tammikuu 2016

Yleistä ja muut

24.1.2016 MAASSAMME ON 13 ”MAAKUNTALAULUA”, ELI PÄRJÄTÄÄN 13 MAAKUNNALAKIN.

/

24.1.2016 MAASSAMME ON 13 ”MAAKUNTALAULUA”, ELI PÄRJÄTÄÄN 13 MAAKUNNALAKIN.
Riittääkö nämä laulut vai tarvitaan säveltäjä töihin? Nykyisen hallituksen itsehallinto päätös osoittaa, että tarvitaan uusia sävellyksiä.
Itse lähestyisin itsehallintoa eri tavalla, onhan moneen otteeseen todettu, että ”yksinkertainen on kaunista”. Lähestyn Suomi Oy:n itsehallintoa kaakkoiskulman suunnalta, geopoliittisesta ”geokaakoissuomi” näkökulmasta.

ELI EHDOTAN SEURAAVAA:
13 MAAKUNTALAULUA, 13 VAALIPIIRIÄ = 13 Maakuntaa= 13 itsehallitoaluetta= 13 SOTE aluetta.

Perustelut:
1. Meillä on 13 ”voimakasta” maakuntalaulua, 13 vaalipiiri aluetta, nämä ovat erittäin selkeitä hallintoalueita suomen kartalla väkilukuun suhteutettuna. Näissä, henkisen ARVON tuotteissa, on niin maakunnan kuin maakuntalaisen VOIMA, TUNNE ja TAHTO, kunnioittakaamme näitä.
2. 13 VAALIPIIRIALUETTA olisivat tulevia maakunta-alueita samoin SOTE alueita. Näin homma tulisi olemaan sitä mitä parlamenttarismi edellyttää, eikä ”aluejaonpolkupyörää” tarvitse keksiä uudelleen ja uusia maakuntalauluja ei tarvitse lähteä säveltämään.
3. Nyt hallituksen esittämässä ratkaisussa meillä tullisi olemaan 18 maakuntaa.
– Tämä tietäisi 5 uutta MAAKUNTALAULUA kun meillä tulee olemaan 15 SOTE aluetta tämä vaatisi 2 ”SOTELAULUA” maakuntalaulujen lisäksi.
Eli säveltäjille tulisi tehtäväksi seitsemän uutta ”MAAKUNTASOTE sävellystä”.

Henkilökohtaisesti, kun on asunut seitsemässä eri maakunnassa, koulun kevätjuhlat, MAAKUNTALAULUT kuin KULTTUURIT ovat hyvin tuttuja. Kun on syntynyt Savossa, Kymenlaaksossa 15 vuotta, 30 vuotta Karjalassa ja suku Antreasta niin kyllä näiden kolmen maakunnan laulut sointuvat suloisimmin tämän ”ihmisen” sydämessä.

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

24.1.2016 (15) SOTEa. Mihin SOTEalueeseen Imatra haluaa kuulua?.

/

24.1.2016 (15) SOTEa. Mihin SOTEalueeseen Imatra haluaa kuulua?.
Vastaus EKSOTE.

IMATRA 2016-2018
Nyt on Imatran ja Eksoten välillä sopimus seuraavat 3 vuotta jossa Imatran järjestämisvastuu muuttui valvontavastuuksi. Tiedetään menot jotka ovat n. 90milj./ vuosi. Tiedetään palvelun määrä, mutta vielä emme tiedetä palvelun laatua.
Imatralla on nyt SOTE ”latu” auki ja nyt tulee pitää huoli siitä että 90milj saadaan se mitä on sovittu, ”ei pakkolailla päätetty” vaan sopimuksella sovittu. Imatran kaupungilla on nyt laskun maksamisen vastuu, mutta samalla myös PALVELUN VALVONNAN VASTUU siitä, että kuntalainen saa sen SOTE PALVELUN mitä Imatran ja Eksoten välillä on sopimuspaperiin kirjoitettu.
Imatran ”silmälaseilla” katsottuna haluan uskoa, että nyt vallitseva SOTE tilanne, valtakunnan nopeat ratkaisut, EXSOTEN valmis palvelumallija on eduksi E-Karjalalle sen tulevalle itsehallinnolle kun lopulliset itsehallintoalueet maan hallitus tulee päättämään.
Henkilökohtaisesti ihmettelen,jos ei mitään POLIITISTA KÄHMINTÄÄ ”POHJANMAALLA TAPAHRU”. Odotan yllätyksiä ja odottamattomia esityksiä.

