Kysymykseen vastaus: Lobbarointi vaiko populismi?
”Lobbarointi” ja populismi on toimintaa asioiden eteenpäin viemiseksi myös kunnallispolitiikassa. Asiantuntijoita ja asioiden puolestapuhujia tarvitaan. Tarinat ovat tarinoita, puheet puheita jne..
Mutta yksittäisen hallitusjäsenen ymmärrys, kulloinkin päätettävästä asiasta sekä virkamiesesityksen ”tyylistä & tavoitteista” on luonnollisesti hyvin yksilöllistä, joka riippuu paljolti kuulijan henkilökohtaisesta kompetenssista ja mielenkiinnosta kulloinkin esillä olevaan asiaan.

Henkilökohtainen populismi
Liian monesti näyttää ja tuntuu siltä että k-hallituksen tekemän päätöksen jälkeen, hallitusjäsenen henkilökohtainen jälkipuhe on enemmän tätä, sormet selän takan ristissä, ”jälki populismia”. ”Kyllähän minä mutta kun noi pojat päätti” ja kun SDP:llä on vähemmistö hallituksessa niin päätös oli luonnollisesti tällainen jne. Samalla omalla henkilökohtaisella ”narsistisella” politikoinnilla, tuodaan lehdistölle omaa ”HÄH?” mielipide esille, ”ME SDP:ssä” esityksen muodossa, vaikka mielipiteellä ei ole ”SDP ryhmän” statusta, ko. asia ei ole käsitelty puolueen v-ryhmässä, puhumattakaan demokraattisesta keskustelusta ”mitä mieltä ollaan” jne… Tällainen ”tapa toimia” ei anna luotettavaa kuvaa ei pienten eikä isojen asioiden hoidosta.

Kaupungin ”poliitinen” toiminta:
Kun en istu kaupungin hallituksessa, en ”näe heidän silmiään” en tiedä kuka, ketkä ymmärtää ja millä tavoin keskustelussa olevat asiat…. mm. konsernin toiminnasta, osakeyhtiön hallinnasta, osakeyhtiön hallitustyöskentelyst jne… Mutta minulle on muodostunut kuva, että ”nyt” kaupungin hallitusta vetää ”KOP” omalla kompetenssillaan, tietopääomallaan, KESK on mukana kieli keskellä suuta, PS myötäilee ”odottamalla parhaita paloja pullasta” ja muut vikisee. Vikinään lisäksi SDP jäsenten energia kuluu muuhun keskinäiseen viisasteluun, ehdotteluun, äänestelyyn …… kuin mediassa todisteluun kenen hattuun, ”työn puolustajan sulka” tällä kertaa laitetaan jne… ”voi viisautta sanon minä”.

Kysymykseen vastaus: Selkeät ja avoimet tavoitteet palvelutoiminnan yhtiöittämisessä.
– Henkilöstön halu sitoutua tavoitteiden toteuttamiseen on lopputuloksen kannalta A ja O.
– Yhtiöittämisellä on oltava selvät ja avoimet ”tavoitteet” joihin koko yhtiön on sitouduttava. ”tämänkin” kyllä aistii milloin tavoitteet eivät ole henkilöstön keskuudessa ymmärretty tai eivät ole ”jalkautuneet” odotetulla tavalla, syystä tai toisesta.
– Kun palveluyhtiön tulos perustuu henkilöstön motivaatioon tehdä oikeaa, fiksua ja ”hyvää” palvelua asiakkailleen niin mikään tai kukaan kaupunki ei lähtee perustamaan sellaista kaupungin manageroimaa palveluyhtiöitä, jossa henkilöstön ”tehdään kun käsketään” motivaatio ko. palvelun tuottamiseen on NOLLA.
– Mitkä ovat ne muut TOIMIVAT JA HALUTUN PALVELUN vaihtoehdot yhtiöittämisen ”rinnalla”, tätä kannatta miettiä ja pohtia syvällisemminkin, HUONOJA RATKAISUJA EI KANNATA EDES KOKELLA.

Oma näkemykseni liiketoiminta ja hyvinvointipalvelusta.
– Kaupungin hyvinvointipalvelun ”liiketoiminnan” kehittämisessä tärkeintä ei ole taseen kasvattaminen vaan tietopääoman hallinta ja lisääminen. Tällä, sillä ja tulevalla ”tietopääomalla” tullaan etenemään ja tase muokkautuu toimintaa vastaavaksi.
– Rahoituksella on realiteetti ja limitit se on selvää…. mutta ”tieto edellä” tulee edetä.

