Yleistä ja muut

”medianäytös” SDPryhmän järjestäytymiskokous vuodelle 2014.

/

Kaupungin valtuuston SDP ryhmän järjestäytymiskokous vuodelle 2014.
Katson, nykyisen SDP ”ryhmyrin” haastajana ja kokouksessa mukana olijana velvollisuudekseni kommentoida Imatran SDP saamaa järjestäytymiskokouksen jälkeistä julkisuutta myös julkisesti.
Eli SDP:n kokous pidettiin noin viikko sitten ja mukana oli 16 jäsentä 18:sta. Kokouksessa äänestettiin valtuustoryhmän puheenjohtaja, eli ”ryhmyriä”, vuodelle 2014. Ehdokkaana olivat Heikki L ja Veikko H. ei muita ?
Hiukan taustoja, vastaavassa tilaisuudessa viime vuonna Heikki L ilmoitti että ”tämä on ”kestävyyslaji”, tähän vaaditaan vuosikymmenien kokemus, olen yhden vuoden ”ryhmyrinä” jne.
Minulta kysyttiin halukkuutta ”ryhmyriksi” …. ½ vuoden harkinnan jälkeen päätin lähteä kilpaan mukaan vuodelle 2014 ja treenit alkoi kesäloman jälkeen jne..
Itse kokouksessa pidettiin puheita niin puolesta kuin vastaan ja ilmassa oli ”urheilujuhlan tuntua”.
Varsinaisia valtuustoryhmän jäseniä oli vaihtunut ”vara henkilöiksi” kolme ja kaksi jäsentä puuttui syystä tai toisesta jne… Valinta ja lobbaus olivat niin rehellistä kuin poliittisessa pelissä rehellisyys määritellään. Tuomarityöskentely taas oli kuin H Taurin selostus ”sebrapaitojen” työskentelystä Saipan pelistä. Peli eteni poliittisten sääntöjen mukaan, toki pelitilanteita voidaan katsoa eri vahvuisten ”silmäglasien” lävitse koska pelin nimi on ”POLITIIKAN VALTAPELI”. No, hävisin pelin niukasti 9-7, ei huono. Toisaalta voittokin oli hyvin lähellä, jopa niin lähellä, että jos kokouksen pj. olisi äänestänyt Veikko H niin hän olisi voittanut pelin. Että niin lähellä, mutta riittävän kaukana.
Kuten sanoin puheenvuoroja käytettiin runsaasti. Puhuttiin mm. joukkuepelistä, roolipelaamisesta, korostettiin yksilön vuosikymmenien kokemuksen merkitystä jne… samalla saattoi unohtua paljon korostettu mutta vähemmän ymmärretty ”joukkueelle pelaaminen”. Toisaalta esim. jalkapallossakin yksilötason ”äly” pelaaminen on joukkueelle kiusallista silloin kun voiton hakeminen perustuu yksilön peliviisauteen, tällöin pelistä muodostuu suomalaisille tyypillistä ”hätäpotkupalloa” jne..
Itse korostin puheessani leveämpiä hartioita ja parempaa johtamista Imatran SDP:n 18 paikkaiselle valtuustoryhmälle … vaikka näin:
Imatran kaupungin isot tulevaisuuden päätökset vaativat SDP: n kunnallisjärjestöltä, valtuustoryhmältä yhdistyksiltä kolmen ”souturuuhen” muuttamista 18 paikkaiseksi kirkkoveneeksi, jossa on ammattitaitoinen ”leadershipin” hallitseva ”perähenkilö”, jota soututermillä kutsutaan ”coxsiksi”.
Coxsi määrää ”viisauden” tahdin, voiman määrän sekä vastaa niin jäsenen kuin jäsenistön motivaatiosta tuleville vuosille. Samoin Coxsi vastaa, että jokaisella on henkisesti ja fyysisesti oikea soutupaikka veneessä, ”ajattelemattonta soutamista” eikä vapaamatkustajia hän tule hyväksyä. Coxsi tulee huolehtii että energiavajetta ei soutajissa synny, toisin ajattelevia täytyy olla, mutta huopaajia veneessä ei voi olla.
Nyt tämän valtuustokauden eka kilpailuvuosi 2013 ei mennyt aivan ”suksen”.
Valitettavasti kilpailuvuonna 2013 kokonaistehosta putosi n. 260 ääntä ja mikäli tällainen epätahtiin jatkuu niin lyhyellä matikalla v. 2017.. 1000 ääntä ja pitkällä matikalla se tarkoittaa 1/3 koko vuoden 2013 kunnallisvaalien äänimäärästä haluaa siirtyä kilpaileviin kirkkoveneisiin tai pariairo ”nelikkoihin”.
Tarkkana täytyy Coxin olla, nimen omaan tuon joukkue”brändin” ja motivaation kanssa.
No onneksi on toi välietappi, eduskuntavaalit, antamassa äänestäjien ennusmerkit tuleviin kunnallisvaaleihin.
Onnea voittajalle ja kiitoksia lukuisista kommenteista asiasta kiinnostuneille.
Kaupungin valtuutettu Veikko Hämäläinen

