Yleistä ja muut

Kiitoksia äänestäjille

Kiitoksia kaikille äänestäjille.
Valitettavasti äänestys % jäi kaikesta huolimatta alhaiseksi. Jotain protestia politiikkaan ”ilmastossa” on olemassa edelleen. Sää ei ainakaan ollut syynä alhaiseen äänestys %.
Kiitoksia Veikkoa äänestäneille.
Kiitoksia tukijoukoille niin kotona, naapurissa kuin kauempanakin.
Kiitoksia tukijoille.
Kiitoksia hengessä mukana olijoille.
On ollut yllätyksellistä ja miellyttävää huomata se laaja ystäväjoukko joka seurasi vaalien kehitystä ja sitä mikä tuli olemaan Veikon lopputulos… no ensimmäinen viesti tuli klo 21.33 jossa tilastollisella analyysilla perusteltiin ”veikko tulet menemään valtuustoon”. Kaikesta kannustuksesta huolimatta jännitystä riitti aina loppusuoralle saakka.
Kiitos kaikista lukuisista onnitteluista eri puolilta ”maapalloa”.
Nyt se työ kunnallispolitiikassa alkaa. Uskon että muutama kuukausi menee opiskelussa ja työharjoitelussa kunnallispolitiikan ”tavoille”.
Kuuntelen nöyrästi hyviä ja viisaita niin tapoja kuin asioita !
Kiitoksia
Veikkoh

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

20 uutta tonttia ja 200 vanhaa kunnostettua tonttia

Lukiessani tuota maanatain 22.10 Uutisvuoksea kiinnittyi huomio artikkeliin ”20 uutta omakotitonttia Meltolaan” ja jatkossa … kaupunginhallitus huolissaan tonttitarjonnan riittävyydestä.

Uskoisin että merkittävämpi uutinen ja suuri ympäristöteko olisi
”200 vanhaa siivottua tonttia eri puolilla Imatran kaupunkia on laitettu kuntoon haettavaksi uudelleen rakentamista varte”.
Kunnallisvaali ehdokkaana tulee ajeltua eri puolilla kaupunkia. Ihmetystä on herättänyt ”hylättyjen talojen autioiden pihojen” Imatra. Ymmärrän kyllä miksi näin on käynyt. Muutaman hyvin hoidetun tontinomistajan kanssa tuli keskustelu naapuritontin ränsistymisen vaikutuksesta omaan päivittäiseen elämään. Vaikutus ei ole ollut positiivinen etenkin kun kuulee ”kyllä kaupungille on asiasta ilmoitettu ja vastaukseksi on tullut, kaupunki ei voi asialle mitään”. Kaupunki ei voi mitään ”ränsistymiselle” tuntuu sangen merkilliseltä vastaukselta. Sama laki koskee myös Länsi-suomen kaupunkeja, siellä ympäristösiisteys tuntuu toimivan näissä autioituneiden tonttien kohdalla ymmärrettävästi ja hyvin. Vanha Pispala on hieno kaupunginosa Tampereella. Ympäristökatselmus on kaupungin yksi työkalu jolla pidetään yleistä siisteyttä ja järjestystä sekä ”puhtaus on puoliruokaa” ilmapiiriä kaupungissa yllä. Onko Imatran kaupunki näin voimaton yleiselle kaupungin siisteydelle ja ympäristön järjestykselle kuin miltä asiat näyttävät. Väitän että tuskin on. Kysymyksessä täytyy olla joku syy tai intressi taho tonttisiisteyden välinpitämättömyydelle. Onhan kaupunki aikoinaan pystynyt valmistammaan nämä vanhatkin tontit houkuttelevaksi ja myynti kuntoon, jossa pakkolunastus on ollut se viimeinen voima kaavoitusta tehtäessä jne.. En ole mikään pakko siisteyden saarnaaja mutta kohtuullinen siisteys kuuluu sivistykseen ja asioihin tulee pystyä yhteisesti puuttumaan etenkin jos yksilön epäsiisteys vaikutta yhteiseen elävään ympäristöön. ”Pakkokin” täytyy olla jos ei muuta keinoa ole olemassa. Kun Vuoksenniskalla pääkatua marssii, ei kukaan voi olla huomaamatta ränsistymistä ja liike-elämän pakoa. Jos taas haluaa kävelylenkillä poiketa harjun kahta puolta, hiukan hiljaisimmille kujille, en yhtään ihmettele niitä mielipiteitä jotka olen saanut eteenpäin välitettäväksi. Liian monelta asukkaalta on tullut sama viesti, kun kaupungille on ilmoitettu ”siivottomuuden näköalasta” niin vastaukseksi on tullut ”emme voi asialle mitään”. Millainen on kaupunki joka ei voi vaikuttaa, tonttinsa hyvin hoitavan kaupunkilaisen, siistimispyyntöön eikä voi mitään ”autioituneiden tonttien” omistajille. Väitän, kysymys on enemmän kaupungin asenteesta kokonaisvaltaiseen kaupunkisiisteyteen. Valitettavasti, kyllä se arki ihmisen pihakadun virkeä näköala luo eliksiiriä hänen päivittäiseen elämään enemmän kuin kiiltävän kauniit, monesti matkailijoita varten varustetut, pääkadut.
terv. veikkoh

