Rakentaminen ja Imatra

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

3.11.2015 TELA KOKOUS ”kaupunkikatselmus, seminaari, kokous” 7h

3.11.2015 TELA KOKOUS ”kaupunkikatselmus, seminaari, kokous” 7h

TELA SD RYHMÄKOKOUS, muutettiin klo 15, koska henkilöt ovat paikalla ja kokouksen asiat ovat selkeitä.
1. Tiedoksiannot käyty läpi, lisäselvityksen tulee antamaan teknisen toimen päälikkö varsinaisessa kokouksessa.
2. Maa-alueiden vaihto Mansikkalassa, omissuhteiden vaihto ”ilmanrahaa” selkeyttä kaavoitusta ja linkeinopoliitista rakentamista.
3. Ryhmäkokouksien muut asiat läpi ei keskustelua.

TELA KOKOUS Klo 17:30
Paikalla, melkein kaikki…
Asialista… Pykälät 1,2 OK…

Pykälä 3 …. kohta kaupungin Insinöörin katsaus, nähtävissä liitteenä TELAN sivuilla..
OK.

Pykälä 4 ja 5 OK…

Pykälä 6, Budjetissa oleminen on tärkeä…Budjettia katsottaessa kuluerät ei jakaudu tasan kuukausi tasolla, eli kulujen jako tasaeränä kuukausille ”ei toimi” kesä- ja talvikuukaudet ovat erilaisia kulumenoja… kustannuksia…

Pykälä 7 saapuneita kirjeitää.

Ylimääräinen pykälä 8
…. oli julkisen liikennöintipalvelun kilpailutus Imatran kaupungissa.
Lyhyesti 3 tarjotusta. Yksi voitti…1,5. 1,6. 6,1.
Mielenkiintoinen tulee olemaan kokonaisrahoitus:
Äkisti arvattuna näyttää seuraavalta. Valtion avustus n. 400k€ lipputulot n. 200k€. Budjettiin 2016 1milj€, säästö 0,2milj€ + 0,6milj€ ja loput jostakin joka tulee seuraavissa kokouksissa esille. Ennen kuin ”julkisenliikenteen” lopullinen palvelu päätös sinetöidään, tulee eri lausunto- ja valituskuulemisen jälkeen asiat avoimeen käsittelyyn jolloin lopputulos on helposti esitettävissä kaikkine perusteluineen..

Seuraavat kokoukset:
17.11 kaupungin talolla
24.11 Gasumilla klo 16.30 Räikkölässä…

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

3.11.2015 TELA SEMINAARI KLO 16

3.11.2015 TELA SEMINAARI KLO 16

1. NewPort Imatran venesataman esitys lautakunnan kokouksessa. Klo 17:30 Kokouksen alussa. Hyvä esitys tulevaisuuden ”Imatra New Port” mukana oli…. Sopimus allekirjoitettiin, Imatra kaupunki tilaajana, … Tuottajana …. , toimesta Uutisvuoksesta voi lukea loput…

2. Infrapalvelut rakentamisen tilanne nyt ja vuoden 2015 talousarvio OK. Tulokset on nähtävissä teknisen palvelun omilla sivuilla.. Täsmentyy joulukuun kokouksessa, budjetissa on pysytty..

3. Omaisuuden hallinta… ja kiinteistöjen ja teiden ”korjausvelan” kampittamisen on tehty suunnitelma. Omaisuuserien nykytila, tiet, putket jne. Selvitetty aluekohtaiset korjausvelka, asuinalueet kartoitettu. Imatran haja-asutuksesta johtuen, tietä ja putkistoja on paljon suhteessa pinta-alaan eli korjausvelka 90€/m2 / as, vastaava luku Lranta 60€/m2/as. Korjattavaa riittää, riittääkö rahat ja tahto tulevina vuosina ?
Imatralaisille kohdistetun palvelutason laatu hallintaan. Rahoitusmallin tutkiminen jotta tiedetään mihin riittää oma tulorahoitus ja mihin tarvitaan lainarahoitusta.
Selkeä suunnitelmallisuus, analyyttisyys eli oikealla tiedolla, faktalla oikeaa tulosta.
Kiinteistövero kohdennetaan oikein, eli kuntalainen näkee ja kokee mihin ”minun maksamani kiinteistövero menee”. ”Yhteiseen kaupunkilaisten käyttämään” kaupunkin infrastruktuuriin kohdennettu laina jolla rahoitetaan ko. infran ylläpitoa on kerrottava kaupunkilaisille selvästi..
Omarahoitusosuus 5,2milj€, jolla rakennetaan, korjataan aikaisemmin rakennettua Imatran kaupungin perusinfran, verorahoilla tehtävä korjausvelka (5,2milj€).
Tulevaisuuteen kohdistuva Elikeinopoliitinen investointi 4,6milj€ josta sidottu 2,4milj€.
Jotta pystytään hallitsemaan palvelut, tavarat, hinnat jne… arvioitu rahan käyttöä ja budjetointia varten kokonaispalvelut on tuotteistettava jossa palvelun tuotteistus tarkoittaa:
– on selvät palvelutuotteet, palvelutuotekokonaisuudet ja näiden hinnat.
– palvelutuotteet jotka kaupunki ja kaupunkikonserni tekee, samoin palvelutuotteet jotka yksityinen sektori tekee…
Aluesaneeraus, eli alueittain tehdään perusinfraa kuntoon, on malli jolla tulevaisuudessa edetään ja ”nyt rakennetaan ennustettavuutta” jonka pohjalta Imatra tulee jatkossa elämään…

Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

3.11.2015 TELA:n kaupunkikatselmus, ”mihin miljoonat menneet”

3.11.2015 TELA:n kaupunkikatselmus, ”mihin miljoonat menneet”
Klo 13:45 käynnistyi bussikierros:
1. Ekana oli Mustalampi.
Alue kerrallaan kuntoon eli, putket, johdot, kaapelit, valot kerralla kuntoon. 4-5 perusasiaa + ojat kuntoon ja tien päällysteeksi asfalttia.
Tehdään kokonaisuudet kuntoon, toteutus on käytettävyyden kannalta mahdollisimman ”täyteläinen”.
Huom.. ”Paperiharjun” kevyen liikenteen väylä odottaa edelleen, ei ole helppoa ratkaisua. Huom.. Teiden urapaikkaukset voi tehdä kolme kertaa. Neljäs on koko kaista asfaltin uusiminen.
2. Toka uusi hiihtostadion on kestänyt kustannusarvioissa 3,2milj. Avajaiset 7.11 odotetaan 500 jopa enemmän avajaisiin.. Huom.. ”Ensilumen” työmaa pyörii ja latu käyttöön 7.11
. Huom.. Vedenpuhdistamo, runkoverkko eteläinen samaan aikaan, 10milj.. etenee kuinka rahoitetaan tulee ratkaistavaksi..
3. Kolmas Mansikkala
Mansikkala kaksi kaupattavaa aluetta. Lidlin vieressä ja pesäpallostadion. Kuparin alue mielenkiinto kaksoisraidehanke ja sen vaatima lisätila.
4. Neljäs Kupari, 4-5 perusasiaa + ojat kuntoon ja tien päällysteeksi asfalttia.
5. Viides Vuoksenniska, torikadunkirtoliitymä toimii hyvin bussi pyöri muutaman kierroksen OK..
6. Kuudentena oli Virasojan Lämpölaitos, josta vuodenvaihteen jälkeen saadaan 20% halvempaa energiaa. Huom.. Biolämpölaitos käyttöön 1.1.2016. On pysynyt budjetissa 24milj budjetissa.
Paluu kaupungintalolle klo 15.

Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

19.10.2015 TULO JA TULEVAISUUS seminaari ”talousarvioseminaari

19.10.2015 TULO JA TULEVAISUUS seminaari ”talousarvioseminaari”
Klo 10-15
Valtuustosali

Talouspäällikkö teki alkuvihellyksen… Talousarvio 2016, tekeminen ja näkymä.
Poikkeuksellinen tilanne jossa ”kaikki budjetintekemisen osat” ovat liikkeessä. Normaalisti perusosat, perusasiat, eli ”budjettirunko” on paikallaan ja tapahtuu ainoastaan vuosittaista hienosäätöä ei nyt päde.
Kaupungin oma organisaatio on myös ”vanhassa liikkeessä”, jossa pelkkä eläköityminen henkilöstömuutokseen ei riittä…
ELI ”PERUSREMONTTI” ON LAIMEA KUVAUS TULEVASTA MUUTOKSESTA.

YLEISTÄ:
Poikkeuksellinen tilanne on voimassa. Valtion talous liikkeessä, kestävyysvaje on merkittävä eikä kiinikuromista ole linjattu uuden hallituksen päätöksillä.
Omat asiat ja eksote integraatio… Imatran kaupungin käyttötaloudestaan 2/3 annetaa muiden, eli EKSOTEN käyttöön.
Fuusio tuo kertaluonteisia kustannuksia jotka eivät ole tarkalleen tiedossa.
Kuntien ja valtion väliset kustannukset muuttuvat, mutta ei positiiviseen suuntaan.
VM ennuste on että valtion tuki pienenee, mutta kuntien velvoitteet lisääntyy..
Kunnan tuloja lisää 500M€ mahdollisuuksia on. Valtiontukien poistoja -200M€ voi poistua…