Yleistä ja muut

Eka näytös 19.1.14 KV SDP:n järjestäytymiskokous

/

Minun puheeni pääaiheet … mm. näin …KV ja sd ”ryhmyri” kilvassa olivat seuraavat
strong>Arvot:Arvot on sitoutumisen mittari…. Henkilön omat arvot ja puolueella arvot eivät voi olla ristiriidassa…
Arvostus:”kunniaa ei oteta kunnia ansaitaan”. Mediasta on voinut nähdä ja kuulla mikä on Imatralaisen SDP:n ”tilanne” tänä päivänä Imatralla ja E-Karjalassa.
….. Kuntalaisten silmissä tekijät, asiat ja teot ovat sellaisia miltä ne näyttävät.
Arviointi:On vain pystyttävä ”näkemään” kuinka tämän päivän tekeminen ja päätökset vaikuttaa tulevaisuuteen.
Arvostelu:Arvostelu on kehittymisen edellytys ja terve arvostelu on kehittämisen työkalu

Eka vuosi on 4:stä eletty.
Ja 2013 sd valtuustoryhmän kokoukset, keskustelut, puheet ja päätökset on tehty
….. mikä on meidän antama arvosana työtyytyväisyydestämme (oma näkemys)
….. mikä on asiakastyytyväisyyden, kuntalaisena antamani, ) tulos….
Kuntalaisena tuloksen arvosanaksi annan ”hyvä”, mutta Imatran SDP jäsenenä valehtelen jos sanon olevani tyytyväinen mm. KV SDP ryhmätoimintaan. TELA toiminta ”ympäristötekijät huomioiden” hyvä. Kunnallisjärjestön toiminta? Kolmen yhdistyksen toiminta? En tunne toimintaa riittävän hyvin sanoakseni jotakin ”kehittävää”. Katu-uskottavuuden kuulee ”torilla”, osallistujia vähän mutta arvostelijoita paljon.

Kehitystä, muutosta ja uusia ajatuksia tarvitaan:
A. KV-ryhmä tarvitsee laajempaa keskustelua, osallistumista ja leveämpiä hartioita luotettavan menestyksen ylläpitämiseksi. mm. 257 ääntä on, ”lehtien palstoilla”, näyttävästi ulkoistunut SDP:n kannattajakunnasta, Imatran SDP:n brändille tämä oli suuri miinus, jolloin ”vaalipiiriäänet” valuvat naapurikuntiin.

B. Faktat on faktoja, fiktiot fiktioita ja sd ryhmän tiedon sekä taidon energia on suunnattava Imatran kaupungin tärkeiden asioiden päätöksiin ja jättää vähemmäksi kaikki muu ”sählääminen” ja erimielisyydet.

