Imatra ja Maakunta

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

15.3.2018 AMK ”tulee” LÄHTEMÄÄN POIS IMATRALTA ?

/

15.3.2018 AMK LÄHTEE IMATRALTA ..lähteekö?

AMK lähtee Imatralta näin on ”joku” päättänyt.
Eli ei muuta kuin lippu puolitankoon. AMK voidaan haudata Imatran kohdalta.
Mitään muuta ei ole tehtävissä kuin ottaa opiksi. Opiksi se kuinka pitkäjänteisellä työllä rakennetaan haluttu menestys. Nyt E-Karjalaisella yhteistyöllä rakennettiin Imatralle AMK:n menestymättömyys.
Maakunnan sivistyksen ja koulutuksen menestystä rakennetaan vain  voimakkaalla maakunnan ”joukkuepelillä” yhteisillä arvoilla ja tavoitteilla. Onko Imatra tässä AMK koulutuksen ”pelissä” valinnut omalle kohdalleen menestymättömyyden? ja vielä ”naapurikunnan” myötävaikutuksella …. no näin tulee joka tapauksessa tulee todennäköisesti tapahtumaan.

Muutamia vuosia sitten, vuonna 2010

Etelä-Karjalan liitto tyrmäsi selvityksen v. 2010. Asetettu ”selvitysmies” lakkauttaisi Etelä-Karjalasta Saimaan ammattikorkeakoulun Imatran toimipisteen. No maakuntaliitto tyrmäsi selvityksen tältä pohjalta täysin. ”Se ei vastannut ollenkaan niihin kysymyksiin ja tarpeeseen mitä ”me” esitimme professori Koiraselle”. Tämä viesti tuli aikoinaan ympäri maakuntaa, eli tähän esitykseen ei oltu tyytyväisiä jne. Näin latasi Etelä-Karjalan liiton hallitus aikoinaan jne… mitä sitten?

Nyt vuonna 2017

MITÄ SITTEN ON E-Karjalassa TEHTY näinä seitsemänä toiminnan vuotena. EI MITÄÄN, on vain odotettu, että ”joku” hoitaa asia Lrannan puolesta päätökseen, vai onko tehty? Muutama silloisten opettajien palaute on tullut minulle. Palaute kertoo että Imatran yksikön alasajo alkoi vuosia sitten ja vastustajat siirrettiin ”muihin hommiin”.  NO nyt, vuonna 2018 se ”joku” on hoitanut asian Imatran kohdalta päätökseen.

Miksi näin on toimittu ja kenen on ”syy” ?
Oikeastaan on yhden tekevää kenen on syy, koska syynä on E-Karjalaisten näkökyvyttömyys luoda yhdessä sivistyksen kasvun edellyttämää elinvoimaa, muussa kuin juhlapuheissa. Silloin kun teot ja puheet ei eivät tue toisiaan, pikemmin päinvastoin, lopputulos toteutuu suuremman voiman  ehdoilla.

E-Karjalassa on ollut ja on edelleen kyvyttömät ”kotiseudun” elinvoiman kehitystä edustavat poliitikot. Kuntien ”sormet seläntakanan ristissä” toimivat virkamiehet hoitavat KK, AMK, Ammattiopisto asioita valtakunnan tasolla. Valitettavasti tämä, Imatraan kohdistuva ”AMK CASE” osoittaa sen mikä on taito ja tahto pelata joukkuepeliä valtakunnnan tasolla maakunnassamme. Annetaan ”ohjakset” jollekin ja odotetaan että ”joku” hoitaa asiat Imatran puolesta. NO nyt ”joku” on hoitanut asian näin.

Se miksi haluan sanon näin, on aivan luonnollista. On pitkä työrupeaman metsä- ja teknologiateollisuudessa, jossa YHTEISTYÖ KK, AMK, Ammattiopiston kanssa opinnäytetöiden ja harjoittelupaikkojen kohdalla oli voimakasta vuosikymmeniä. Näihin maakunnan teollisuusaloihin vaikuttava AMK:n ”alasajon” havaittiin 2000 luvun alussa. Itse uskoin että kehitys lähtee positiiviseen nousuun viimeistään Mestsäklusterin perustamisen yhteydessä vuosina 2007-2009, …. mutta näin ei käynyt siihen en osaa vastata.