SOTE ja NOIN TALOUSLUVUT
Kustannus kaikki valtion kautta kustannettava? Näin varmaan tulee käymään…
Imatran budjetti 2016. Nyt 2015 toimintakate 150, verotulot 100, VALTIONOSUUS 50 m€ on historiaa.. Sote siirtyy pois kokonaan samoin valtionavusta 38m€, jolloin Imatralle jää 60m€, josta verotulot 47 ja VALTIONOSUUS 10, muut 3. Budjetissa haluttu vuosikate 6 ja poistot 6. Lyhyesti asia on näin…ja jatkuu seuraavasti.
Arvioitu ”kunnallisvero%” olisi 7,1%. Eli vuonna 2016 kunnalla olisi käytettävissä omaan toimintaan 7,1% nykyisestä 20,5% eli 13,4% menee Eksoteen…

NOIN LUKUJA…
Imatran kaupungin Toimintakate 2016 on noin 150M€…josta Eksote 90M€, 60M€ ”muut toiminna” ja tästä muusta HYVINVOINTIPALVELUT vie 2/3 ja 1/3 hallintoon, kehityspalveluun, ympäristövalvontaan..

Imatran Verotulot:
Kunnallisvero, entinen noin 20,5%, yhteisöverotulo alentuu merkittävästi, kiinteistövero ylärajaan jne..

Vuoden 2016 TULOT:
Verotus 105M€, kiinteistövero maxsimissa, yhteisövero vähäinen, valtionosuuden vähenee..Vuosikate on arvioitu vuodelle 2016 noin 7M€… Vuosikate on riitettävä 6,7M€ opistojen kattamiseen.
Huom… Perusinvestoinnit, eli korjausinvestointien, ei voi ylittää vuosikatteen määrää.
Tytäryhtiöiden toiminta on erittäin merkitsevä nyt ja tulevaisuudessa kun puhutaan kaupungin taloutta tulevaisuudessa…
Keskustelua ja puheenvuoroa VeikkoH 2, Anssi 2. HeikkiL, talousarvion rakentaminen on vaikeaa. Tyttärien toimintaa on tehostettava. Puheenvuoroja 8 kpl.

Kaisa Heino:
Strategia 2030. Uusi strategia 1.1.2016. Elinvoiman edistäminen ja Hyvinvoinnin pitäminen Hallintomalli jossa on hallitus, kaksi lautakuntaa ja muut tarpeelliset valiokunnat, jaostot…. Kehittämiskohteet, rajapinnat joissa osa kaupungintehtäviä / eksotetehtäviä.
Välivaiheen hallintosääntö 1.1.2016-1.6.2017 väliselle ajalle.

Kaupungin johtaja:
Kehittämiskori, ”yhdessä kehittäminen”. Kaupungin 2030 strategian lähtökohdat…
Tulevaisuuden kaupunkikuvaan katsominen ja tulevaisuuteen suhtautuminen!!!

Kaupunkilainen:
Lähidemokratia, tasa-arvoinen osallisuus, sosiaalinen omatoimisuus, omatoimisuus on sitä että itse huolehditaan haluttu asia ”syntymästä ….kuolemaan”

Elinvoima:
Elinvoima vaatii ”verotuloja”. Vuonna 2020 ”Imatra kuntavero” vero olisi 8%.
Markkinointi, verotulopohjan varmistaminen, asukasmäärän hallinta, järkevä investointipolitiikka, palvelutoiminnan uudistaminen eli tässä ja nyt eläminen.
Mihin voidaan vaikutta, mihin ei, on keskeinen kysymys. Ei tuoda päätöspöytään niitä asioita joihin ei voida vaikutta, mutta huomioidaan nämä päätöksiä tehtäessä.

Kaupungin uusi organisaatio ja lyhyestä pitkään ajanjaksot.
– pitkät 2020-2030
– lyhyet 2016-2019

LÄHTÖKOHDAT:
– Kuntarakenteista ei tapahdu muutoksia, pitkässä juoksussa tapahtuu.
– Sote synnyttä itsehallintoalueet, pakon sanelema tapahtuma.
– Väliportaan itsehallinto laajenee, hallitusti laajenee.
– Kunta sopeuttaa toimintansa, nyt tähän ja myöhemmin tulevaan.
– Verot ei nouse, tämä on hallittava ”pelkällä verolla” ei yhteiskunta toimi.
– Kehittämiskori, kehittämistyöryhmä tai vastaava, näkemään tulevaa.
– Tehtävä, tehtävät uudistuvat, on kehityttävä.
– Vastuuhenkilö, gollektiivista vastuuta ei ole.
– Muutosten toteutusaikataulu, järkevä ja realistinen
– Taloudelliset resurssit, viisaat ja riskit hallitsevia
– Väli- ja loppuraportointiaikataulu, riitävä ja hallittu
– Palvelurakennemuutos, laadukasta palvelua tuottava.