C. ”Mentorointi”, positiivinen sukupolven vaihdos on saatava kunnallisneuvoksen arvoisesti käyntiin, Mestari…. kisälli toiminta tulisi pyöriä myös kunnallispolitiikassakin… meillä on poliittista tietoa on kuin ”vesivoimaa vuoksessa”… mutta on harmillista jos karhumäki on pullollaan ”korvaamattomia” puolueen jäseniä ”hiljainen tieto” mukanaan.

D. Mikä on ryhmyrin tehtävänä?
johtaa ”tiedon ja taidon ”keskustelua ja rakentaa ryhmän yhteinen mielipide ulos julkisuuteen…

E. Nyt Tilaaja- / tuottajamallin ”kaupunkipeli” tarvitsee ”kuumat” pelaajat kentälle sekä vaihtopelaajat ”uupumisen” vuoksi vaihtopenkille. Työntäyteiseltä vuosi 2014 näyttää… 2015 on uusi vuosi ja uudet ajatukset, vuoden 2014 kokemuksia rikkaampana.

Ö. Huolestuttavaa on Imatralinen SDP ”nuoriso”. Mistä löytyy se meidän esimerkeillä kasvanut ”fiksu” tulevaisuus…

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

1.1.2014 Vuosi on vaihtunut jne…. Kiitoksia palautteista..

/

Vuosi on vaihtunut jne…. Kiitoksia palautteista.. HYVÄ vai HUONO uutinen !
Uutisvuoksi 3.1.2014. Uutinen joka kertoi yhtään ”oman kylän” insinööriä ei ole hakemassa teknisen TJ: virkaan… Olen asiasta huolestunut, mielestäni tämä kannatta selvittää miksi ? eikö ole hakijoita, eikö haluta hakea, vai mikä. Tämä oli HUONO uutinen…
1.1 Yksi yhteydenotto tuli ko. TJ hakemisesta, jossa kysyjä ihmetteli onko ”perusinsinööri”, opistoinsinööri tutkinto ja 25vuoden kokemus epäpätevä hakemaan virkaa ? Luin vaatimuksen ja näin asia oli ymmärrettävissä, ei pätevä. No on aivan varma että tohtorin tutkintoa tehtävä ei vaadi. Insinööritutkinto, hyvä sosiaalinen kyky ja ”oppinut ihminen” olisi ok…. nyt tarvitaan kokemuksen tuoman näkemyksen toimialajohtajaa jos tilaaja tuottajamalli halutaan oikein toimivaksi. Toimimisen peruskivi pitää saada valettua, 3-4 vuoden päästä voidaan käydä ”snoppailemaan” erilaisilla hienosäädön työkaluilla
1.2 Toinen puoli TJ virkaan liittyen, jos virka täytetään täysin ulkopuolisella ja opetetulla ”maistereilla”, saattaa Ukoskan rantaraitti olla 10m leveä, niin laajalla dimensiot eivät voi olla. Meinaan vaan että näkemystä on, kun ”hesalainen” valittiin vetämään ”metsätehtaita” …. siitä syntyi vain avohakkuuta ja paikallinen ”raha” siirtyi kilisemään kansainvälisille kasinoille ja jo muutaman vuoden sisällä oli 4 Md€ kassavaje.. Eli edelleen hakijat TJ tehtävään, HUONO+ uutinen.