Yleistä ja muut

Mitkä ovat vaaleissa isoja ja pieniä asioita

Myös kuntavaalikeskustelussa on isot ja pienet asiat ymmärrettävä.
Kun ehdokkaana on näitä katuja harpannut ja ihmisiä kuunnellut niin tuntuu ihmisistä tuo isojen ja pienien asioiden erottaminen hyvinkin hankalalta. Mikä on sitten pieni ja mikä iso asia on katsojan silmässä. mm. erilaiset ”kiistat” Imatra ja L:rannan välillä ovat etupäässä L:ranntalaisten tekemiä vai ovatko?. No, jos asia kysytään L:rantalaisilta vastaus on varmaankin toisinpäin jne..

Tosiasiat joista ei voi kiistellä.
Kaupunkiemme rajat on vastakkain. L:rannan ja Kouvolaan on välissä on lähes 90km metsä ja peltovyöhyke. Saimaa on pohjoisessa jne.. Totta kai L:ranta haluaa verotuloja kulujensa peittämiseksi itäpuolelta, kun ei Saimaan saaristokaan tässä paljoa jelppaa. Yhden kunnan taktiikkaan ei nyt kannata aivonystyröitä kuluttaa, sen aika ei ole vielä ”kypsä”. Vuoksi, Euroopan puhtain joki, virtaa Imatran läpi. Saimaan kanava on L:rannan väylä josta kulkee tavaraa myötä ja vastavirtaan. Meillä on yhteinen Saimaa ja yhteinen valtakunnanraja.

On olemassa isoja asioita.
Isoissa asioissa yhteisymmärrys ja kauas näkevä viisaus on tärkeä ja maakuntamme tulevaisuudelle välttämätön. Euroalueen 500 milj asukkaan ylivelkaantuminen on yhteinen ongelma. Yhteinen talousalue 140milj. venäläistä. ”ImatraLappee” 0,1milj. Yhteinen 5 milj. asukkaan metropoli. Yhteinen rahavirta naapurista. Yhteiset ongelmat ja mahdollisuudet. Eli meillä E-karjalassa on hyvä mahdottomuus luoda yhtenäinen talousalue palvelemaan suuren metropolin kasvavaa kehitystä ja meidän nuorisoa uhkaavaa työttömyyttä. Tällä hetkellä Metropolissa, ”Heillä”, on rahat ja meillä koulutus, välineet ja taito… Yhteisesti tulisi hyödyntää venäjä ja heidän WTO jäsenyys kestävän kehityksen viisaudella. Nyt ja tällä hetkellä ”etuoven” avaimet onnistumiselle ovat vielä meidän käsissä.

Katsojan silmästä katsottuna isoja tai pieniä asioita.
Ei meidän kannata energiaa tuhlata lauseeseen ”E-Karjala ja yksikunta” toki kuntaliitosta ei myöskään Helsingistä käsin päätetä.
Oli miten oli, kahden kunnan ratkaisu on tässä hetkessä ja näillä tiedoilla seuraavalle ”25 vuodelle” oikea ratkaisu määrätyin reunaehdoin.
Ensin on sovittava 7-10 vuotta seurantaa yhteisen pelin säännöin.
Sitten uusi näkemys ja päätös kuinka ko. asiassa on viisas edetä.
On toki monta (7-11) pääkohtaa jotka on yhteisesti hyväksyttävä ennen ensimmäistä kuntien yhteisopimusta.
Imatran ratkaisun tekee Imatralaiset itse.

Pieniä mutta Imatralaisen ”Elävän ympäristön ja Mielekkään elämän” kanalta tärkeä asia.
”just nyt” Imatra on Euroopan ainut sisäänpäin laajeneva kaupunki joten keskittykäämme neljän keskustan viisaaseen hallintaan, näissä kaikissa asuu ajattelevia ja järkeviä ihmisiä. Näinhän myös Alva Aalto on aikoinaan ”isosti” ajattellut.

veikkoh

Yleistä ja muut

”XXX on ollut useimmin pois kaupunginhallituksesta”

(Julkaistu Uutisvuoksen katukanavassa otsikolla ”Poissaoloista” 9.10.2012)