Viimeisen kerran kun olin AMK eli SAIMAN kanssa tekemisissä 2015, silloin oli keskustelussa LUT ja AMK yhdistämisen tärkeys !  Oli selityksiä selityksien päälle, milloin mitäkin visiota vision päälle jne… TULEE LUODA SE vetovoimainen E-Karjala, keskitytään ”matkailuun, palveluun, taiteeseen” toteamalla kyllä teollisuus omansa hoitaa.  No nyt ei tarvitse keskittyä mihinkään AMK toimintaan  kun lopputulos on että AMK toiminnan loppuminen Imatralla.

”SAIMAAN AMK:n” hallituksessa ei istu yhtää Imatralaista, eikä ole istunut yhtään teollisuuden edustajaa, tätä itse ihmettelin ja ihmettelen edelleen.

Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Sivistys ja koulutus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

25.2.2018 loppuuko AMK opiskelu Imatralla.

/

Pitäkäämme AMK opiskelu Imatralta LUOMALLA UUTTA mallia opiskelulle. Ammattiurheilu ja ”tulevaisuuden” ammattiin koulutus yhtäaikaa ja käsi kädessä.. on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ABC… 

Kun on nähnyt tätä opiskelun maailmaa monelta suunnalta niin ihmettelee E-Karjalan AMK koulutusta ja miksi ja mihin on IMATRALLA opiskelu kadonnut. – 80- 90 luvulla oli laajapohjaisesti mm. ammattikoulu, teku, opisto, AMK lähialueella ja yliopistokoulutusta kauempana.

2000 luvulla opiskelijat alkoivat kadota Imatralla. Samaan aikaan syntyi uusia teollisuuden ja teknologian AMK koulutuksia maakuntiin mm. Etelä Savoon ja Mikkeliin, Savonlinnaan jne.

Jotain ajattelematonta on E-Karjalan opiskelumaailman hallinnassa tapahtunut. Missä on AMK opiskelupaikkojen luomisen tahtotila ? Onko seuraava askele lopettaa ammattiopisto Imatralla siirtämällä tämäkin ”johonkin”, ihmetellen samaan aikaan E-Karjalan vähenevän väestöä.

E-Karjalassa on metsä- ja terästeollisuuden vahvoja globaaleja yhtiöitä. Yhtiöt tarvitsevat erilaisia palveluja. Näille yhtiöille ei ole tarjolla riitävästi maakunnassamme alihankkijoita, omia korjaus- ja kunnossapidon palveluja. Vuosittain alueen tehtaiden huolto- ja kunnossapitoseisakeissa pyörii 50-80milj.€ pelkkinä työpanoksina ja näistä miljoonista suurin osa valuu maakuntamme ulkopuolelle ja EU:n työvoiman maihin. Miksi näin käy?

Restonomikoulutusta tulee suorittaa sielä missä on luonnolliset matkailun vahvuudet, vahva brändi ja vuosisadan matkailun perinne. Vuoksi, Valtiohotelii ja nyt uutena liikunta-, Saimaa- , luontomatkailu ja kilpaurheilun alue Ukonniemi.

Mihin on kadonnut Imatralainen tahtotila luoda uutta, rakentaa omilla vahvuuksilla tulevaisuuden AMK koulutusta. Tehdä uutta koulutusta jossa yhdistyvät kylpylät, Ukonniemen matkailu, ammattiurheilun, AMK- ja toisen asteen ammatilliset opinnot.

Pidetään taidekoulu Imatralla. Ei anneta AMK koulutuksen valua ulos Imatralta, kuten on annettu aikoinaan metsäteollisuuden AMK koulutus, prosessi- paperi, kuin kunnossapidon koulutus. Onko meillä ”päättäjiä” jotka ajavat puheilla ja teoillaan opiskelijoiden tuoman elinvoiman ”johonkin”, pois Imatralta ?

