Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

28.1.14 Kestääkö Etelä-Karjala kehityksen, seminaari, E-K maakunta 16% kasvussa

Itäraja ja E-K maakunta 16% kasvussa ITÄRAJA KASVUMAAKUNTA, itäraja ja E-K maakunta 16% kasvussa …Oma kommenttini tilaisuudesta…
Tilaisuus oli hyvä, mutta minulle ei tullut mitään uutta ei E-Karjalan kehitystä ajateltaessa. Palvelu ja teollisuus talouden vetureina jne… Mutta Itä-suomen kehitykselle tärkein hanke on kaksoisraidehanke. Kaksoisraide ratkaisu avaa portit logistiikan kehitykselle koko etelä ja itä Suomessa jossa Imatra on solmukohta ja tämä solu on ratkaistava ILMAN SUURIA TUNTEITA globaalin markkinatalouden järjellä. Talouskehityksen ratkaisuissa on nähtävä ”metsä puilta”.
Yhteistä resurssi viisautta tulee kehittää ja Investoinnin rahat tulee sijoittaa aineettoman pääoman, IHMISTEN, kehittämiseen ei RAKENNUKSIEN JA SEINIEN ylläpitoon. Oikeaa koulutusta ja motivaatiota meidän nuorisolle. ”Pojasta on vaan polven parannuttava” on globaalin menestymisen ehto…
Itse TILAISUUS ….
Matti Viialainen maakuntajohtaja..
Kestävä kehitys…Vihreitä hankkeita…Energianeuvonta käynnistyy OK.
Metsäteollisuuden uusi nousu käynnistymässä, perusteollisuus… Sellu ja uutena biojalostamoa. Maakunta kasvaa 16,x%. Palvelut suurin kasvaja, yksityisen palvelun. Mutta täytyy muistaa edelleen Teolisuus on suurin työllistäjä 6500 työntekijää…metsä, teräs ja puu… mutta huh,huh Viialaine korosti SELLULLA MENEE HYVIN tämä OK. MINÄ MUISTUTAN:
– ETTÄ SELLU ON PERUSRAAKA-AINEN, VIHREÄSTÄ KULLASTA, JA SITÄ ON TEHTY 100 VUOTTA.
PAPERILLA HUONOSTI JA KARTONGILLA HYVIN. KARTONGIA TEHDÄÄN Imatralla, Simpeleellä, Lieksassa, Heinolassa, Juankoskella ja kohta Varkaudessa… SUURI MAHDOLLISUUS JOSSA TARKEINTÄ ON YMMÄRRETTY ETTÄ TONNIT EI OLE TÄRKEIN VAAN TUOTTEEN SOVELTUVUUS JA LAATU.
Huom. tukevaa… Rajan ja raja alueen toimivuus jatkossa on tärkeä…teollisuudella ja palveluilla ”kehityspöhinää”.

Saara Vauramo, Lahti, kehityspäällikkö
Lahden seutu on ympäristövalveutunut…Cleantech kasvu….jäteselvitykset.

Isoja ongelmia…isot kaupungit, isot yritykset ovat avainasemassa..
Usko kaupungin keskustaan toimintaan, rakennettu ja rakennetaan parkit maanalle, liiketilat maan pinnalle.
Lämpön, energian kulutus laskevaa, sähkönkulutus kasvava, tämä haaste kaikille.
Monitoimitalojen saneeraus ja uudet talot meneillä.
Asiakaspalaute on tärkeä.
Hyvät jätteiden käsittelyt kehityksen ykkönen, asiakkaat ovat toivoneet tätä.
Innovatiivisten julkisten hankintojen tasapainoilu… Uusia ratkaisuja on haettava…
Kuntakonsernin kestävyys on tärkeä ja tämän yhteisymmärryksessä tapahtuva hallinta. Tavoitteet, yhteisymmärrys on tärkeimmät roolit talouden kehityksessä.

Juha Kostiainen..YIT..
KAUPUNGIKEHITYS ja yhteistyö yksityisten kanssa… 50 nyt ja tulevaisuudessa 70% ihmisistä asuu kaupungeista…

Asiantuntija ja palvelut ovat tulevaisuutta… Kaupunki suunnittelu tule olla parempaa… Asumisen heimot..maaseutu ja kaupunki… Kestävän kehityksen näkökulma. Sosiaalinen… Ympäristöllinen… Taloudellinen.. Kaupunkikehityksen trendejä.. Ostetaan olosuhteita toiminnalle ei sidotaan rahoja seiniin, investoida seiniin. Kiinteistöt ovat vain silloin käytössä kun tarvitaan.

Resurssiviisautta
Sitra Antti Lippo
Resurssiviisaus on yhteisen viisauden käyttöä kehityksen hallinnassa.

Hanke Resurssiviisaus … tässä vaiheessa joudun sanomaan tilaisuudelle ..goodbye on session.