Asukkaiden osallistumisen kehittäminen Imatralla…
Osallisuus ja kumppanuus. Kuntalainen konkreettisemmin osaksi suunnitelmat ja päätöksentekoa.
– Vuorovaikutuksen lisääminen.
– Strategian näkyminen konkretiassa.
– Kuinka luottamushenkilöt mukana osallistumisessa.

Imatran kaupunki nyt ja huomenna Aija Tuimala..
Hallitus linjaa itsehallintoalueiden määrän.
5, 18 ja 12.. alueet vahvistuvat…1.11 mennessä.
Kävi miten kävi, niin kunnan hyvinvoinnin mittarointi tulee tärkeäksi tulevaisuutta katsottaessa. Nyt ja heti mittarit kohdalleen sitä uskottavampi on tulevaisuuskuvassa näkymä. Hyvinvointi ja terveys, Työllisyys, Lapset ja nuoret, Ikäihmiset, Koulutus ja sivistys, Yleispalvelut, erikoispalvelut, raskaatpalvelut…
Esim.. Tampereella kolme pää aluetta, rakentaminen ja ympäristö, hyvinvointi, elinvointi.
Esim.. Oulu, hyvinvointi jossa 15 alueellista yksikköä, raportoimtimalli on keskeinen johon tulevan analysointi perustuu.
”UJO” ….. UUDEN JOHTAMISEN ORGANISAATIO eli MILLAINEN ON OMA KAUPUNKI, joku alla olevista:
1. ELINKEINOKaupunki
2. KOKEILUKaupunki
3. PERINTEINENPALVELUKaupunki
4. ASIAKASLÄHTÖINENKaupunki.

Asioiden ja tavoitteiden MITTAROINTI tulee entistä tärkeämmäksi. Entistä tärkeämpänä on että mittarit ovat oikein kehdennettu.
HYVÄ SEMINAARI jossa tulevaisuus levitettiin pöydälle…

Rakentaminen ja Imatra, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

3.10.2015 …45 vuotta ”työmaailmaa” ja viimeiset juhlat on vietetty”

45 vuotta ”työmaailmaa”. Nyt viimeiset juhlat on vietetty…

”Puuroparlamentin” aiheet on hyviä ja kansaa puhuttelevia … tuleva kansalais- kuin edustuksullisuusdemokratia huomioiden aiheet ovat tärkeitä meille…

1. Pakolaiset

Valitettavasti minulla ei ollut mahdollisuutta osallistua pakolaiskeskusteluun. Nyt suomen on ilman ”tunnetta” käsiteltävä faktat ( 7kpl) ja nähtävä oikein ”mäen” takana oleva fiktio. Vääriä valintoja 5miljoonan suomi ei valitetta ”kestä”.

2. Imatran hallintomalli

Tuleva Imatran hallintomalli 1.1.2016 on tärkeä useammasta syystä ja toivoisin että mahdollisimman moni ”kaveri”, saataisiin ”toverijoukkoon” kuulemaan mitä uusi hallintomalli tarkoittaa. Minulta on kysytty ”tiun verran”, puolueesta riipumatta, mitä tämä tarkoittaa Imatralaiselle veronmaksajalle. Kaikkiin olen pystynyt vastannut jopa ymmärrettävästi.

3. Suomen vientiteollisuus

Suomen vientiteollisuuden ”juoksu” on meidän elinehto, tässä on ymmärrettävä fiktiot ja faktat. Kotimaan markkinat eivät rahaa ”suomikassaan” tuo, on fakta. Jostakin on rahaa tultava maamme hyvinvoinnin pyörittämiseen ja viennin on vedettävä, on fakta.

Yksilöälyä ja yhteisöviisautta tarvitaan, on fakta… ja yksi fiktio…

Sanonta ”puussa ei raha kasva”, on faktaa. Faktaa on myös se että pitkälle jalostetussa puussa ”raha kasvaa”. Eli suomen ”vihreä kulta” jalostetuna kotimaassa riittävän korkeaksi tuotearvoksi, ”hichteck” tuotteeksi, ei ole fiktiota. Pelkän sellun, bioraaka-aineen, myyminen ulkomaille on paluu -50 luvulle, tämä on taas faktaa.

Tietotaito käyttöön ja hihat heilumaan..

Hyvää sunnuntaiaamua, lauantai menikin ”raitista ilmaa” haeskellessa.

Alkuperäinen viesti….
Vuoksenniskan työväenyhdistys aloittaa syksyn ”puuroparlamentti” tilaisuudet perjantaina 2.10 klo 10.00 työväentalon kahviossa. Alustus Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen pakolaisasiat. Jatkoa seuraa perjantaina 6.11 klo 10.00 alustus Heikki Tanninen Eksote & Imatran tuleva hallintomalli. Perjantaina 4.12 klo 10.00 alustus Ilkka Nokelainen Vientiteollisuuden haasteet Suomessa.

Scroll to Top