Hyvä palvelutoiminta, hyvä markkinointi.
Kaupungin hyvä palvelutoiminta tarvitsee:
A) sisäisten asiakkaiden lisäksi
B) ulkoisia asiakkaita.
– Ulkoiset asiakkaat, ”palveluja käyttäessään”, tuovat tarvittavan palautteen ja ”kehitysrahan” kaupunkiin ja mahdollistavat meidän, kuntalaisten käyttämään, MEIDÄN hyviä palveluita ja markkinoimaan niitä kansainvälisesti.

Kaupunkikonserni, maakunta ja yhteiset palvelut.
– Kuinka kaupunkikonsernin ja maakunnan yhteistyö hyvinvointipalveluiden osalta tulee jatkossa, v2017 ja eteenpäin, toimimaan on kaupunkimme tulevaisuuden kannalta ensi arvoisen tärkeää.
– Tavoite ja tarkoitus edellä on hyvät palvelut rakennettava.
– Viisaalla yhteistyöllä ei ”raha” tule rajoittavaksi tekijäksi palveluiden toteutuksessa.
– Maakunnan yhteistyöhön Imatran on saatava mukaan sellaisia poliittisia edustajia, joita halutaan kuunnella, joilla on tietoa ja osaamista ja joilla on kyky omilla vahvuuksilla rakentaa win, win ja win päätöksiä aina toteutukseen saakka.
– ”V- tulilijat, epäilijät ja menneisyyden vangit” eivät voi olla edustamassa ”poliitista Imatraa” tulevien itsehallintoalueiden, maakunnan kuin kuntayhtymien organisaatioissa.
– Saimaan Geopark on hyvä esimerkki niistä joita tulee viedä viisaasti eteenpäin.
– Kulttuuritarjonnan ja elämyspalveluiden kohdalla on varaa parantaa paljonkin.
– Liikunta”matkailu” ja retkeily kehittyvät verkkaisesti ja tarvitsevat lisää ammattitaitoisija 3-sektorin pitkäjänteiseen työhön kykeneviä kumppaneita.
– Maakunta, jolla on oma lentokenttä ja toimiva logistiikka, pystyy tarjoamaan kaukaiselle ja kiireelliselle matkailijalle ”hänelle sopivia” palveluita.

Kysymykseen vastaus: Puolueet, politiikka ja yhtiöittäminen.
”Vain yhdessä tekemä päätös yhtiöittämisestä sitoo päätöksen tekijät”
Esim.. nykyisellä SDP:n v-ryhmällä vaihtoehtoista yhtiöittämiskeskustelua on hyvin vähän, jos ollenkaan. Nykyisissä keskustelussa 70% on ”minusta tuntuu” mielipiteitä ja loput 30% näkee yhtiöittämisen jatkuvana työttömyyttä lisäävänä mörkönä, ”vastustajana”, joka on epäluotettavana kumppanina kaupungin tulevaisuutta rakennettaessa.
Missä on vaihtoehto yhtiöittämiselle ? Onko vaihtoehtoja ?
No, ”maalta on helppo huudella kun merellä on hätä” politiikka, ei toimi tämän päivän kuntien muutosmyrskyssä.
Kaikki, myös poliitikot, ME OLEMME ”IMATRA NIMISESSÄ KIRKKOVENEESSÄ ”, jossa suunta on oltava selvä ja ”airojen” tahdin kohdallaan. Tässä menneisyyden muistelu ja ”poliitinen huopailu” tekee matkasta pitkän, puhumattakaan että pyöritään ympyrää yhteisymmärrystä hakien.

Kaupunkikonsernin kuin maakunnan toiminnassa tulemme elämään businesmaailman säännöillä, jossa ”nopeat syö hitaat” tämä on FACTA.

FACTA, k-hallitus, k-valtuusto, lautakunta..
On todettava se FACTA, hyvin harvoin, jos ollenkaan, k-hallituksen siunaamaa, YHTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVAA ”virkamies esitystä” vastaan OLISI OLLUT k-valtuustolla tai valtuustoryhmällä yhteistä ”vaihtoehto esitystä” yhtiöittämisen vihtoehdoksi..ei ainakaan tällä VALTUUSTOKAUDELLA.

