Imatra ja Maakunta

23.1.2016 (18) ITSEHALLINTOalueet, maakunta mihin Imatra haluaa kuulua?
Vastaus E-KARJALA.

ETELÄ KARJALALLA EI OLE TARVETTA LIITTYÄ MIHINKÄÄN JA TULEVAISUUS ON YHTEISTYÖSTÄ SEKÄ TEKEMISESTÄ KIINNI.

– Haluaako ja pystyykö E-Karjala olemaan yksinään, itsenäinen maakunta?
TÄMÄ ON AIVAN KIINI MAAKUNTALAISISTA eli haluammeko ME yhdessä ”laulaa” Karjalaisten laulua.

– E-Karjalassa Eksoten ”voimakas etunoja” valtakunnan SOTESSA antaa tähän hyvän etumatkan ”E-Karjala omana itsehallintoalueena”, mutta päätös on nyt enemmän toisten päättäjien kädessä, kuin meidän. Yllätyksiä voi tapahtua ennen kuin tämän maan itsehallintoalueet ovat maalissa.

– Tärkeää on myös millaisen roolin Imatra ottaa E-K maakunnassa. Millaisen panoksen Imatra omalla toiminnallaan tuo maakuntaan. Millaisen strategian Imatra tekee itselleen huomioiden maakunnan strategia. Maakunnan menneiden aikojen ”kylätappelut” on käännettävä voimakkaaksi yhteistyöksi.
”Vain se maakunta joka itse pystyy huolehtimaan itsestään voi luottamuksella katsoa kohti tulevaisuuteen”

IMATRALLE JÄÄ KYLLÄ TEKEMISTÄ…
Imatralle kaupunkina, jää kyllä tekemistä vaikka SOTE onkin ”ulkoistettu”. On kymmenkunta pääkohtaa jotka kuuluvat hyvinvoinnin ja kaupunki-Infran kehittämiseen. Näissä on edetty ja talouden kuin toiminnan ”kehityskoreista” tulemme varmasti kuulemaan kuluvana vuonna enemmänkin.
Toki ON HUOLI JOKA ”viisaudella” on HALLITTAVISSA
Ruplan kurssi, öljyn hinta eli Ruusia talous vaikuttaa meidän maakunnan kehitykseen voimakkaasti … Nyt ketterä kehitys tarvittavin muutoksin ja käytännön eli ”jokapäiväisen elämän” investoinnit ovat niissä ”kehityskoreissa”, kaupunkistrategiassa, jolla Imatra tulee menestymään tulevaisuudessa.
Vanhat urheilun ja kulttuurin rasitteet on ravisteltu ”vaateista” nyt uusia tapahtumia rakentamaan. Vuoden 2016 Imatralla tapahtuvien tapahtumien järjestäminen tarvitsee kaikkia Imatralaisia.

22.1.2016 IMATRA, MAAKUNTA, ITSEHALLINTO, SOTE
Tuskin Imatralta tulee montaa erilaista näkökantaa, mihin tulisi Imatran liittyä, kun kyseessä on itsehallinnon ja SOTEN päätökset ”Suomi Oy:ssä”.

Kaksi kysymystä johon maan hallitukselle pitää antaa 9.2.2016 mennessä vastaukset.
1. (18) Itsehallinto alueet, maakunta mihin Imatra haluaa kuulua?
Vastaus: E-KARJALA.
2. (15) SOTE alueet, mihin SOTE alueeseen Imatra halua kuulua?
Vastaus: EKSOTE.
Molempiin on olemassa selkeät, A4:lle mahtuvat perusteet.

Oma toteamukseni asian ”ISOUDESTA ja pienuudesta”
– ”Mammuttimaisia” SOTE, kuin itsehallintoalue MAAKUNTA, päätöksiä ”täytyy” tehdä, MUTTA näiden toimeenpanot, toteutukset on tehtävä hallittuna pieninä ”paloina” ja logistisesti oikein.

– Imatran kaupungin ”päätös” mihin SOTEEN ja mihin ITSEHALLINTOON haluaa kuulua on hallittu ”pala” oikeaan aikaan oikeassa paikassa.

– Lopullinen tulos. Mitä valtiovalta, maan hallitus, eduskunta sitten päättävätkin ”SOTE- ja ITSEHALLINTOmammutista” on toinen asia.

