATAAN TILAAJA TUOTTAJA AIKAA EDELTÄNEESEEN AIKAAN, JOHONKIN VANHAAN, ”Kaupunki tilaa ja kaupunki tuottaa” palvelumalliin.
Tästä keskustelu alkoi klo 17.15 ja päättyi 17.20 eikä kukaan sanonut yhtään mitään…
Toki minä en tiedä mikä on TILAAJA TUOTTAJA AIKAA EDELTÄNYT AIKA… MUTTA EU DIREKTIIVIT EI HYVÄKSY ETTÄ ITSE VALVOO ITSEÄÄN.

TÄRKEINTÄ ON KUINKA PALVELUIDEN LAATU JA HINTA KEHITTYY JA KUNNAN TUOTTAMANA PALVELUIDEN ”KEHITYS PYSÄHTYY JA HINNAT NOUSEE” EFEKTI LÄHTEE TOTEUTUMAAN.

Valtuustokokous
Klo 17.30 -19
Normaali rituaali ja tiedotus asioilla aloitti…maakuntajohtaja… Viialainen
– Viialainen piti maakuntaliiton esityksen ja selvityksen…”SOTE ja Pöystin” selvitys.
– E-K makunta, kuntayhtymien Eksotesta …. aina pelastuslaitokseen saakka jne… budjetti 450M€ budj. 3500 henkeä henkilöstö. Esim.. Ruotsi 21 aluetta… 9-11 aluetta suomi, Tanska 5.
– E-K 130000 asukasta..onko itsenäinen jatkossa tähän antaa vastauksen valtakunnan hallituksen alainen työryhmä keskustavetoisesti.
– E-K 130000 asukasta on luonteva pohja jossa on yksi Sairaanhoitopiiri, yksi koulukuntayhtymiä. Jos valtiovalta päättää toisin niin sitten ESavo, Kymenlaakso kärkkyvät mukaantuloa jos ei ..130000 asukasluku riitä.
– E-K 3162€/as, joka on ESavo 3700 loput maakunnat siltä väliltä
– E-K Ammatillinen opetus 9633€ …. 13789€ E Savo, samoin loput siltä väliltä
Verotulot OK. EK pienin kuntayhtymävero ….lisäksi Yhteisövero,Kiinteistövero
E-K on elinvoimainen, taloudellinen tuloskehitys on mahdollista tehdä hyvin.
PÖYSTI esitys, itsenäistä 250000 as maakuntahallintoavastaan on tehtävä yhteistä työtä E-Karjalassa.

Kokous meni humahtamalla ja hiukan läpijuoksuna…
Toki riskirahoituksen hallinnasta itse totesin omassa puheenvuorossa seuraavaa, IKEA LAPPEENRANNASSA ON HYVÄ ESIMERKKI KUNNAN RISKIRAHOITUKSEN HALLINNASTA, L:RANTA ON LAITTANUT yli 10M€ IKEAN TONTTIIN JA RISKIN TULEVAISUUDESTA KANTAA KAUPUNKI. ONNEKSI L:RANTA VOITTI ”IKEAN” ITSELLEEN, IMATRA OLISI NYT ”VAIKEUKSISSA” TONTIN KANSSA, MUTTA IKEA EI…

EKSOTE sopimuksesta käytiin 12 puheenvuoroa, Imatran strategiasta 8 puheenvuoroa, riskienhallinnasta 5 puheenvuoroa, muista toiset 5.
Kokous loppui Imatran kaupungin sähkösopimuksen hyväksymiseen klo 18.49…

Scroll to Top