Valtuusto ”siunaa” hallituksen esittämät asiat. Valtuustosalissa käydyt keskustelut ovat enemmänkin yksittäisiä hallitusjäsenten ”valkoisia puolustuspuheita”, joissa ”pyöritellään ja selitellään” päätöstä ja kuunnellaan jälkikäteen mitä tuli sanottua ja mitä päätettyä.

Toimiiko kuntapolitiikka muissa kunnissa, SDP:ssä ja muissa puolueissa näin, käsiteltäessä esim. ”yhtiöittämisiä” … tätä välillä miettii.

Esim..Hyvä k-hallituksen ja viranhaltijan päätös..
Teknisen toiminnan asiat tiedän varsin ”hyvin”….samoin tiedän tilaaja/tuottaja toiminnan, jossa kumppanuussopimukset ohjaavat toimintaa ja ovat A/O yhteistyön onnistumiselle……
…… Vuonna 2013 oli teknisen toimen tilaaja/tuottaja toiminta varsinaista ”hakuammuntaa”, joka lopulta johti kahden virkamiehen vapaaehtoiseen lähtöön kaupungin palveluksesta. Puuttumatta tähän sen enempää, silloinen TELA, jonka jäsenenä olin, esitti 1.8.2013 pikaista ratkaisua k-hallitukselta teknisen palvelun toimintaan uudelleen järjestelyyn, useammasta syystä. Lyhyesti: homma ei yksinkertaisesti vaan toiminut, rahaa ei ”kulunut” eikä ”valmista”tullut.
Virkamiehet ja k-hallitus tekivät ratkaisun hyvin nopeasti ja vuoden 2013 kaupungin tekninen palvelutoiminta ”pelastui” vuoteen 2014.

Kun on kysytty niin vastaan:
Yhtiöittäminen on yksi ”ei huono vaihtoehto” kun toimintoja halutaan kehittää tai ulkopuolisen paineen ”pakosta” on tehtävä iso muutos olemassa olevaan toimintaan. Maailma muokkaa elämämme ympäristössämme se on FACTA.
MUTTA:
Yhtiöittäminen ei saa olla itsetarkoitus, ”roskapankin” tekemiselle kunnanorganisaatiossa… tämä on itsestään selvä asia, jota tuskin kannatta korostaa.

YHTIÖITTÄMINEN on eri asia kuin SANEERAUS:

A) ”Saneeraus”, eli toiminnan kannattavuuden parantaminen ”€/henkilö”, on havaittavissa kun ”liituraitapuvut” ilmestyvät käytäville. Saneerauksen aistii, jos ymmärtää firman talousluvut ja ”pelitilanteen”
Yksityisellä sektorilla on oma ”ammattiteurastajien” joukko, joka saneera firman kuin firman myyntikuntoon jne…
Julkisella sektorilla homma on erilainen. Kunnan hallituksen jäsenen on pystyttävä havainnoimaan milloin kyseessä on saneeraukseen kaltainen ” sisäänmarssi ”, toiminta.

B) Yhtiöittäminen on tilanne, jossa haetaan ”toimintamallia”, jolla pystytään hallitsemaan paremmin tehokkuuden ja talouden suhdetta ”tulosta tekevän yksikön toiminnassa”. Yhtiöittämisen toimintamalli on tullut globaalista markkinataloudesta, jossa halutaan toiminnan kokonaisuus järkevästi hallittavaan dynaamiseen muotoon, näin pystytään hallitsemaan nopeat muutokset kilpailutus, ”kilpailu”. Tämä koskee kaikkea niin tuotteita, tuotantoa, palvelutoimintaa jne…
Nyrkkisääntönä on että erotetaan ”koneen tekemä tuotanto” ja ”ihmisen tekemä tuotanto” kun strategia rakennetaan. Valitettavasti kaikki ”analyytikot” ei asiaa ymmärrä… ja tehdään vääriä strategioita…

Yleisesti, niin yhtiön hallitusta kuin hallituksen jäseniä koskevia vastuita, lyhyesti:
– ”Ko. Yhtiön” hallitus johtaa toimintaa. Hallitus ”tekee” strategian, esittele asiat yhtiökokoukselle, yhtiökokous hyväksyy jne.
– Toimitusjohtaja, muut johtajat ovat ko. yhtiön ”hallituksen” palkollisia työn tekijöitä.
– hallituksen pj. on raskaampi vastuu..