Imatran asukasmäärä vähenee, eläkeläisten määrä kasvaa, työssäkäyvien mm. opettajien määrä vähenee, nuoriso lähtee opiskelukaupunkeihin, syrjäytyneet ja vanhukset jäävät katselemaan tätä ”ihmeellistä Imatraa”. Tuskin tälläistä tulevaisuutta Imatralle kuvitellaan.

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Talous ja turvallisuus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

20.2.2018 Opiskelu lähemmäksi tuotannon ja tekemisen jokapäiväistä toimintaa.

/

Ammattiosaaminen, koulutus lähemmäksi jokapäiväistä toimintaa.

– Ammattiosaaminen kuin osaamisen taidon ja tiedon johtaminen on tuotava lähemmäksi tuotannon tehokasta toteutusta.

– Samoin tutkimuksen ja tieteen toiminta on tuotava lähemmäksi kansantalouden kestävän kehityksen edellyttämiä toimintoja.

”Koulutusta” ja opiskelua on lisättävä ihmistä motivoivilla metodeilla… ”keppi” ei ole tapa jolla tehdään menestystä mutta ”porkkanan” keinot on saatava monivalintaisiksi ja haastajiksi.

Passiiviväestö on, lapset alle 15, eli koululaiset ja tekijöiden reservi yli 65 vuotiaat eläkeläiset.

Aktiiviväestön eli työssä olevan joukon väheneminen E-Karjalassa kansantalouden kasvupotentiaali huomioiden ei ole enää entisensä. Tehdyn työn määrää on tulevina vuosina vaikea kasvattaa, jos tekevien ja osaavien käsiparien lukumäärä laskee vuosi vuodelta. Vastaavasti hitaan talouskasvun vuoksi kilpailu mm. palvelutalouden markkinaosuuksista monimutkaistuu Vain tehokkaimmat ja tuottavimmat yritykset voivat kasvattaa markkinaosuuksia ja siten turvata liiketoimintansa kasvun ja firman menestyksen.

Suomen kannalta koveneva kansainvälinen kilpailu tarkoittaa, että vahvan markkina-aseman saavuttaminen ja ylläpito on yritykselle entistä haastavampaa.

Työikäisten ihmisten vähenemisen myötä myös nettoveronmaksajien määrä laskee hyvinkin voimakkaasti ”poismuuton” esim. Imatran alueilla. Samalla ikääntyvän ihmisjoukon hoivamenot kasvavat huolestuttavasti esim. Imatralla. Tämä vääristymä synnyttää alueille ”tulovajeen” joka koettelee maamme kuin Imatran, kykyä ylläpitää ”hyvinvoinnin” olemassaoloa.

Talouden hallintaa on kovennettava, jos mielimme menestyä kilpailussa ja kuroa ko. alueellisen tulovajen umpeen.

On rakennettava talouden kunnostusohjelman jonka kulmakiviä ovat:

Henkisen pääoman eli osaamisen ja uudistumisen kyky: Monipuolista ja kilpailukykyistä toimialarakennetta voidaan ylläpitää vain, jos ideoiden kehittely sekä niiden kaupallistaminen toimivat saumattomasti. Uuden oppimista, koulutusta, koulutuksen infrastruktuuria kuin ”oppilaitosten” ja elinkeinoelämän yhteispeliä saadaan parannettua merkittävästi.

Joustavat henkisen ja fyysisen pääoman rakenteet: Kun henkisiä ja mekaanisia resursseja vapautuu markkina-asemia menettävistä yrityksistä, tuotantopanokset ja tuotantolaitokset tulisi kyetä ”kierrättämään” tehokkaasti uusille, kilpailukykyisemmille aloille. Työmarkkinoiden henkisillä jäykkyyksillä ja yritystuilla on valitettavasti taipumus kannatella olemassa olevia rakenteita ja siten hidastaa talouden uudistumista.