KYMENLAAKSO JA ETELÄ SAVO?
– E-Karjalan kunnista Parikkala mietti mihin haluan kuulua? E-KARJALAA lähellä olevilla kunnilla on vaikeuksia päättää mihin he haluavat kuulua, vai onko?

– Kymenlaakson ”kunnilla” on hiukan hankalampaa täytyy tehdä monia pohdiskeluja ja päätöksiä. Esim. jos he saavat Kotka keskussairaalaksi niin he haluavat liittyä EKarjalaan, jos Lranta tulee keskussairaalaksi he haluavat PäijätHämeeseen.
Iitin kunta haluaa jo nyt liittyä ”Lahteen”, mitä tekee esim. Virolahti tai Miehikkälä

– Etelä-Savolla on samat murheet, mihin maakunnan ”reunakunnat” haluaisivat liittyä. Kuopio, Savonlinna, Joensuu, Lranta siinäpä on ratkottavana… Mitähän esim. Mäntyharju vastaa?

Veikkaanpa että monet kunnat antavat tyhjän palautteen ja odottavat maan hallituksen päätöstä.

SOTE palveluiden järjestäminen EI OLE ONGELMA
– ei tule olemaan ongelma, ”palvelijoitaan” löytyy useammalta taholta. Kärkenä tulee olla julkinen sektori, täydennys ja kehityksen ”ruoska” tulee yksityiseltä sektorilta.

SOTE rahoituksen järjestäminen ON ONGELMA jopa ”MYSTEERIO”
– tämä on paljon ongelmallisempi kuin palvelutuotannon toteuttaminen.
Tulevaan rahoitukseen on löydettävä yksinkertainen malli kun monirahotteinen malli puretaan. Rahoitusmallin tulee olla sellainen, jossa on mahdollisimman laaja parlamentaarinen tulopohja.
Tämä päivän tiedoilla ja ”mäen takaa” näkyvillä kuntapäätöksillä en usko minkään muunun kuin valtiorahotteiseen SOTE malliin. Kaikesta muusta rahoitusmallista tulee liian monimutkainen ja perustuslaista tulee ”veeto-oikeus” työkalu rahoitusratkaisun päätökseen, eikä valmista tule, ei tänään eikä huomenna.
Valtiorahotteisena, valtiolla on mahdollisuus kehittä SOTE rahoitusta muilla nykytalouden rahoituinstrumenteilla meidän kansamme tarpeiden mukaan.
– verotuspohjaa muokkaamalla, laajentamalla.
– vakuutus mallin mukaanotto rahoitukseen.
– rahastointimallin kehittäminen SOTE rahoitukseen.

Kuinka tasapuolisesti tulorahoitus pystytään, käyttäjät huomioiden, keräämään ja millä hallituksella päättämään on vielä edessä päin.
KOVAT ON MAAN HALLITUKSELLA AJAT, PÄÄTÖKSIÄ ON SYNNYTTÄVÄ VUONNA 2016.

Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

23.1.2016 (18) ITSEHALLINTOalueet, maakunta mihin Imatra haluaa kuulua?

/

23.1.2016 (18) ITSEHALLINTOalueet, maakunta mihin Imatra haluaa kuulua?
Vastaus E-KARJALA.

ETELÄ KARJALALLA EI OLE TARVETTA LIITTYÄ MIHINKÄÄN JA TULEVAISUUS ON YHTEISTYÖSTÄ SEKÄ TEKEMISESTÄ KIINNI.

– Haluaako ja pystyykö E-Karjala olemaan yksinään, itsenäinen maakunta?
TÄMÄ ON AIVAN KIINI MAAKUNTALAISISTA eli haluammeko ME yhdessä ”laulaa” Karjalaisten laulua.

– E-Karjalassa Eksoten ”voimakas etunoja” valtakunnan SOTESSA antaa tähän hyvän etumatkan ”E-Karjala omana itsehallintoalueena”, mutta päätös on nyt enemmän toisten päättäjien kädessä, kuin meidän. Yllätyksiä voi tapahtua ennen kuin tämän maan itsehallintoalueet ovat maalissa.