Kaupunkikonserni, ”tytäryhtiötä”.
Tänä päivänä kaupungin tekemästä ”tuotannosta” on 80% ihmisten tekemää. Eli kun kaupungin palveluja yhtiöitetään, ei saa olla kysymys ”saneerausmallista” vaan järkevästä palvelutoiminnan yhtiöittämisestä. Yhtiöittämisestä, jossa henkilöstön ARVOT (kompetenssi, koulutus, osaaminen, sitoutuminen kuin henkilöstön innovaatio ja halu kehittyä) on oltava lähtökohtana ja kohdallaan.

Yhtiö julkisella sektorilla.
Virkamiehet + konsultit tekevät hallituksen pyynnöstä strategian. Hallitus esittää strategian valtuustolle joka hyväksyy strategian jne… Tässä on poliitisten mandaattien aika, ilman asiantuntevaa hallitustyöskentelyä, eletty. Eli ”kahvinjuojien” aika hallitustyöskentelyssä on OVER. NYT TARVITAAN osaamista eikä puoluepoliittinen ”käsijarrupäällä” työskentely kunnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ole tätä päivää. Kunnan on NÄHTÄVÄ VAHVUUTENSA, ”hiljaa kiiruhtaen” pärjättävä ja kehityttävä pysyäkseen itsenäisenä kuntana 2020 luvulla.

2020 MENESTYMINEN EDELLYTTÄÄ, ETTÄ HALLITUS TIETÄÄ, MITÄ TEKEE JA TIETÄÄ MILLAINEN ”FAKTAOSAAMINEN” HALLITUKSEN JÄSENILLÄ PÄÄTÖKSIÄ TEHTÄESSÄ ON.

29.6.2016 Peresitenttin vierailu Imatralla
4.7.2016 on satanut koko päivä joten joutaa kirjoittamaan..

Oli hauska vertailla uutisia, presitentin vierailusta Imatralla ja Puumalassa.
– Puumala 29.6 YLE 1 uutiset 20.30 meni ”putkeen” 19 min uutisia ja josta pressan vierailusta Puumalassa 3,2 minuuttia…
– Imatran osalta 29.6 YLE:n klo 20.30: SOTE, ministeri Rehula, Brexsit ja ministeri Soini, Tornionjoen kalasaaliit olivat pääosassa. Ei sanaakaan Presitentin Imatran vierailusta, ei ollut myöskään MTV3- klo 19 uutisissa, se oli sen tapahtuman kansainvälinen uutisarvo.
Oma arviointi, Presitentin vierailu Imatralle oli ”hys,hys” vierailu, näytti osuva kohdalleen. (En ollut katsomassa vierailua 0,5h yleisötilaisuuden vuoksi, toki olen kuulut vierailun useammastikin suusta)
Kuinka, miten, kenen toimesta Presitentin Imatra vierailu rakennettiin ? En tiedä, eikä tuntunut moni muukaan kunnanvaltuutettu tietävän. Riitävästi tai runsaasti kuntalaisia oli saapunut paikalle seuraamaan vierailua ja Kaakkois-Suomen YLE taltioimassa tilaisuutta jo virankin puolesta jne…joten hyvä näin…

Vierailun virallinen ja ”epävirallinen” tiedottaminen.
Pientä kirjeenvaihtoa ja muutamia puhelinsoittoja tuli kun ihmettelin ”sähköpostilla” miksi presitentin vierailusta Imatralla ei 20.6.2016 valtuuston kokouksessa puhuttu sanaakaan.
Toki kysyttiin ketkä kunnanvaltuutetut tiesivät vierailusta, sitä en minä tiedä, mutta ei meillä on niin ”tompelo valtuusto”, että sille ei voi kertoa 20.6 valtuuston kokouksessa, että tasavallan presitentin vierailee Imatralla 29.6.2016. Pikemminkin päinvastoin, tsemppaus joukkueelle, ”valtuustolle” nyt on hieno ja arvokas tilaisuus , kaikki joukolla mukaan jne.

