Kuinka tehdä ”VV” ? Sen tietävät ja tekevät mahdolliseksi vain ”pohjoisen Imatran” asukkaat itse. Kysymys on pitkälti näkemisen kyvystä ja tekemisen halusta. Pitkä savupiippu on enemminkin symboli menneistä vauraista ajoista.
Ei Tuurin kyläkauppakaan ole suomen suurin pelkällä ”tuurilla”. Tarvittiin pohjalaista ”pahoinvointia”, joka oikealla näkemyksellä, suurella yhteistyöllä sekä vuosia vaativalla rakentamisella saatiin maan kuuluksi kyläkauppa brändiksi ja hyvin menestyväksi kauppapaikaksi.
Talvimökkeily Saimaalla on lisääntynyt vuosi vuodelta ja lämpimät kesät tuovat lisää matkailijoita Saimaan ympäristöön. Nyt on tartuttava toimeen.
Vuoksenniska tulee saada ” viimeisen täydennyksen” kauppakeskukseksijärvisuomeen matkaaville.
Kaikki matkailijan haluamat palvelut ja tuotteet löytyvät, ympäri vuorokauden, riittävän nopealla ja laadukkaalla palvelutoiminnalla.
Esim. viimeiset vihannekset viihtyisältä sisätorilta.Lähialueella tuotettua tuoretta ja turvallista lähiruokaa nauttii niin kotimainen kuin ulkomaalainenkin matkaaja. Mihin katosi järvisuomen tarvitsevat veneily, metsästys ja kalastuspalvelut Vuoksenniskalta jne.”Kyllä kauppias homman hoitaa”, jos luodaan olosuhteet ja annetaan mahdollisuudet.
Vuoksenniskan rappeutuvan yleiskuvan muutokseen, toimimattomien rakennusten purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen sekä mielekkäästi toimivaan liikennöintiin on saatava nopeita ja oikeita ratkaisuja.
Vuoksenniskan yleisilme alkaa muistuttaa Petroskoin bulevardeja, joka ei voi olla vaikuttamatta asukkaiden henkiseen olemukseen eikä matkailijoiden näkemykseen ”Saimaan sylissä ja Vuoksen varrella” olevasta ja Alvar Aallon suunnittelemasta Imatrasta.
Onmuistot, Alanko, Kisa, BioVuoksi, Osula, Humina, Kurkvuori jne.
Vireä Vuoksenniska oli yksi vaikuttaja halutessani palatatakaisin iloiselle Imatralle.
Mikä on syy, ettei Vuoksenniskaa haluta kehittää? Olisiko ”pohjoisen Imatran” nyt toimittava vai jatkettava meinaamista? Veikko on valmis toimimaan mikäli tähän tulee mahdollisuus.
(mielipiteet osoitteeseen veikko@veikkoh.com)
Venäjä ja WTO jäsenyys tuo 5000 työpaikkaa etelä karjalaan.
Venäjän tulot pohjaavat energian ja raaka-aineen vientiin. Venäjän väestön väheneminen on hallitun ja turvallisen kasvun ongelma. Venäjän talouden kasvu tarvitsee palveluita ja valmiita tuotteita; mm. laadukkaita suomalaisia, tämän päivän ja tulevaisuuden vientituotteita. Imatralla ja Etelä-Karjalalla on suuret yhteiset mahdollisuudet PKT ja PK palvelu sektorilla.
-Tarvitaan idearikasta ja tulevaisuuteen näkevää yrittäjää sekä laadukasta ja ammattitaitoista työntekijää.
-Lähipalvelun PKT yrityksiä.
-Venäjän palveluun erikoistuneita yrityksiä.
-Suuryritysten alihankintaan erikoistuneita yrityksiä.
-Itä-Suomeen ja Karjalaan uusia työpaikkoja metsäteollisuudelle.
-Tarvitaan määrätietoisella tiedolla ja toiminnalla toteutettuja kestävän kehityksen työpaikkoja Imatralaisille nuorille.
Onko Imatralla riittävästi ammattitaitoa työpaikkojen vaatimuksille ja työpaikkojen luomiselle?
Onko uusien työpaikkojen mahdollisuus oikeasti olemassa?
(palautteet osoitteeseen veikko@veikkoh.com)
Kuka helveltin Hämäläinen?
On tullut useampaan kertaan kysymys: kuka, mikä, ”helvetin Hämäläinen”?
Veikko Johannes Hämäläinen, on työtä arvostava omalla palkallaan elävä Suomen kansalainen.
– Tämän päivän ”henkilökodissa” sitoutumaton SDP:läinen.
”Luoja on luonut ihmiselle järjen viisautta varten, käyttäkäämme yhteistä viisautta järkevästi”.
On olemassa myös välttämättömyys.