2. KV ja sd ”ryhmyri”
Eka vuosi on 4:stä eletty hyvin vaihtelevissa tunnelmissa.
Mielessä on käynyt ekan 2013 sd valtuustoryhmän kokouksen, keskustelut ja puheet sekä päätökset. Näistä ei sen enempää ja jos ”miehen puheeseen” on uskomista niin ”ryhmyrin” valinta on edessä, vai onko? Silloisen keskustelun jälkeen omat tekemiseni olen selvittänyt, sovitut muutokset on sovittu, omat arvot ja tavoitteet OK. Olen Imatran SDP jäsen ja tämä tästä… Jatkossa on ”jäsenen” oikeus ja velvollisuudet jne…

Vuosi 2014 …..
Tapanani on seisoa ja sanoa sanomani edestäpäin ja riittävän selkeästi…
… joten, jos VeikkoH kysytään ryhmyriehdokkaaksi en kieltäydy, olen käytettävissä, mutta en lähde suuremmin kisailemaan ryhmyripaikasta enkä ”erotuomariksi”.
Tuskiin asiaa tarvitsee enemmän aukaista tai perustella …. keskustella, kyllä jos tarvetta..
Kehitystä, muutosta ja uusia ajatuksia tarvitaan, pelatkaamme uusilla ideoilla ja yhteisesti hyväksytyillä säänöillä:
”Olen luotettavuuden tekijä ja realismin näkijä joka on varustettu omilla ajatuksilla sekä kuuntelemisen taidolla”.
A. Nyt ryhmä tarvitsee laajempaa keskustelua, osallistumista ja leveämpiä hartioita luotettavan menestyksen ylläpitämiseksi. mm. 257 ääntä on ”lehtien palstoilla” näyttävästi ulkoistunut kannattajakunnasta, hyvä vai huono, mielestäni Imatran SDP:n brändille huono…
B. Faktat on faktoja, fiktiot fiktioita ja sd ryhmän tiedon sekä taidon energia on suunnattava Imatran kaupungin oikeiden asioiden päätöksiin ja jättää vähemmäksi muu ”sählääminen”.
C. Vaikka tennis on lajini niin olen ”joukkuepelaaja”. Tilaaja / tuottajamallin peli tarvitsee ”kuumat pelaajat” kentälle sekä vaihtopelaajat ”uupumisen” varalle, tältä vuosi 2014 tulisi näyttämään… 2015 on uusi vuosi ja uudet ajatukset jossa vuoden 2014 kokemukset.
HYVÄ vai HUONO uutinen ?

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

Imatran investoinnit ”putkeen”, kadut ja elinkeino kuntoon.

