Millaisella elon ja olon mallilla Imatra tulee menemään 2030 luvulle, tätä varmasti moni kuntalainen miettii. Tätä ”kahta mahdollisuutta” tulee arvioida, mahdollisesti jopa päättää 1.6.2025 alkavalla edustuksellisen demokratian nelivuotiskaudella. Eli kummalla tavalla Imatra tulee menemään tulevaisuuteen.

Itse näen Imatran tulevaisuuden menon kaksi jakoisena

a) itsenäinen Imatra … vai

b) kuntaliitoksissa oleva Imatra.

Imatran tulevaisuus itsenäisenä vaiko kuntaliitoskuntana riippuu useasta muuttujasta joista osan me voimme vaikuttaa. Ykkösenä on väestökehitys, seuraavina kuntatalous, poliittinen päätöksenteko, valtakunnan asettamat kuntavelvoitteet, uusi valtio-osuuslaskennan (v.2026) toimivuus ”Ikääntyvässä Imatrassa” jne. Unohtamatta muuttujia joihin emme voi vaikuttaa mutta näiden kanssa on pystyttävä elämään.

Onko yksi on ylitse muiden johon pystymme vaikuttamaan? Eli edustuksellisen demokratian liberaalipolitiikka ? kuinka se tulee toteutumaan ja kuinka yhteisesti puolueiden välillä sovittu kasvu- ja sopeutusstratekian ”juoksutus” kaupungissamme lähtee toteutumaan. Tämän tulee meille tekemään seuraavan valtuustokauden edustuksellisen demokratian ”yksilöjärki ja yhteisöviisaus”.

”Faktoilla taloutta ja fiktiolla tulevaisuutta”

Väestökehitys ja ikärakenne: Imatran väkiluku on ollut vapaassa pudotuksessa 40 vuoden ajan, samoin huoltosuhde 20 vuoden ajan. Nyt ikääntyvä väestö muokka -/+ palvelutarpeiden rakennemuutosta ja samalla työikäisten sekä hyvätuloisten eläkeläisten määrä vähenee heikentäen tulopuolen mm. verotulojen kehitystä jne..

Kuntatalouden kehitys: Talous on ”numero yksi” kun katsotaan kunnan kykyä säilyttää itsenäisyys. Valtiovalta ei ole ajattelematon kun se ”kurkistelee” kuntien verotulokertymää jakaessaan valtio-osuuksia kunnille. Vastaavasti, jos kunnan oma tulojen tekeminen ei vastaa odotuksia eikä kata kasvavia kustannuksia, tulee taloudellinen itsenäisyys vaarantumaan ja kriisikunnan kriteerit hiipivät ”hiljalleen” kuntatalouteen. Imatran talousalue eli viime vuosisadalla oman ”ruususenaikansa”. Isot teollisuudet kasvoivat ja globalisoituivat ns. ”ulos Imatrasta” jättäen talousalueen kehityksen Imatran itsensä tehtäväksi. Näin kunnan elinvoimaan tuli kunnasta riippumattomia, ison teollisuuden investointeja tai investoimattomuutta tuoden samalla arvaamattomia muuttujia niin kuntatalouden hallintaa kuin alueen väestökehitykseen.

Kuntarakenteen muutokset: Suomessa on jo pitkään keskusteltu kuntien yhdistymisestä taloudellisten ja toiminnallisten etujen saavuttamiseksi. Saimaan alueen kunnille on syntynyt painetta yhteistyön lisäämiseen jopa kuntaliitoksiin. Jo nyt pienet kunnat kamppailevat niin toimivan talouden kuin tekevien käsien resurssipula kanssa.

Elinvoimaisuuden kehittäminen: Imatran tulevaisuus riippuu kyvystä houkutella uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Matkailu ja teollisuus ovat edelleen alueen vahvuuksia ja näihin liittyvä kestävän kehitysen jatkumo tulee olemaan keskeinen tekijä kuntatalouden onnistumisessa, vaatien jo nyt tulevaisuuteen katsovia rohkeita päätöksiä.