On saatava aikaan aktivoiva henkinen sosiaaliturva: Sosiaaliturva on muutettava osallistavampaan ja aktivoivampaan suuntaan. Mahdollisuus palkkatulojen ja sosiaaliturvan yhdistämiseen lisää sekä työn tarjontaa että yritysten mahdollisuutta palkata uusia työntekijöitä. Myös matalamman tuottavuuden työt ovat kokonaisuuden kannalta tärkeitä, koska ne mahdollistavat erikoisosaajien keskittymisen korkean tuottavuuden toimintoihin.

On rakennettava aktiivinen, vahva ja muutoskykyinen julkinen talous: Julkinen talous on pidettävä tehokkaana, nopeasti reakoivana, muutoskykyisenä ja iskunkestävänä, toimiakseen elintärkeänä ”puskurina” toimintaympäristössään niin positiivisia kuin negatiivisia shokkeja vastaan. Hyvinä aikoina tarvitaan ”ylöspäin” tuppausta ja vastaavasti iskunkestävyyttä kun on ”alaspäin” taantuman vaara on analysoitu.

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

8.2.2018 Lähtikö viimeinen AMK opiskelu Imatralta..

/

 

HARMI, KUN LUESKELLE NYT VIIKKOJA  MYÖHEMMIN (17.2) PUOLUSTUSPUHEITA PAIKALLIS LEHDISTÄ MIKSI NÄIN TULEE AMK:lle TAPAHTUMAAN, (TÄTÄ KIRJOITISTA EI JULKAISTU, SYYSTÄ TAI TOISESTA) …  no kuitenkin totuus on tässä…

Kun lueskeli näitä lehtiä ja kaupungin tiedotteita jotka kohdentuvat opiskeluun Etelä Karjalassa  AMK opiskeluun niin on aiheellista kysyä ”Lähtikö viimeinen AMK opiskelulinja Imatralta Lappeenrantaan”.

Onko maakunnan kannalta viisas ratkaisu? Itse näen että ei ollut ….  ja tähän on useita syitä joihin on hyvä palata vuonna 2019…

TÄSSÄ LYHYT HISTORIA..

(tämä artikkeli on lähetetty UV ja IMATRALAISEEN 8.2.2018)

Kun on nähnyt tätä opiskelu- ja koulutusmaailmaa monelta suunnalta ja monessa maakunnassa niin ihmetellä täytyy E-Karjalan AMK koulutusta ja mihin on IMATRAN koulutus hävinnyt.

Imatralla oli aikoinaan monenlaista ammattikoulua, teknistäkoulua, opistoa, kauppista jne. Lisäksi teollisuus koulutti omaa henkilöstöä moniosaamisen ammattilaisiksi omilla koulutusohjelmillaan jne.. Ollessani työelämässä tuotannon ja kunnossapidon ammattilaisena ja ottamassa mm. ammatti-ihmisiä töihin niin kesäksi kuin vakinaiseksi ihmetteli mihin peruskoulun ja lukion jälkeinen koulutus Imatralta on oikein kadonnut. – 80- 90 luvulla koulutusta löytyi mm. sähkö-automaatialalle, oli ammattikoulu, teku, opisto, AMK lähialueella ja yliopistokoulutusta kauempaa jne…

2000 luvulla tapahtui jotakin. Ammattikoulun (Ammattiopiston) linjat alkoivat harvenemaan, samoin AMK toiminta, matkailupalvelua lukuunottamatta, mm. Imatralla. Samaan aikaan syntyi uusia teollisuuden ja teknologian AMK koulutuksia eri kuntiin ja maakuntiin mm. Etelä Savoon ja Mikkeli… Miksi ei syntynyt Imatralle vastaavaa AMK toimintaa?

Kuinka nykyiseen tilanteeseen on tultu. Ettei Imatralla ole ”kohta” mitään tämän päivän AMK koulutusta, tietäen hyvin mitä täällä on aikoinaan ollut, miksi ja mitä on opiskeltu. Jotain ajattelematonta tässä koko E-Karjalan opiskelumaailman järjestelyissä on tapahtunut 2000 luvulla.. Missä on se Imatralainen ajattelemattomuus, vai onko askel askeleelta ollut tarkoituskin tyhjentää AMK opiskelu Imatralta? Onko seuraavana askeleena lopettaa ammattiopiston opiskelupaikat ja siirtää nekin ”johonkin”.