/

Imatran investoinnit ”putkeen”, kadut ja elinkeino kuntoon.
(Julkaistu lyhennettynä 21.12 uutisvuoksi, 29.12 imatralainen)
Kun kunnassa on viriili ja avoin lähidemokratia, media, virkahenkilö, poliitikko ja kun kunnassa toimii toisiaan kunnioittava vuorovaikutteinen sosiaalinen elämä niin kuntalainen saa ja antaa sitä tietoa sekä tunnelmaa elinympäristöönsä mitä kylät ja kunnat kehittyäkseen tarvitsevat.
Yhä useammin nykykuntalainen kysyy mihin ”investointiin” hänen maksamansa vero käytetään. Samoin kysytään, mikä on tämä elinkeinopoliittinen investointi ja mitä tämä ”sana” tavalliselle kuntalaiselle tarjoaa, kun kotitie on edelleen ”perunapeltona”.
Vastuksia näihin veroeurojen käyttöön ja investointikysymyksiin voi antaa hyvinkin monella tavalla. Vastauksen ko. kysymykseen voi antaa yhdelläkin lauseella ”investointeja on tehtävä, jotta kaupungin ja kaupunkilaisten elämä voi jatkua”. Seuraava kysymys, kuinka ja miten kaupungin ”rahoja” erilaisiin investointeihin kohdennetaan, johon sopii vastaus, ”Niin on monta mieltä kuin on miestäkin”, hallitusti.
Meidän hyvinvointi yhteiskuntamme on muuttunut perusteollisuudesta palveluteollisuudeksi joka samalla on muuttanut toimimisen rakennetta ja vaatimuksia. Avoin markkinatalous on vaatinut yhä enemmän myös kuntia mukaan, omilla tilaaja tuottaja toiminnoilla, elinkeinonrakenteemme edistämiseksi.
Milloin halutaan tai joudutaan tekemään elinkeino-, saneeraus-, korjausinvestointeja perustuu elävään elämään, historian tietoon ja kyvystä nähdä tulevaisuuteen. Kun puhumme kunnan kehittämisestä, kysymys, voiko investointeja jättää tekemättä vedoten säästämiseen, edelleen sama vastaus ”niin monta on mieltä kuin on miestäkin”, ei voi.
Elinkeinopoliittinen investointi on sijoitus tulevaisuuteen. Saneerausinvestointi on menneisyyden suunnitelmallista muuttamista tähän päivään. Korjausinvestointi on välttämätöntä tekemistä heti ja nyt, jotta elämä ja toiminta voi kaupungissa, mahdollisimman vähillä häiriöillä, jatkua.
Sanerausinvestoinnit ovat järjen ja tunteen käyttöä kaupungin infrastruktuurin ylläpidossa, taloudelliset realiteetit huomioiden. Päätökset näistä investoinneista ei saa perustua ”mutu”, minusta tuntuu, teoriaan. Nämä investoinnit ovat sitä tekemistä joka täytyy toteuttaa, asiantuntijuudella ja kaupungin historian tuntemuksella, huomioiden että hyvin hallittu saneerausinvestointi vähentää korjausinvestointien määrää ja kustannuksia. Sodanjälkeisellä elinkeinopoliittisella investoinnilla luotiin vahva perusteollisuus joka antoi mahdollisuuden niin suur – kuin pienyrittäjyyden kehitykselle ja työpaikoille. Tämä rakentaminen eli oman aikansa, kehittäen Imatraa vuodesta toiseen. Nyt tämä infrastruktuuri on saneerauksen ja korjauksen kohteena. Poliittisessa keskustelussa on ymmärrettävä suunnitelmallisen saneerauksen ja korjauksen merkitys kun puhumme kestävästä kaupunkikehityksestä.

Korjausinvestoinnit ovat investointeja joihin on pakko varautua ja jotka on pakko tehdä, halusimme tai emme, jotta kaupunki voi elää hallitun turvallista ”aina sattuu ja tapahtuu elämään” nyt ja tulevaisuudessa. Sähkön, putkiston, logistiikan jne… on vain toimittava ja kaupungin infrastruktuurin on palveltava kaikkia kuntalaisia 24 tuntia , 7päivänä viikosta, vuodenajasta ja vuodesta toiseen.

Elinkeinopoliitinen investointiiTämän päivän vastuullinen investointiesitys ja päätös tapahtuu aivan muulla tavalla kuin yksilötason, ”MUTU”, menetelmällä. Elinkeinopoliittiset investoinnit ovat, ”mäen taakse näkemistä”, ennustamista, tutkitun tiedon sekä ”eletyn elämän” perusteella tehtyjä investointipäätöksiä, huomioiden mitä monimutkaisempi on investointia ympäröivä maailma sitä vaikeampi on hallittu investointi. Investoinnin riskikartoitus huomioi myös mm. poliittisen epävarmuuden kasvaessa jne. Peruslähtökohtana on että elinkeinopoliittinen investointi rahoitetaan velkarahalla, jossa on mukana luottoluokitus sekä kaavoituksen kautta kaupungin maaomaisuuden myynnistä elinkeinoelämältä saatu tulo. Luottoluokitus määrittä velkarahan hinnan johon takuun antaa ”kaupunki” taloudellinen tilanne..
Maaomaisuuden myynti ja osto tulee hallita kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen yhteistyöllä huomioiden että viestintä ja vallan käyttö kontrolloidaan, tässä vapaan sanan maailmassa, yhä tarkemmin Markkinatalouden ja teknologian kertoma, ”viisaus ja fakta”, informaatio on nopeasti tietoyhteiskunnan käytössä ja ”mielenkiintoiset” teot ovat heti julkisessa mediassa kaikkien kuntalaisten arvioitavissa.
Toisaalta sanonta ”elävän mieli eteenpäin” ja sen tekeminen, on vain hallitusti toteutettava, muistaen että ”tekemättä jättäminen ei ole samaa kuin säästäminen”.