Digitalisaatio ja datatalous: Tämä ja covidin käynnistämä eteätyötoiminta on tuonut pienille kunnille ison mahdollisuuden elinvoiman kehittämiselle. Etätyö oli ja on tulevaisuudessakin suuri mahdollisuus luoda niin micro kuin macro työpaikkojen pieniin kuntiin, saaden kuntia houkutelemaan datatalouden ammattilaisia parantamaan kunnan elinvoimaa. Mutta nämä datateollisuuden ”etätyöläisten” eivät tule ”kuiduttomaan” kuntaa”. Vastaavasti perheelliset vaativat laadukkaat asunnot, samoi lapsille laadukkaan peruskoulun sekä turvallisen asuinympäristön. Tämä kaikki on mahdollista Imatralla jos valtuustosalissa on asialle yhteinen tahtotila.

On kaksi vaihtoehtoa:

a) IMATRAN itsenäisyyden säilyminen vahvan uudistumisen kautta:

Jos kunta onnistuu esimerkiksi matkailun, koulutuksen, uusien teollisuusalojen hankinnassa tai suurteollisuuden tarvitsemien palvelujen kehittämisessä itsenäisyyden säilyttäminen on realistisempaa. Oikean tulevaisuuden näkeminen ei ole helppoa ja lopulliset ratkaisut riippuvat monesta liikkuvasta osasta sekä Imatran omista päätöksistä että valtakunnallisista linjauksista.

b) IMATRAN sopeutuminen kuntaliitoksiin:

Imatra voisi liittyä osaksi suurempaa kokonaisuutta, kuten Lappeenrantaa tai muuta Etelä-Karjalan aluetta. Tämä toisi taloudellisia ja hallinnollisia synergiaetuja jotka kohdistuisivat pääsääntöisesti laadukkaan palveluverkon kehittymiseen ja sen toimintaan..

Kummalla mallilla tulee Vuoksen kahta puolta asuvien imatralaisten ilo, elo, olo tulevaisuudessa toteutumaan tämä tulee ratkaista terveellä itsetunnolla, ymmärtämällä mitä tietää … tietämällä mitä tahtoo.. ”vahva muokkaa maailman itselleen”

Ennenkuin tein päätöksen lähdenkö ehdokkaaksi seuraavalle vaalikaudelle kysyn: HALUANKO ? HALUAAKO YMPÄRISTÖ ? mikä on TERVEYTENI ? mitä sanoo PERHEENI, lapset ja lapsenlapset ?
Kuntapolitiikka on kestävyyslaji jossa pikavoitoilla ei tehdä millekään kunnalle kestävää kehitystä. Nyt ”Iso maailma” Imatran ympärillä on täysin erilainen mitä se oli silloin kun T.W.Jäppinen sai minut ”hyppäämään” sitoutumattomana SDP junaan … kolme vaalikautta sitten.
Kokemusta, näkemystä, päätöksiin osallistumista jäsenenä kuin puheenjohtajana niin kunta- kuin maakuntapolitiikan toimielimissä on tullut ”napakasti” ja se on ”hieno rikkaus”. Samoin 2013 lähtien SDP jäsenyys on antanut kokemuksen, kuin ison vaalipiirin näkemyksen siitä, millainen tulee olla tämän päivän paikallisjärjestön identiteetti ja itsetunto omaa järjestöä kunnioittavassa toiminnassa.
…. 1.3.2025 TEIN PÄÄTÖKSEN LÄHDEN EHDOKKAAKSI, nöyrä kiitos siitä jos äänestäjät antavat luottamuksen tulla valituksi valtuustoon … KIITOS.