Samalla ihmetellään E-Karjalan väestön kehitystä. Imatralta poistuu joka vuosi n. 300 ihmistä joista puolet ovat alle kolmekymppisiä. E-K maakunta on tyhjentynyt 2000 luvulla 10000 ihmisellä.
Nyt kannatta ”maakuntalaisen” miettiä miltä tulevaisuus näyttää ainakin oman kuntansa kohdalta.

E-Karjalassa on metsä- ja terästeollisuuden vahvoja globaaleja yhtiöitä. Näille yhtiöille ei ole tarjolla riitävästi maakunnassamme alihankkijoita, ei maakunnan ”omia” kunnossapidon ammattilaisia ja meillä on korkea työttömyys. Samaan aikaan vuosittain isoissa tehtaiden huolto- ja kunnossapitoseisakeissa pyörii n. 50-100milj.€ pelkkinä työpanoksina ja näistä miljoonista suurin osa valuu maakuntamme ulkopuolelle ja EU:n halvan työvoiman maihin. Miksi näin käy?

Samoin matkailuala, miksi koulutusta ei haluta suorittaa sielä missä on luonnolliset matkailun vahvuudet, vahva brändi ja vuosisadan matkailun perinne. On Imatrakoski, Vuoksi ja Valtiohotelii joka palkittiin vuoden 2017 kauneimpana rakennuksena ja nyt uutena liikunta- vesi- ja luontomatkailu sekä kilpaurheilun alue Ukonniemi.

Osaamista on laadukkaan koulutuksen järjestämisessä Imatralalla on, mutta mihin on hävinnyt Imatralainen tahtotila luoda uutta ja pitää omista vahvuuksista kiinni rakennettaessa tulevaisuuden AMK koulutusta.

Miksi on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen … Imatran taidekoulu vuonna 1952 perustetun Imatran taideyhdistyksen piirustuskoulun seuraajana. Koulun erikoisuutena on kansainvälinen yhteistyö etenkin Venäjän kanssa. Yhteistyötä on myös venäläisten nykytaiteilijoiden kanssa. Imatralla on myös mahdollisuus suorittaa ylempi AMK-tutkinto.

Nyt tämä viimeinenkin AMK koulutus annetaan Imatralta ulos… kuten on annettu aikoinaan koko metsäteollisuuden AMK koulutus, prosessi- paperi, kuin kunnossapidon koulutus. Tässäkö on se lopputulos jota imatralaiset ovat omilta päättäjiltään tällä vuosituhannella halunneet.

Onko meillä ”päättäjiä” jotka puhuvat ja ajavat elinvointia sinne missä he haluaa sen kehittyvän jolloin tulos on tämä. Imatralla asukasmäärä vähenee, eläkeläisiten määrä kasvaa, työssäkäyvien mm. ”opettajien” määrä vähenee, nuoriso lähtee opiskelukaupunkeihin, syrjäytyneet ja vanhukset jäävä kuntaan odottelemaan ”ihmettä”

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Rakentaminen ja Imatra, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

24.1.2018 Attendo tulitko tilauksesta ?.. lisäys..

/

24.1.2018 Attendo tulitko tilauksesta Imatralle

(Tämä julkaistiin Imatralaisessa 30.1.2018)

Asia ei ole mitenkään uusi Attendo on ollut Imatralla kahdella mielenterveysyksiköllä ja 30 hoitopaikalla jotka on täytetty EKSOTEN ostamillaan palveluilla. Kun kiinteistöt ovat ”käyttöaikansa loppusuoralla” niin uusi investointi on tehtävä tai lopetettava toiminta. Attendo on päättänyt JATKAA… TOIMINTAANSA IMATRALLA… 

Kyllä terveydenhuollon ”iso ratas” on pyörähtänyt ja siinä samassa mielenterveyshuollon ”vielä isompi ratas”.
Toki hyvin oudolta tuntuu, että kukaan Imatran kaupungin ja EKSOTEN päätöksentekijöistä ei tiennyt mitään Attendo mielenterveyshuollon päätöksistä rakentaa hoitoyksikkö Imatralle. Tuli näköjään kaikille yllätyksenä ?

