Psykiatrista palvelua ja tämän toimintamallia voi lähestyä monella tavalla.
A) Mallina iso kokonaisuus, vaikka Eksote, jossa kaikki hoidetaan samalla sapluunalla, isoissa yksiköissä ja lain kirjain täyttäen. (mikä on ison mallin valmius isoon toimintaan nyt ja tulevaisuudessa)
B) Mallina pienempi kokonaisuus, Imatra, jossa sairaudesta hyvin toipuminen vaati erikoistumista, palveluiden kehittämistä jossa ihmisarvo ja inhimillisyys huomioidaan.
– Sairastuneiden ikärakenne ja yhteiskunnan henkinen – ja fyysinen tilanne on merkittävässä asemassa kun halutaan hyviä hoitotuloksia.
– Imatran toimineiden, arvostettujen lääkäreiden kehittämä psykiatrinen hoitomalli 2000 luvun alkupuolella lähdettiin romuttamaan virkamiesten toimesta vuosina 2011-2012.
– Miksi hyvä toiminta romutetaan kun huonosti toimivissa terveyspalveluissa on korjaamistyötä aivan tarpeeksi ?

Asia kannatta tarkastella hiukkasen toisesta, vaikka lasten, nuorten, varhaisaikuisten näkökulmasta… eli niistä tulevista hyvin tai huonosti voivan yhteiskunnan jäsenistä.
– Pahoinvointi kuten hyvinvointikin ovat ihmisen kehityksen prosesseja jotka kuuluvat jokaisen elämään.
– Hyvinvointi ja menestyminen on meidän helppo hyväksyä ja ymmärtää, vai ymmärtääkö?
– Yhteiskunta satsaa nuoren ihmisen sivistykseen ensimmäisinä 20 vuotena keskimäärin 200000 €/henkilö. Entä tämän jälkeen!
– Nuorison ja varhaisaikuisten työttömyys on lisääntynyt 1- 2 % vuodessa ja henkinen sairastuminen nuorison keskuudessa kaksinkertaistuu kolmessa vuodessa.
– Aktiivinen työväestö voi huonosti koko Euroopassa ”heistä riippumattomista” syistä …

Imatra ”ulkoistaa” hyvin toimineen oman psykiatrisen palvelun.
– Yksittäisen henkilön ”pitkä” pahoinvointi on prosessi jossa pahoinvointia korjaavat ”ensiaskeleet” ovat elin tärkeitä.
– ”Matalankynnyksen malli” eli helppo sisäänpääsy ongelmatilanteissa ammattiauttajan pakeille on A ja O niin nopealle tervehtymiselle kuin pitkänkin hoitokokonaisuuden onnistumiselle.
On monenlaista ihmisen tuntemaa ”putkea” maailmassa mm. uraputki.. on myöskin hoitoputki ja näissä yhteiskunta on mukana niin hyvässä kuin pahassa.

– Psykiatrisen sairastumisputken alkupäässä on vetäytyminen …pahimmassa tapauksessa syrjäytyminen. Pysyvä syrjäytyminen on todettu uhkaksi moneen tulevaa hyvinvointiyhteiskuntaa riepottavaan asiaan … kuten koulutukseen, sivistykseen jne.. eikä ainoastaan veronmaksukyvyn heikkenemiselle.

– Keskellä putkea on nuorison hyvinvointi, häiriintymisen sekä pahoinvoinnin ihmettely. Tämän pahoinvointiprosessin tuomitseminen sekä sen ohjaaminen ”esi-isien keinoin”, tässä nopean dynamiikan ja moni muuttujan maailmassa vaan enää toimi, on oltava parempaa.
– Loppupäässä putkea on pakkohoitoon ohjaus. Terveen keskivertoyhteiskunnan toimintomalli eli ulkoistetaan sairastunut nuoriso normaalien kansalaisten ulottumattomiin, pois silmien alta, pois näkyvistä hakemalla tälle jopa poliittinen hyväksyntä. Siivotaan siistillä virkamiesmallilla, kaupungin ”brändiä” kiillottamalla, nuorison pahoinvointiongelma esityskuntoon … eli ulkoistetaan pahoinvointi toisten hoidettavaksi ….. halvemmalla?.
– Kannatta katso vuoden 2012 kaupungin tilinpäätös.
– Jos joku ei tiedä tai ei muista viimevuoden tapahtumia Imatralaisessa mielenterveyden hoidossa kannattaa penkasta vuoden 2012 uutisvuoksen arkistoa:
o ammattilaisten ylilääkäreiden Veijo Nevalaisen, Yrjö Lähteenlahden, Timo Salmisaaren haastattelut Etelä Saimaassa ja Uutisvuoksessa
o samoin muutama muun sairaanhoitajan haastatteluja.
o kannatta lukea, myös kaupunginjohtajan antama haastattelu ko. asiasta Uutisvuoksessa 3.1.2013.
o Etelä Saimaa 21.4 ”Henkilöstön suut suitsittiin”..
o Uutisvuoksi 28.4. ”Henkilöstö hiljennettiin”
o Uutisvuoksi 29.4 ”Yhden psykiatrin varassa”
o Uutisvuoksi 17.7 ”Osasto ykkösen puolesta”
o ja Katukanavalta 20.7 ”Julkisia kysymyksiä Tiina Kirmaselle”
21.7.”iisit kuviot ja Honkaharju halvempi”… 23.7 katukanava ”psykiatrian alasajo” 24.7 ”V Nevalaisen kirjoitus” jne..