– Tärkeää on myös millaisen roolin Imatra ottaa E-K maakunnassa. Millaisen panoksen Imatra omalla toiminnallaan tuo maakuntaan. Millaisen strategian Imatra tekee itselleen huomioiden maakunnan strategia. Maakunnan menneiden aikojen ”kylätappelut” on käännettävä voimakkaaksi yhteistyöksi.
”Vain se maakunta joka itse pystyy huolehtimaan itsestään voi luottamuksella katsoa kohti tulevaisuuteen”

IMATRALLE JÄÄ KYLLÄ TEKEMISTÄ…
Imatralle kaupunkina, jää kyllä tekemistä vaikka SOTE onkin ”ulkoistettu”. On kymmenkunta pääkohtaa jotka kuuluvat hyvinvoinnin ja kaupunki-Infran kehittämiseen. Näissä on edetty ja talouden kuin toiminnan ”kehityskoreista” tulemme varmasti kuulemaan kuluvana vuonna enemmänkin.
Toki ON HUOLI JOKA ”viisaudella” on HALLITTAVISSA
Ruplan kurssi, öljyn hinta eli Ruusia talous vaikuttaa meidän maakunnan kehitykseen voimakkaasti … Nyt ketterä kehitys tarvittavin muutoksin ja käytännön eli ”jokapäiväisen elämän” investoinnit ovat niissä ”kehityskoreissa”, kaupunkistrategiassa, jolla Imatra tulee menestymään tulevaisuudessa.
Vanhat urheilun ja kulttuurin rasitteet on ravisteltu ”vaateista” nyt uusia tapahtumia rakentamaan. Vuoden 2016 Imatralla tapahtuvien tapahtumien järjestäminen tarvitsee kaikkia Imatralaisia.

Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

22.1.2016 IMATRA, MAAKUNTA, ITSEHALLINTO, SOTE

/

22.1.2016 IMATRA, MAAKUNTA, ITSEHALLINTO, SOTE
Tuskin Imatralta tulee montaa erilaista näkökantaa, mihin tulisi Imatran liittyä, kun kyseessä on itsehallinnon ja SOTEN päätökset ”Suomi Oy:ssä”.

Kaksi kysymystä johon maan hallitukselle pitää antaa 9.2.2016 mennessä vastaukset.
1. (18) Itsehallinto alueet, maakunta mihin Imatra haluaa kuulua?
Vastaus: E-KARJALA.
2. (15) SOTE alueet, mihin SOTE alueeseen Imatra halua kuulua?
Vastaus: EKSOTE.
Molempiin on olemassa selkeät, A4:lle mahtuvat perusteet.

Oma toteamukseni asian ”ISOUDESTA ja pienuudesta”
– ”Mammuttimaisia” SOTE, kuin itsehallintoalue MAAKUNTA, päätöksiä ”täytyy” tehdä, MUTTA näiden toimeenpanot, toteutukset on tehtävä hallittuna pieninä ”paloina” ja logistisesti oikein.

– Imatran kaupungin ”päätös” mihin SOTEEN ja mihin ITSEHALLINTOON haluaa kuulua on hallittu ”pala” oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

– Lopullinen tulos. Mitä valtiovalta, maan hallitus, eduskunta sitten päättävätkin ”SOTE- ja ITSEHALLINTOmammutista” on toinen asia.

– Eduskuntatalolla ovat ”Lappeenranta kuin Ruokolahti” päättämässä omilla kansanedustajallaan näistä asioista. Miksi siellä ei ole yhtään Imatralaista, on HYVÄ KYSYMYS.

Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

15.1.2016 E-K maakuntaliiton tarkastuslautakunnan kokous

/

15.1.2016 E-K maakuntaliiton tarkastuslautakunnan kokous
Klo 08:15 – 10:30
Paikalla kaikki (+1)
Maakuntaliiton tsto
Agendan mukaan:
– maakunnan merkkihenkilöiden Brysselissä käynti ja tähän liityvät E-Karjala lobbauksesta investointirahan saamiseksi maakuntaan.
– yhtenä aiheena, asiantuntijan V-M Kesälahden KERTOMANA, oli Venäjän tilanne ja tämän vaikutus Kaakkois-Suomen matkailuun. Lyhyesti sanottuna kaikki on puolittunut niin matkailijoiden määrä kuin ruplan kurssi jne.. Lähiaikoina suurta matkailua lisäävää muutosta ei ole nähtävissä pikemminkin päinvastoin. Se mikä oli positiivista tulee toisten epäonnesta. Turkin ja Egyptin matkailijat siirtyvät Suomen matkailuun???
– maakuntaliiton taloudellisen tilanteen selvitys. Tilanne on OK ja nollatulosta on todennäköinen.
– maakuntaliiton tulevaisuuden näkymät pohjaavat maan hallituksen esittämiin päätöksiin itsehallintoalueista. Tilanne muutuu hallintoalueiden kohalla vielä moneen kertaan.
– mielenkiintoisin asia, SOTE kuvioissa, tuleeko tilanne jossa esitetään Kotkan sairaalaa E-Karjalan keskussairaalaksi???

Seuraava kokous on pe 4.3 klo 08:15 sama paikka 4 kerros..

Scroll to Top