Olisi luullut että Attendo puolelta olisi tultu kyselemään Imatran kaupungille, että missä olisi tontti tai kiinteistö mihin voisi yksikön perustaa. Kävikö näin sitä kirjoittaja ei tiedä…
Aikaisemmin tällaiset asiat oli ainakin kaupunginjohtajalla tiedossa, mutta nyt tuntuivat tulevan kaikille yllätyksenä. No tuskinpa se on ollut yllätys kyllä tarkat tiedot ennen Attendo ulostuloa ko. mielenterveysyksikön perustamista on tarkalleen ollut ”heillä” olemassa.

Onko nyt käynyt niin että mielenterveysasiakkaiden omaiset, ne hiljainen äänet, ovat äänestäneet jaloillaan. Olisiko käynyt niin että omaiset eivätkä ole olleet tyytyväisiä nykyiseen EKSOTEN mielenterveyspalvelun toimintaa, palveluun.

Aina kun jotain yllättävää ”josta ei kukaan tiedä mitään” tapahtuu, tälläisen takana on se ”hiljainen tieto”, tieto jota ei haluta julkisuudessa repostella. Näin on ilmeisesti käynyt tämän mielenterveyspalvelun,-hoidon, kohdalla. Ei huonoa hoitoa tai huonon hoidon tulevaisuutta haluta aktiivisten omaisten toimesta ”mediasirkuksella” ratkaista vaan konkreettisella toiminnoilla.

Attendo on tehnyt perusteellista työtä hyvän ratkaisun saamiseksi, heihin yhteydessä olleiden tahojen toimesta jne. Kun tällaiseen ratkaisuun terveyspalvelun tuottajan kohdalta on päädytty on heillä faktatieto Imatran ja koko Kaakkois-Suomen mielenterveyshuolllon kehityksestä. Eli tieto siitä asti, kun Imatran kaupunki päätti lopettaa hyvin arvostetun mielenterveyshoidon Imatralla ja siirtää mielenterveyspalvelut Eksotelle.

No nyt Attendo laittaa tuulemaan.
Toteamus, ”tuleeko asiakkaita” toki se jää nähtäväksi, mutta kun yhdistää viimeisen puolenvuoden koko suomen terveydenhuolloin ”heikot signaalit” ja yhdistää nämä kuuden vuoden takaisin Imatran mielenterveyshuollon päätöksiin, eli hyvin arvostettuna ”Veijo Nevalaisen malli” hävitämiseen Imatralta, mm. hoidon kalleuden johdosta ymmärtämättä mitä tarkoittaa hoidon laatu, niin .. ”tulee asiakkaita”.

Nyt ”hoidon laatu” on läsnä meidän jokapäiväisessä elämässä, koskettaen meitä kaikkia, ei ainoastaan Imatralaisia jotka eivät hevillä unohda vuodentakaista kolmoissurmaa. Yhä useampi tuntee ja tietää tämän päivän mielenterveystyön tarpeen ja kokee jopa arjessa sen tarpeen ei pelkästään koulukiusaamisena vaan julkisena pahoinvointina etenkin nuorison keskuudessa jne..

Huoli on suuri mielenterveysala ammattilaisten keskuudessa samoin hiljaisten mielenterveysasiakkaiden omaisten keskuudessa. Ehkä tämä on se yksi iso syy miksi Attendo haluaa tulla omilla mielenterveyspalveluillaan Imatralle.

Isot mielenterveyspalveluja tuottavat ”talot” ja lääkefirmat ymmärtävät terveydenhuollon kun kansantalouden faktat, voisiko sanoa onneksi, mutta myös tähän liittyvän busineksen.
Ei pidä unohtaa totuutta ”kun voimakas mielenterveysasiakkaan omainen ei saa hyvää hoitoa julkisesti läheisilleen hän hakee sen sieltä mistä se on saatavissa… meillä on nyt valinnanvapaus joka ajan saatossa mutta vain muuttaa muotoaan ja hyvälle palvelulle on aina asiakkaita.

Scroll to Top