Nyt 27.4.2021 IMATRAN kuntavaaliareena, kolmas kuntalaispaneliin ja tässä oli kysymys:

….. Kuinka ratkaiset omassa talossa asuvan ikäihmisen tilanteen kun ei jaksa pitää taloa ? kohtuuhinnalla ostajaa talolle ei vaan löydy ? Eikä kohtuuhintaisia hissillisiä kerrostaloasuntoja Imatralla ole ? hissittömiä kyllä riittää. Kuinka mielestäsi tulisi ratkaista asunto- ja asuttamispolitiikka, jotta ikäihmisten ’asumisen huoli’ ja tähän kytkeytyvä jaksamisen huoli ei olisi jokapäiväistä ja joka lisääntyy päivä päivältä ? Entä hoito- ja asumispaikkojen riittävyys?

Tämä kysymys / asia oli esillä jo kunnallisvaaleissa 2017. TÄHÄN VASTAUS OLI OLEMASSA jo 2000 luvun alussa ARAN toimesta koskien koko Suomea…. JÄRKI HINNALLA ”JÄLKIASENNUSHISSI” IKÄIHMISEN ASUNTOON …

IMATRALLA OLTIIN MYÖHÄISHERÄNNEITÄ KO. KYSYMYKSESSÄ VAIKKAKIN HUOLTOSUHTEEN VÄÄRISTYMÄ JA TULEVA ASUMINEN + HISSITTÖMYYS HAVAITTIIN IMATRALLA ”OLEVAN” HUOLESTUTTAVANA 2010 … PANNAAN PÄÄ HISSUKSEEN PENSAASEEN ”kyllä asian aika hoitaa”.

2000 LUVUN ALUSSA ARA (asumisen rahoitus ja kehittämiskeskuksen)TOI JÄLKIHISSIASENNUSAVUSTUKSEN VANHOIHIN KERROSTALOIHIN. AVUSTUS 50% JOLLOIN KETTERÄT KAUPUNKIKONSERNIT YMMÄRSIVÄT ASIAN JA KUN ARA LAITTOIN 50% NIIN KAUPUNGIN KANNATTA LAITTA 10-20% TÄLLÖIN PIENIPALKKAINEN ELÄKELÄINEN VOI JATKAA TURVALLISTA ELÄMÄÄ OMASSA 3 KERROKSEN ASUNNOSSAAN.

ITSE ISTUIN VANHUUS NEUVOSTOSSA 2012-17 JA SDP LÄHTI HAKEMAAN RATKAISUA ”HISSITTÖMIEN TALOJEN” ASUNTOPOLITIIKKAAN JÄLKIASENNUS HISSEILLÄ 3 KERROKSEN TALOIHIN. PERUSTETTIIN LIIKUNTAESTEETTÖMYYDEN TYÖRYHMÄ SYKSYLLÄ 2016 JOHON TULI VANHUUSNEUVOSTON ALOITE JA SDP ”MAUSTEET” MUKAAN.

EIPÄ KESTÄNYT KUIN VAALIEN 2017 ”JÄLKI PYYKKIIN”, KUN RYHMÄN LUOJA VEIKKOH ”LÄHETETTIIN ULOS” KOKO RYHMÄSTÄ ”KOK TOIMESTA”. NO … SELLAISTA SE POLITIIKKA ON…

MIKÄ ON NYT ESTEETÖMÄN ASUMISEN TYÖRYHMÄ ! onko se Imatralla olemassa en tiedä? MUTTA ASIAN OIKEIN YMMÄRTÄNEISSÄ ”ESTEETÖMÄN ASUMISEN KAUPUNGEISSA” SE TOIMII AKTIIVISESTI…sen taas VEIKKOH tietää.