Toteamus!
Ei P-kanslia kiellä vierailun tiedottamista eikä ”paikallis järjen käyttöä” kun puhutaan tapahtuman julkisuudesta mediassa. Turvallisuus asiat ovat aivan eri asioita, ei niillä ”selitellä” … sen minäkin tiedän.
Totta kai lehdet ”selittävät”, kirjoittavat, se on lehden tehtävä, mutta virallinen asiaan liittyvä ”poliitinen” tiedotus, keskustelu ja ohjeistus olisi tullut käydään ”valtuustossa”.
Tapahtuiko ”sisäpiirissä”, kaupungin hallituksessa, jonkinlainen ”tilannetajun kohmettuminen” kun vierailu haluttiin pitää pimennossa edustukselliselta demokratialta ja hoitaa homma ”pienellä” sisäpiirillä. ”Viisas” keskustelu tälläisistä asioista käydään sivistyneesti ja ”valtuustossa”, lööpit luetaan lehdistä.

Johtopäätös ”viisaasta” irtiottoa…
Tästä voi vetää johtopäätöksen kaupunginvaltuuston ja hallituksen välisestä tiedottamisesta. Onko kyse jonkinlaisesta poliittisesta luottamuspulasta, vai pelko ”yksilöirtiotosta” kun virallista tiedotusta vierailusta ei tehty. No tätä ”yksilöirtiottoa” on viimeaikoina tapahtunut k-hallituksen päättämässä toimeksiannoissa, lisäksi joillakin hallituksen jäsenillä näyttää olevan omat ”intressitikkut” asioiden julkisuuteen ”sytyttämiselle”. Media on kielipitkällään odottamassa ”tikun raapaisijaa” … sehän on heidän tehtävänsä.

Kunnallisvaalin ”pelimiehet”
Kunnallisvaalit on ovella ja tähän yhdistyvät, ”julkkishakuiset irtiotot” ja ehdokkaaksi pyyntiä odottelevat ”politiikan pelimiehet”, joille ekaksi tärkeintä on miltä minä ”näytän” ja sitten tulee joukkue jne…

”missattiinko” Imatran harvinaisen vierailun kansainvälinen brändiarvo”?
Kun tällaisia ”harvinaisia” tapahtumia on ja kun ne yhteistyössä ohjeistetaan niin kunnan ”oman ajatuksen” käyttö sallittakoon. Tottakai P-kanslia ohjeistaa ”varman päälle”, sen tiedän minäkin. Luottamuksellinen ja järkevä poliitinen keskustelu ja tiedotus, on AjaO, ei tarvitse jälkikäteen selitellä sitä eikä tätä, kaikilla on selkeä tieto MITÄ, MISSÄ, MILLOIN … that’s it….

Jälkikäteen selittely?..
Nyt selitellään jälkikäteen miksi vierailusta ei saanut tiedottaa mm. P-kanslian ohjeilla, maailman politiikan tilanteella jne. Kansa saadaan aina toreille ja turuille jos kansa halutaan sinne, mutta mikä on loppusaldo tapahtumalle on tärkein !!!!

Vierailun tavoite ja lopputulos..
Mitkä oli presitentin Imatran vierailun tavoitteet ja toteutuiko tavoitteet, tämän tietää vain vierailun järjestäjät.
………..
Mutta tämän voi todeta jo nyt, että kansainväliseen- eikä kansalliseen ”uutimeen” vierailu ei yltänyt, Imatran informaatio hienosta Ukonniemestä, urheilu-, liikunta-, matkailun-, veneilykeskuksesta ei valitettavasti onnistunut. Miksi ei onnistunut? onnistuuko vuonna 2017 ? ja tuhlattiiko tämän vuosikymmenen mahdollisuus ”hosumalla”, kannattaa ARVIOIDA, ei arvostella.
………..
Paikallisena uutisena, tämä liikunnan ja matkailun ”keidas” ei ollut uutinen ja kansakin tuli torille kun uutiskutsu, ”hypetykselle” kävi, joten näillä ”presitentin vierailuilla” mennään Imatralla vuosia eteenpäin. Tilastojen mukaan seuraava tasavallan presitentin maakuntavierailu ”kansalliselle Imatra näkyvyydelle” tapahtuu vuonna 2030.
Toki tasavallan presitentti on kutsuttu vuoden 2017 pesäpallon Itä-Länsi tapahtumaan,”näin olen kuulut”, mutta ”paloiko” presitentin tuloon ko. tapahtumaan, tällä hys,hys vierailulla jo ”kotipesään” ……jää nähtäväksi.