Imatra ja Maakunta, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

9.12.2013 Valtuuston budjettikokous klo 10 – 20

/

9.12.2013 Valtuuston budjettikokous
klo 09-10 sd ryhmäkokous
Porukasta ½ paikalla, missä muut ? Asiana ei ollut mitään yllättävää. Rauhallinen alku, mutta §4 … vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lääkinnällinen kuntoutus jne.. pykälä sai eriävät mielipiteet ja toisistaan poikkeavat käsitykset valloilleen… stop huutaminen ja sovituista asioista poiketaan sai voiton jne.. … ei näihin valtuustoryhmän keskusteluihin viitsi osallistua jos jatkokin on tällaista oli eräs kommentti. Kyllä itsekin mietin ja olen muutaman kerran miettinyt kannattaako uhrata 1-1,5 tuntia ”narsistisen järjestäytymättömän joukon järjestäytymättömään” keskusteluun. Joukon poliittinen sivistymättömyys ja jopa ”toverin” kampitus on ollut minulle suurin yllätys, miksi näin ? No jatko näyttää !!! Johtaminen on kaiken tällaisen ryhmäkäyttäytymisen ongelma, ”sellainen on joukko kuin on johtaminen”. Sd ryhmäkokoukset vuodelta 2013 arvosana 6. Kylpyläkokous heinäkuussa oli 8 ja muut kokoukset arvoisia 5.