kun ei jaksa pitää taloa ? … paperit, paikka palvelutaloon ja ”perilliset hoitaa” omakotitalon

kuinka tulisi ratkaista asunto- ja asuttamispolitiikka? … Nuorena oli ”tontti ja talo”. IKÄ tuo huolen ja luopumisen tuskan ”tontista ja talosta”… ON PERUSTETTAVA ”järkevän asumisen palveluyhtiö” kaupunkiin joka organisoi ja johtaa ROTAATIOTA …( omakotitalosta> rivi tai hissillinen kerrostalo> palvelutalo> Ihmisarvon saattohoito> kirkkomaa ) tässä valtio voittaa, kunta voittaa, exsote voittaa, ihminen voittaa, seurakunta? ELI JÄRKEVÄ ASUNTO / KANSANTALOUS VOITAA…. ELI KAIKKI VOITTAA…🤝👍

On asioita jotka ei savolaisella ”homma on tekemistä vaille valmis” sutkautuksella etene. On tehtävä päätöksiä jotka johtavat 2030 hyvinvointiin. ”Kokoaan suuremmassa kaupunkissa” on vapaalla pudotuksella tultu 37000 as. kohti 25000 as.

On aika tehdä muutos tälle pudotuksella !  Haluammeko elävää hyvinvointia ja menestystä Imatralla, sen päättä imatralaiset itse edustuksellisella demokratialla. ”Imatralaiva” kääntyy hitaasti.. ketterästi kääntyy, jos sitä lähdetään kääntämään.

Päätöksiä niin yritysystävällisyydessä, työllisyyden hoidossa kuin koulutuksen ja sivistyksen toiminnassa on pystyttävä tekemään ketterästi. Nämä kolme sekä asutuspolitiikka kuin kaavoitus ovat nyt niin kuntien kuin maakunnan ”työpöydällä”, jossa näihin on löydettävä ketterän kasvuun ratkaisuja.

Etelä-Karjalan maakuntahallinto on nyt iskussa odottaen covid-19 jälkeistä uutta normaalia. On uusi maakuntajohtaja, juuri tehtävään tarttunut elinkeinojohtaja, uusi ketterä oraniaatio odottaa uutta tulevaa.

Mikä tulee olemaan Imatran ketteryys niin kaupungin kun maakunnan kehitykseen tämän nähdään kun on valittu uusi kaupunginjohtaja huhtikuussa ja uusi valtuusto kesäkuussa. Kuten askasmäärän vapaapudotuksen kiihtyvyydestä 200 kohti 500 vuosi voi päätellä. Jotain ei ole tehty viimeisinä vuosina oikein, jotakin on jäänyt kokonaan tekemättä, jotain on ollut näkökykymme ulottomattomissa. Onko visioita katsottu vääränlaisilla laseilla kun talous on ok. mutta kehitys ontuen kompuroi.

Etelä-Karjalan sisällä erot talouden kehityksessä Lappeenrannan ja muun maakunnan välillä ovat suuria. Etenkin Imatran ja Imatran seudun kokema taloudellinen rakennemuutos on ollut huomattavasti voimakkaampi kuin Lappeenrannan seudulla.

Veikö markkinatalouteen meno ja vientiteollisuuden globaalisuuteen siirtyminen näkökyvyn tulevaisuuden rakentamisesta, tuoden sokeuden uuden näkemiselle.

Veikö sokeus koulutuksen, ammattiosaamisen, sen osaamisen ja uskon tulevaan, jolla niitä vientituloja rajan sulkemisen äkkipysäytys huomioiden sai maakunnassa ja Imatralla aikaan.

Onko sanonta ”vahva rakentaa maailman itselleen” unohdettu ja tyydytään sanontaan ”vanha on parempi kuin pussillinen uusia”, no toivottavasti ei. Imatran palvelurakenne, kouluratkaisut, Ukoskan kehittäminen, kaksoisraide, Vuoksen mahdollisuuksien rakentaminen jne. Maakunnan uusi itäratalinjaus, Saimaan kanavien sulkujen pidennys jne.. nämä ei riitä muuttotappion taklaamiseen, mutta se on ponnahdus ”uuteen asentoon” kun Imatran tulevaisuden päätöksiä jotka johtavat tekoihin tehdään.