– Eduskuntatalolla ovat ”Lappeenranta kuin Ruokolahti” päättämässä omilla kansanedustajallaan näistä asioista. Miksi siellä ei ole yhtään Imatralaista, on HYVÄ KYSYMYS.

15.1.2016 E-K maakuntaliiton tarkastuslautakunnan kokous
Klo 08:15 – 10:30
Paikalla kaikki (+1)
Maakuntaliiton tsto
Agendan mukaan:
– maakunnan merkkihenkilöiden Brysselissä käynti ja tähän liityvät E-Karjala lobbauksesta investointirahan saamiseksi maakuntaan.
– yhtenä aiheena, asiantuntijan V-M Kesälahden KERTOMANA, oli Venäjän tilanne ja tämän vaikutus Kaakkois-Suomen matkailuun. Lyhyesti sanottuna kaikki on puolittunut niin matkailijoiden määrä kuin ruplan kurssi jne.. Lähiaikoina suurta matkailua lisäävää muutosta ei ole nähtävissä pikemminkin päinvastoin. Se mikä oli positiivista tulee toisten epäonnesta. Turkin ja Egyptin matkailijat siirtyvät Suomen matkailuun???
– maakuntaliiton taloudellisen tilanteen selvitys. Tilanne on OK ja nollatulosta on todennäköinen.
– maakuntaliiton tulevaisuuden näkymät pohjaavat maan hallituksen esittämiin päätöksiin itsehallintoalueista. Tilanne muutuu hallintoalueiden kohalla vielä moneen kertaan.
– mielenkiintoisin asia, SOTE kuvioissa, tuleeko tilanne jossa esitetään Kotkan sairaalaa E-Karjalan keskussairaalaksi???

Seuraava kokous on pe 4.3 klo 08:15 sama paikka 4 kerros..

14.1.2016 Kunnallisvaalit 2017 ja SDP ”vaalipäällikkö”

Kun on kysytty vaalipäälliköksi niin lähdin ”tunnustelulla” liikkeelle eli:
KUTSU: ”Kunnallisvaalit 2017” ja Imatran SDP:n ”vaalipäällikkö”
AIKA: to. 14.1.2016 klo 17-18.
ASIA: Kunnallisvaalit 2017 ja Imatran SDP:n ”vaalipäällikkö”
PAIKKA: kaupungintalo ja nh 292
AGENDA: Kutsuttujen kuuleminen, mitä, missä, milloin jne. Imatran SDPn tulisi lähtee kunnallisvaaleihin 2017 ja millaisella joukolla?

KOKOUKSEN YLEINEN ”tunnelma”
Avoin ja ei yllätyksellinen
Läsnä kutsutut + 2
Agenda: Kutsuttujen kuuleminen, missä ollaan ja kuinka mennään kunnallisvaaleihin 2017, työryhmä ja vaalipäällikkö?
Puheenvuoroja käytettiin kaikkiaan 27 kpl ja aikaa 1 tunti ja 20 min.

Lyhyt YHTEENVETO ”epävirallisesta” kokouksesta:

Mikä on SDP tilanne tänään
– tähän käytettiin ensimmäiset 10 puheenvuoroa. Ymmärretään selvästi että SDP ”kannatus” kalluppien mukaan on selvä ja tiedetään mikä on suurin ”tekijä”. Toki täytyy muistaa että SDP:llä Imatralla oli menestystä edellisissä kunnallisvaaleissa muita ”SDP kaupunkeja” enemmän…

Vaaliohjelma
– Tuleviin vaaleihin tullaan lähtemään realistisella ohjelmalla ja tämän vaalikauden ”teoilla”
– FAKTAT, FLIRTTI on oltava puheissa ja FIKTIOT on rakennettava faktojen pohjalle.

Kaupungin nykytilanne
– Muutamassa puheenvuorossa todettiin Kaupungin nykytilanne ja miltä tulevaisuus näyttää. Eksote ja 90milj pois kaupungin suoranaisesta päätösvallasta 2016 ja kuinka 2017-2018 eletään vaatii valvontaa jo nyt.