klo 10 – 20 Imatran kaupungin valtuustokokous
Budjetti 2014 hyväksyntä ”kokous”
HUH, HUH… 10 tuntia kokousta josta vuodatusta ja itsekehua 8 tuntia ja asiaa 3 tuntia. Kyllä virkahenkilöä ”naurattaa” mutta myös pitkästyttää ne keskustelut ja puhetta puheenvuoksi … niin ”pöntössä” ja pöntön ulkopuolella.
Kirjanpitoni mukaan pitkiä puheita 5-15 minuuttia 11kpl. Lyhyitä alle 1-4min 36 kpl. Muuta höpinää ja väittelyä loput. Kun paljon on asiaa, ”soppa”, niin aina joukkoon sattuu ”sattumia”.
§8 Hyvä… tarkastuslautakunnan väliraportti oli hyvä ja kertoi johtamisen ja tekemisen tilan kaupungin tilaaja/tuottaja organisaatiossa 12k/2013. TELAn ryhmässä istuneena ja kuunnellessani tarkastuslautakunnan huomautukset, 4 ydinkohtaa
1. kaupungin organisaatiossa ”roolien selkeyttäminen”
2. lisää tilaaja/tuottaja, sopimusohjausmallin koulutusta
3. kumppanuus (ei ole kaveruus) tietoisuuden lisäämistä
4. seuranta ja seurannan mittaristo paremmaksi, ymmärrettävämmäksi.
osuvat kohdalleen 10 arvoisesti.
§4 vihreiden valtuustoaloite ”vaikeavammaisten ja pitkäaikaissairaiden lääkinnällisen kuntoutuksen saattamiseksi lainmukaiseksi Imatralla”, palautettiin uudelleen käsittelyyn esityksen mukaan. Arto asiantuntija hämmensi asiaa useampaan otteeseen , samalla tuli selväksi että paperilla ja käytännössä kuntoutukset eivät vastaa toisiaan. Uudelleen käsittely tuo lisävaloa todelliseen kuntoutukseen.
§6 Ukoskan liikunta ja virkistysalueen kaavoitus ja käyttötarkoitus, meluaminen on yes, kerran mutta samojen asioiden toisto kokouksesta toiseen on ”tyhjän tynnyrin kolinaa”
§9 vuoden 2014 talousarvion käsittely otti aikaa noin 4 tuntia.
Itse pidin 6kpl kommentti ja puhetta, pituudet yhdestä kahteen minuuttia.
– Tilaaja tuottajamallin toimivuuteen olen kommentoinut pitkin vuotta ja niin nytkin. Homma toimii jos toimijat tietävät kuinka sen tulee toimia. Tietämättömyys ja johtamattomuus, kuinka sen pitää toimia, on yhteinen ongelma. Ongelma virkahenkilölle, suuri ongelma poliitikolle ja etenkin poliitikolle joka ei ole koskaan ollut tekemisessä ”sopimusohjaus”, tilaaja- tuottaja toiminnassa ja tätä ohjaavassa organisaatiossa. TILAAJA TUOTTAJA MALLI TOIMII TAMPEREELLA MIKSI SE EI TOIMISI IMATRALLA ? ja SUURIN EDISTYS JONKA KO. TOIMINTAMALLI TUO TALOUDEN JA TEKEMISEN HALLINTAAN ON PALVELUIDEN TUOTTEISTUS JA TUOTTEIDEN HINNOITTELU.
– Terveydenhuollon toiminta ja etenkin erikoisterveyden huolto on suuri tulevaisuuden kysymysmerkki siinä merkityksessä mihin kuntalaiset ovat nyky toiminnassa tottuneet. Eksote ja erikoisterveydenhuolto on ”mysteeriö” kun puhutaan kustannuksien kehityksestä ja millä mittareilla kustannuksia ja rahalla saatua, ihmistä tervehdyttävää, palvelua arvioidaan. 60% vuoden 2014 kaupungin budjetista menee terveyden huoltoon ja sosiaaliseen palveluun niin ei ole yhden tekevää kuinka ja miten mitataan terveyspalveluiden määrää ja laatua joka kuntalaisten verotuloilla maksetaan. Tiedän että mittarien rakentaminen palveluiden mittaamiseksi ei ole helppoa, mutta ASIAKKAIDEN ANTAMA PALAUTE TÄYTYY SAADA MITTARIN YHDEKSI OSOITTIMEKSI, VIISARIKSI OSOTTAMAAN PALVELUN MÄÄRÄÄ JA TOINEN VIISARI MIKÄ ON PALVELUN LAATU.
– 3 sektorin palvelut kaupungin liikunta ja kulttuuripalveluun mukaa. On nuoria joilla on osaamista eri seuroissa ja kerhoissa, on vanhuksia jotka tarvitsevat näitä palveluita.
– Ukoskan kaava ja raitit sekä raittien pinnoitteet tulee TELA käsittelyyn 1-2k/2014 joten ”nyt loppu toi joutava jorina”. Tähteä ja tähden mielipiteitä on kuunneltu jne…
YHTEENVETO
Itse sain talousarvion luettavaksi 4.12. ja 9.12 oli talousarviota koskeva kymmentuntinen kokous. Kävin läpi pääkohdat ja vertailin vuoden 2013 vastaavaan tilanteeseen. Erikoissairaanhoito on mysteeriö toiminnaltaan ja ennen kaikkea kustannuksien hallinnan kannalta. Hyvää kaupungin kannalta on se että Imatra maksaa ESH sen minkä se tilaa Eksotelta, eli avointa piikkiä ei Eksotella ole Imatran kaupungin talousarvioon… Suurin huolenaihe on oikean tiedon hallinta ja oikeiden päätöksien tekeminen.
Veikon arviointi on 10 – 20% valtuutetuista tietää mitkä päätökset ovat hyviä ja järkeviä kaupungin tulevaisuudelle pitkässä juoksussa loput painavat vain käskystä nappia.
SD valtuustoryhmä, käyttäytyminen
Valtuustoryhmän (sd) kokoukset on 6 arvoisia, asiajohtaminen 5 kokouksien asiasisältö 7½, puheenvuorot 4½, esityslistat ja loppuraportit 5½.

Scroll to Top