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Yleistä ja muut

23.1.14 ”kuntaliitosten selvitys työ” info Klo 17- 20 Kulttuuritalolla, virtasalissa

23.1.14 ”kuntaliitosten selvitys työ” info Klo 17- 20 Kulttuuritalolla, virtasalissa.
Kuulijoita noin 80 eri puolilta. Ei suurempia uutisia. Mm. Joensuun toiminta alustuksena. Hyvin on vanhanaikaista touhua en nähnyt mitään mikä edistäisi palveluiden kehitystä, säästöjä haetaan.
Itse kysyin kuinka on kylien edustus huomioitu hallinnossa. Kyllä kyliä kuunnellaan käytännön töissä, mutta kuinka toimii jäi avoimeksi..
Tasapaksu juttu, mutta uskon että keväällä ollaan edistytty suunnitelmien mukaa ja syksyllä valmis. KAKSI KUNTAA ETELÄ KARJALAAN OLI PELIN HENKI, MIKÄ ON TOTUUS JA PYSYYKÖ L:RANTA TÄSSÄ MALLISSA SAA NÄHDÄ?

Rakentaminen ja Imatra, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

21.1.14 TELA kokous

21.1.14 TELA kokous
– Sd Ryhmäkokous n.1 tunti. Vanhojen päätösten kertausta ja uusien asioiden aukaisua.
– TELA kokous.
– klo 17.30 – 19.00
$1-8…Esityslistan mukaan. Ekapykälät OK…
$ 3 tiedoksianto ….Käynnistyi lakimiehen (Kaisa Heino) sopimusohjausmalli, mallin säännöt ja kuinka tilaaja tuottajamalli toimii. Täytyy todeta että malli on puettu vaikeaan juridiikkaan. Käytännössä ja ”elävässä elämässä” ei voi olla noin vaikeaa … TILAAJA ON VASTUUSSA PALVELUISTA JA TUOTTAJA TUOTTAA PALVELUT…
KAKSI MALLIA TUOTTAMISELLE JOKO KAUPUNKI TUOTTAA TAI ”joku muu tuottaa”. A) KUMPPANUUSSOPIMUS… B) MUUT SOPIMUKSET.
$ 7 … säästötavoitteet … Tekninen toimi ja tekninen palvelukeskus.. 552.000€ OK. Henkilöstökustannukset n. 240k€ 40% ja muut palvelut 310k€ 60% joka jakautuu..
(purkamista n. 20%, katuvalot 20%, korjaukset 20%, asiantuntijapalvelut 20%, muut palvelu 20%,) juustohöylällä…
Siisti kokous…

Yleistä ja muut

20.1.14 EKA KV-KOKOUS

20.1.14 EKA KV-KOKOUS
– klo 16-17 Sd ryhmäkokous 19.1 jatkoa.. ”Ryhmyri ryhmä” kokoontuu KV kokouspäivänä klo 15 tai jos sunnuntaina niin 1 tuntia ennen. KUINKA LÄHTEE TOIMIMAAN ?
– KV- kokous Klo 17.30 kesto n. 35min
Alkulämmittelyä vuodelle 2014… Äänestyslaitteet toimivat jne..
Pykälät meni läpihuutona jne..
Tiedotusasioissa matkailu…
Matkailu pyöri pakollisten pykälien jälkeen alkupuheissa ja Fortumialueen kaava oli viimeisillä puheenvuorolla sinetöity jatkoon…
GoSaimaa esite… Mielestäni liian tavallinen ja vanhan aikainen… Puheenvuorossani esitin että esite tarvitsee kaikkiin liikuntalajeihin ”kuvia”…

Yleistä ja muut

15.1.2014 VANHUUSNEUVOSTON KOKOUS

15.1.2014 VANHUUSNEUVOSTON KOKOUS
– esityslistan mukaan ja järjestäytyminen vuodelle 2014. Kokouksen kesto n. 2,5 tuntia. Koulutus ja osallistumis asiat kertauksena vuodelta 2013. Oma puheeni koski Hissit kolmekerroksisiin kerrostaloihin. 50% ja kaupunki 10%. Timo Saarinen kävi kuuntelemassa luennon Lrannassa.
– neuvoston rahankäyttö budjetti 2014 5k€ ja rahan käyttö 2013 kaikkiaan 3k€
– Vanhuuslaki ja tämän velvoitteet, kertausta.
– Tulevan vanhuushoidon rakenneratkaisuja Imatralla. Vannhainkoti vai uusi palvelutalo ?. Vahva kannanotto neuvostolta (17.1.14 uutisvuoksi ?)
– Kukkurila, rakennuksen korjaus ja malvelumuutokset n. 800k€
– Uusi palvelutalo Honkaharjuun n. 7M€
VANHUUSNEUVOSTON TOIMINTA KEHITTYY. NIINKUIN ARVATA SAATTAA ELÄMÄÄ ARVOSTAVAA TOISIAAN KUNNIOITTAVAA KESKUSTELUA JA PÄÄTÖKSIÄ.

Scroll to Top