On oltava työnantajia, jotta voi olla työntekijöitä.
Imatralla ja Imatralta toimiva innovatiivinen, menestyvä työnantaja, tarvitsee hyvin koulutettua, ammattitaitoista ja oikean työmoraalin omaavaa henkilökuntaa, nyt ja tulevaisuudessa.
Kansainvälistymisen lisääntyessä työn ja ammattitaidon vaatimukset kasvavat entisestään.
Hyvälle ja menestyvälle yrittäjälle, oikean työmoraalin omaava, hyvä ”ammattilainen” ei ole koskaan liian kallis!
– Vai onko kallis?
– Mistä syystä?
– Mikä mättää?
Työtä tarvitaan ja on tarjolla.
Elämme mahdottomuuksien ja mahdollisuuksien alueella suurvallan ”rajalla”.
– Venäjä 140 milj. ja juuri saatu WTO:n jäsenyys.
– EU 500 milj.
– Suomi 5 milj. ja Pietari 4 milj.
– Imatra 0,028 milj. asukasta.
Toimivat organisaatiot ja oikeat ammattilaiset, oikeissa tehtävissä, on menestymisen edellytys kaikessa kilpailussa, olkoonkin toimiala tai suorituksen laji mikä tahansa.
Käyttäkäämme alueen ja ”rajan” mahdollisuudet oikein hyväksemme!
– Onko meillä mahdollisuuksia, jos on, niin minkälaisia?
Historia kertoo, jostain se ”raha” itäsuomen rakentamiselle tuli 1900-luvun alussakin, mistä?
Kehitys motivoi henkilöstöä
Kehitys motivoi henkilöstöä
Eforan Imatran Full Service kohteen kehitysyksikössä yhteisiä kehitystavoitteita määriteltiin porukalla toimintasuunnittelupäivän yhteydessä ja niitä on seurattu säännöllisesti. Asiantuntija ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Veikko Hämäläinen Imatran kehitysyksiköstä näkee asian hyvin tärkeänä. Hän on törmännyt moniin työtyytyväisyyteen ja motivaatioon liittyviin asioihin työnsä ja luottamusasemansa puolesta.
Kehitysyksikön vastuu on nyt selkeästi yhdellä ihmisellä ja Hämäläinen näkee asian erittäin positiivisena. ”Toimintasuunnitelmapäivässä luotiin pohja kehitykselle. Nyt on ollut mahdollisuus paneutua niin erilaisiin yksittäisiin ratkaisuihin kuin laajempien kokonaisuuksien kehitykseen. Ilman yksilöllisesti ymmärrettyä ja yhteisesti hallittua kehitysvisiota, ei yrityksellä ole tulevaisuutta.”
Toimintasuunnitelmapäivässä yhtenä työtyytyväisyystulosten pohjalta nostettuna kehityskohteena oli henkilöiden toimenkuvien laatiminen. ”Dynaamisten, vuosittain tarkasteltavien tehtävien ja toimenkuvien määrittely on kaiken kehityksessä etenemisen ja menestymisen a ja o. Oikein ymmärrettynä ja hyvin hoidettuna tällä on selkeä positiivinen vaikutus henkilöstön motivaatioon ja työn tuloksiin. Työssään jokaisen on tunnettava ja nähtävä selkeästi omat henkilökohtaiset vastuut ja velvollisuudet. Oman yksikön osalta toimenkuvat on nyt läpi käyty, mutta vaatii vielä työtä kevään muutosten jälkeen.” Hämäläinen kertoo.
”Motivoitunut henkilöstö pystyy ja haluaa innovoida omaa tekemistään sekä on aidosti kiinnostunut työstään ja asiakaspalvelun rehellisestä palautteesta. Se on palveluyrityksen toiminnalle on äärimmäisen tärkeää. Työtyytyväisyys ja asiakastyytyväisyys linkittyvät läheisesti toisiinsa, kehityksen eteenpäin vieminen on aistittavissa asiakkaan tyytyväisyytenä työn tuloksiin sekä avoimena keskusteluna yhteisessä työympäristössä.”
Muutosten keskellä Hämäläinen näkee johtamisen olevan yksi avainasia kehitykselle ja motivaatiolle. ”Itse ajattelen, että mäen päälle näkijöitä on usealla oksalla, mutta niitä oikeita mäen taakse näkijöitä on valitettavasti liian harvassa. Kokemuksen tuoma näkemys auttaa, kun haetaan tulevaisuuden ratkaisuja. Esimiesten täytyy pystyä kertomaan mitä mäen takana odottaa, vaikka sinne ei näkisikään. Avoimen vuorovaikutuksen työilmapiiri antaa oikean suunnan päivittäiselle tekemiselle, kestävälle kehitykselle ja yhteisiin tavoitteisiin pääsylle.”