Lähitulevaisuus
– Tuleva valtuutetun rooli tulee olemaan erilainen mitä tämänpäiväinen valtuutetun rooli.

Työllisyys
– Työllisyys on huono. Työllisyys, pitkäaikaistyöttömyys, kaupungin yt-neuvottelut keskustelutti useamman puheenvuoron verran. Vaihtoehtoja huonolle työttömyyden kehitykselle ei ole ollut, ei myöskään SDP:llä. ”Nykyinen Imatran KH kokoonpano oikeisto enemmistöinen”, mutta kompromisseja on täytynyt tehdä hallitustyöskentelyssä.

Imatra SDP päätökset
– Päätökset kuinka ”SDP JA KUNNALLISVAALIT 2017” edetään on kunnallisjärjestön ja kolmen järjestön seuraavissa kokouksissa esillä.

Tunnustelukokouksen jatko
– Tunnustelut Vaalipäällikön ja vaalityöryhmän suhteen tehty, kuka on vaalipäällikkö ja voidaanko edetä niin kuin ”tässä” kokouksessa ”sovittiin” on kunnallisjärjestön ja kolmen järjestön käsissä.
A) kunnallisjärjestön kokous päättää
B) samoin 3 järjestön erilliset kokoukset päättävät.
C) vaalipäällikkö ja Vaalityöryhmän 2+2+2+4+1=11?
Helmikuun alkuun mennessä valmiiksi.
TÄSTÄ KAIKKI KÄYNNISTYY ….

3.12.2015 Maakuntaliiton Tarkastuslautakunnan kokous
Klo 16-18
Kaikki jäsenet, yksi varajäsen paikalla. Pääpaino kokouksella oli maakuntajohtaja selvitys Lrannan lentokenttä ja itsehallintoalueet.
Puheenjohtaja veti kokouksen esityslistan mukaan ja puheenvuorot noin 15 kpl keskittyi pääasiassa maakuntajohtajan asityksen aiheisiin.

Lentokenttä
Lentokenttäsäätiön perustaminen ja kentän ostaminen säätiölle on ”harkittu teko”. Rahoitus ja riskit on kartoitettu. Strategia ja toimintasuunnitelma vuodelle 2016 on painettu paperille. Hinta kentälle on sovittu mutta vahvistuu kaupanteko hetkellä. Lranta on avainasemassa päätöksenteossa ja rahoituksen ratkaisuissa. Imatra on tukena ja muut kunnat ”maakuntana hengessä” mukana.
Itse näen asian suurena mahdollisuutena, ”maakunta ilman lentokenttää” ei edistä riitävästi matkailua eikä yrityselämää. Kuunnella viikon päästä maakunnan mielipiteet ja päätökset…

Itsehallintoalueet ja Eksote
E-K suunnitelmat ovat hyvät ja valmiit. Onko Etelä-Savon tai Kymenlaakso kiinostuneita vapaaehtoisesti yhteistyöhön E-K kanssa ? Vai odottaako molemmat maan hallituksen päätöksiä ja toimivat tämän jälkeen ? Kukin maakunta antaa vastauksensa valtionhallintoa helmikuuhun 2016 mennessä..

Kuinka tulee käymään kaupungeille ja kunnille esim. vero% suhteen, tuleeko maakuntavero, mitä jää kaupunkien ja kuntien järjestämisvastuulle ja miten käy pienten kuntien ?
Oma näkemykseni on että kunnat integroituvat ja itsehallintoalueena on maakuntamalli, eli kaupungit tuleva suurentamaan digitalisoitumisen ohjaamana ja pienten kuntien pienellä budjetilla ”nyhräämisen” päättyy.
Hyvä puoli kansalaisten palvelut, kokonaispalvelut paranevat.
Huonona puolena on, että julkisen sektorin työttömyys kasvaa odottamattoman nopeasti.

Vielä huonompana on se että jos suomen vienti ei lähde vetämään MISTÄ SAADAAN NUORILLE TÖITÄ… TYÖTTÖMYYDEN KAUTTA ”KANSALLINEN SUOMI” AJAUTUU ENTISTÄ SUUREMPAAN AHDINKOON … ULKOMAAN VIENTI on kasvettava. RAHAA SUOMEEN ON TULTAVA.
Solidaarisuus on kovilla