Nyt tarvitaan asiantuntevaa yhteistä viisautta, järkevää matematiikka ja inhimillisiä päätöksiä. Eettisen ja hyvän etiikan omaaville johtamiselle ja yhteisöelämälle on ominaista ymmärtää kokonaisvastuun merkitys tänä päivänä ja ennen kaikkea tulevana huomisena.
– ”Älä ulkoista sitä mitä et ymmärrä” on nyrkkisääntö kestävän talouden hallinnassa, pätee myös psykiatriseen toimintaan. Imatran kaupunki on tehnyt virkamiesvalmisteluna ja sisäpiiripäätöksenä psykiatrisen hoidon ulkoistamisen vuonna 2013 Eksotelle. Ainoastaan ja vain perusasioiden tietämättömyys ja talouden kurjistumisen pelko ohjaa tekemän tällaisia päätöksiä.
– Toinen nyrkkisääntö ”korjaa vain se mikä ei toimi ja anna toimivien mallien toimia”. Hyvinvoivan ihmisen on helppo tehdä huonosti voivan ihmisen puolesta riittävän kauaskantoisia huonoja päätöksiä.
– Kolmas nyrkkisääntö, ”jotain täytyy päättää”, näkyy aina silloin kun muutoksen vauhti on kova.
– Nyt on EKSOTE päätös. Tällaisen päätöksen lajissa käytetään vain yksilöllistä järkeä ja unohdetaan yhteisöllinen viisaus. Näin tehdyt päätökset ovat erittäin vaarallisia tulevaisuudelle, myös meidän E- karjalaisen yhteiskuntarakenteen tulevaisuudelle.

Tässä E-karjalan talouselämän kilpajuoksussa kannatta harrastaa yhteisöllistä viisautta.
– Mm.. Islamilaisessa maailmassa on nyrkkisääntö ”älä tee päätöstä ennen kuin asia on kypsä päätettäväksi”– A. Einsteinkin puhui suhteellisuus teoriasta… ”nopeudesta jossa kiihtyvyys hallitaan suhteessa kehittyvän ympäristöön”…
– Joskus kannattaa katsoa asioita riittävän kaukaa ymmärtämään ne riittävän selkeästi.
– Huonosti hoidettu juniori ja seniorityö ei mahdollista kestävän kehitystä ei joukkueurheilussa eikä myöskään sivistyneessä yhteiskunnassa.

Alla suora lainaus Imatran kaupungin tilinpäätöksestä vuodelta 2012
– Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2012 tilinpäätös on 4,8 M€ (6,1 %) edellistä tilinpäätöstä suurempi.
– Tulot nousivat 3,8 %.
– Palkkauskustannukset nousivat 2,6 %.
– Erikoissairaanhoidon maksuosuus Eksotelle nousi edellisestä vuodesta 1,9 M€ (7,7 %) ja ylitti talousarvion rahamäärän n. 1,1 M€.
– Tarvikkeiden ostot, vaikka ylittivätkin talousarviovarauksen, pienenivät edellisestä vuodesta yli 0,2 M€.
– Avustukset taas lisääntyivät 0,6 M€.
– Palveluostot lisääntyivät yli 4 M€ (8,7 %). Erityisesti asiakaspalveluostot sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot ovat lisääntyneet huomattavasti ja myös ylittivät selvästi talousarviovaraukset.
– Mielenterveyspalveluiden selvästi lisääntyneisiin palveluostoihin vaikutti useampi seikka. Lääkäritilanteessa oli vaihtelua, jonka vaikutukset näkyivät tutkimus-, hoito- ja kuntoutusprosessien toteutumisessa ja samalla kustannuksissa. Erityisesti jouduttiin ostamaan nuorten hoitojaksoja, vaikka talousarviossa ei ollut varausta.
– Pitkäaikaistyöttömien aktivointia tehostettiin tiivistämällä monialaista yhteistyötä. Imatran kaupunki osallistuu myös valtakunnalliseen kunta- kokeiluun 1.9.2012 alkaen.”