Tulee usein mieleen, ei se laatu mutta se määrä. Totta on, määrää on helpompi ymmärtää kuin laatua. Samoin tarjouksissa, numerot on kaikkien ymmärrettävissä mutta mitä niillä numeroilla laadullisesti saa onkin jo toinen juttu. Poissaolot ovat huono asia niin työpaikalla kuin luottamustoimessa. Mutta jos vapaaehtoisesti kunnan luottamustehtävään on hakeutunut niin on varmasti hyvä syy jos ei pysty niihin hommiin täysipainoisesti osallistumaan. Menestyvässä kunnassa on paljon sellaisia kehitykseen ja palveluun liittyviä asioita joita on lueskeltava useampaan otteeseen ja kuunneltava asiantuntijoita ennen kuin oikea päätös on valmis. Ja kun päätös on tehty on kaikkien päättäjien ymmärrettävä mistä on päätetty ja mikä on sen sisältö sekä fokus tulevaisuutta varten. Tämä on pystyttävä perustellusti kertomaan myös äänestäjille.
Väitän että päätöksen laadulla olkoonkin vaikka yhden tai 10 valtuutetun päätös on huomattavasti suurempi merkitys kuin sillä montako ihmistä on ollut tekemässä kulloistakin päätöstä. Väitettäni ei pidä ymmärtää niin ettei tarvitse olla läsnä päätöksiä tehtäessä ja riittää kun tietää mistä on päätetty. Halua vain painotta sitä laadun ja esivalmistelun merkitystä kun halutaan tehdä hyviä päätöksiä.
Hinnan ja laadun ymmärtäminen kaikessa myös päätöstä tehtäessä on kaiken pitkäjänteisen ja kestävän kehityksen edellytys.
Vaaliriehassa kysyttiin millainen on hyvä kunnallisvaaliehdokas ? Vastaus oli ”täydellinen pakkaus syntyy elämän kokemuksesta, tuoreista ajatuksista, paneutumisesta ja huumorintajusta. Olen samaa mieltä.

Työ ja hyvinvointi, Yritykset ja teollisuus

Mie Myö ja TYÖ ”investoi ihmiseen”

Etenemme hiljaa kiiruhtaen kohti suurenevaa nuoriso työttömyyttä. Nyt nuorille tarvitaan oikeaa koulutusta ja oikeita työpaikkoja.
Ammattitaito ja osaaminen vähenee, aika kuluu meinaamiseen ja ihmettelyyn. Hiljainen tieto, tuo kokemuksen tuoma ammattiosaaminen valuu, useamman muuttujan summana, ulos ja ”tehdasporttien” ulkopuolelle.
Perusteollisuudessa työskentelevien henkilöiden ja heidän perheiden keskeisimmät arviot tulevaisuudesta ovat muuttuneet merkittävästi.
Nuorten suhtautuminen teollisuuden sekä tekniikan työelämään on muuttunut merkittävästi viimeisen 5 vuoden aikana. Tuoreempien tutkimusten mukaan mm. metsäteollisuuden vetovoima eri koulutusasteilla, lukiolaiset olivat asettaneet ”metsäteollisuuden” sijaluvulla 25. Vuonna 2000 vastaavassa tutkimuksessa metsäteollisuuden sijaluku oli 3.
Suomen teollisuuden äkki käännökset ja ymmärtämättömät muutokset ovat muokanneet nuorison näkymää teollisuuden ”työn tekijästä” ja sen tulevaisuudesta hyvinkin epävarman toimeentulon mahdollisuutena.
Huomisessa ja nuorisossa on meidän kaikkien tulevaisuus.
On liian vähän työnantajia jotka suhtautuvat nuorisotyöttömyyden tämän hetkiseen tilanteeseen riittävällä vakavuudella.
Yhteistyö nuorten kanssa ei toimi, työllisyyttä ohjaillaan vanhoilla ehdoilla ja väärillä toiminta malleilla.
Samaan aikaan ikääntyvän joukon työuupumus kasvaa, ”pää ja kädet” väsyvät lisääntyvän työmäärän edessä.
Suomalaisiin nuoriin on nyt lähdettävä panostamaan niin koulutuksen kuin erilaisten työssä oppimisen mallien kautta. mm. mestari / kisälli opetusmalli on otettava tehokkaammin käyttöön.
Meidän kansantalous ja haluttu hyvinvointi pysyy yllä vain hakemalla tuloja rajojemme ulkopuolelta.
Venäjä ja venäjän juuri hyväksytty WTO jäsenyys on suuri mahdollisuus meille kaikille, mutta etupäässä meidän Etelä-Karjalan nuorison tulevaisuudelle. Viimeaikaisten arvioiden mukaan Venäjä ja WTO antaa mahdollisuuden 5000 työpaikkaa Etelä Karjalassa.

Scroll to Top