Rakentaminen ja Imatra

Kulttuuri ja liikunta, Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

7.8.2014 TELA kokous ja Jyväskylä kaupungin vierailu klo 12.00-15.30 Vierailu.

/

7.8.2014 TELA kokous ja Jyväskylä kaupungin vierailu klo 12.00-15.30 Vierailu. Kuvattuna ”alla”
VIERAILU
Muuttohalukkuus kaupunki, nyt 135000 asukasta. Asumisvisio, aktiivinen elinkeinoelämä. Alkutuotanto vähäistä. Akateemisia yrittäjiä. Koulutus kärjessä, liikunnalinen kaupunki. Nesteoil ralli. Alvar Aalto keskeinen kaupungin rakennuskulttuurissa, ”kansainvälisesti merkittävä valokaupunki 2015”
Asuntomessut on suurtapahtuma.
Messualue.. Äijälänrannan asuinalue. 44 näyttelykohdetta. YIT.. suurin rakennuttaja. Erikoisuutena, messukierroksella, voi valita teeman …mm. Äijäteema on yhteä. Yöesittely on myös erikoisuus, valon kaupunki. Puutarhateema. Lapsiteema jne…
Rantarakentaminen ja tonttien myyminen rantaan, on yhtä kipeä aihe kuin meillä Imatralla.
Maailman pohjoisin VALON KAUPUNKI, oli brändi ulkomaille… toimii hyvin.
Määrätietoisesti kohti valoa… Suomen ensimmäinen koko kaupungin ulkovalaistuksen yleissuunnitelma vuonna 2000.
Valo ja turvallisuus, pimeän ajan estetiikka, tilojen valaiseminen, teiden valaisu taajamiss tarpeeton, estää valaisun häikäisy, PIMEYS ON MAHDOLLISUUS EI ONGELMA.
KAUPUNGIN valon STRATEGIA:mm.
Valomatkailun kehittäminen… Ulkovalaistuksen yleissuunnitelma.. Valaistusta ohjataan yli omistusrajojen. Kuntalaisten tuki hankkeelle on vahva…
Valaistuksen kulutus on pienentynyt, käyttökustannukset 40% säästöt. Investointikustannukset on kasvaneet.. Luci ja Philips kilpailun voitto jne..
Kaupunkia markkinoidaan ”valolla” toimivana yhteisökokonaisuutena jossa ei ole unohdettu kulttuuria.
HUOM…. Valaistaan ympäristöä ei tietä… Valaistaan kirkko ei kirkkopolkua … Kymmenkunta merkittävää kohdetta jotka valaistaan. Eletään ajan hengessä, valaistustekniikan kehityksen ja ”ihminen tarvitsee oikeaa valoa” kokonaissuunnittelulla.
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENNE
Kaupungilla on joukkoliikennejaos. Joukkoliikenne muutos on ymmärrettävä. Onnistunut muutos, tulot kaupungille ja valtioavustus huomioiden jne…
Lippu- ja maksujärjestelmä. Nettimyynti ja muutama piste.. Markkinointi ja informaatio keskeinen asia… Bussit ja kuskien asusteet ”brändätty” raikkaanvihreät… jne.. Kulkutapatutkimus, katso Jyväskylän nettisivuilta.
Kaupungilla ON TULEVAISUUTEEN NÄHDEN KOVIA haaste mm. YLEISKAAVA, Jyväskylä
On tehty kuntalaiskysely. Esiselvitys 2010……hyväksyntävaihe 2014.. Maakuntakaava on omana osana ”kaavoitussopassa”.
Esiselvitys… Yleiskaavan kehäväylät jne.. kaupunki jaettu osiin ” Olli. Lalli. Massu”…. Muurame ei kuulu Jkylään.
JYVÄSKYLÄN TULEVAISUUS
Kasvu, 25000 uutta asukasta, 30000 uutta asuntoa, 400ha uutta teollisuustonttimaata…2040 mennessä.
Yleiskaavassa tärkeINTÄ on liikenne ja väylät. Mikä on katu ja mikä liikenneväylä tulee huomioida… Homma tulle ratkoa toimivuuden kannalta.
Keskustan laajeminen etelä pohjoissuunnassa. Kestävä liikkuminen ja täydennysrakentaminen. Kulttuuriympäristön vaaliminen.
Striven ketju, katso … Googlesta. Yleiskaavasta tietoa nettisivuilla…
Kaupungin vierailu oli positiivinen ja valon käytöstä kaupungin valaisuun on paljon opittavaa myös Imatralle.
Asuntomessut
Valo ja kulkureitti”teema” hyviä ideoita mutta muuten tasapaksua ”messua”.
Kerrostalo oli katsomisen arvoinen. Muut talot läpi käveltävissä. Tarvitseeko kiireinen perhe tai yksinäinen henkilö oikeasti 100-300 m2 asuakseen tai viihtyäkseen SOME maailmassa ”kotona” ????. Lisäävätkö messuilla nähdyt disainit ja ideoinnit ihmisen ”nyky” kiirettä, kun joka paikassa ”täytyy ehtiä olemaan” ja joka paikassa on parisataa neliötä ”siivouspinta-alaa”. Kaikkea asumisviihtyvyyttä parantavaa ”keksintöä” ja ideaa on useilla ständeillä tämä on aina OK. Jos ajattelen mitä kaikesta näkemästäni ”ostaisin” itselleni, niin hyvin vähän. Toki en ole modernisti mutta puhtaiden selkeän tyylisuunnan ”rakastaja”, joita molempia messuilla on nähtävillä runsaasti.

klo 16.00-17.30 TELA kokous.
Pääaiheena ”IMATRAN KAUPUNGIN KATUJEN KUNNONHALLINTA” Carement raportti ja jatkolausunto lehdistöön kuinka kadut tullaan pitämään kunnossa vuosina 2015 – 2025. Sekä kaupunkilaisten kommentteja katujen kunnossapidosta 2013-2014 Imatran kaupungissa.
Raportti on riittävän hyvä ja antaa selkeän kuvan nykytilanteesta.
Tieraportti ei yllättänyt ”ketään” mutta hyvien ja huonojen katujen suhteelliset määrät valtakunnan vertailussa oli minulle hiukanen yllätys.
Ehdotin että korjausvelkaa lähdetään hoitamaan ”huonoilta” alueilta. Yhtenä kohteena Viraojan aseman ja Virasojan koulun alueet.
Perusteluna oli ”moottoritien”, Viipurintien ja Karjalantien tulevat omakotitonttialueet vuosille 2020 – 2025. Toki yhteisenä kommenttina ”siellä missä on liikettä siellä tulee olla tiet kunnossa”.
Raittiraportti, pääsääntöisesti olemassa olevat raitit ovat selkeämmässä kunnossa tiet Imatran kaupungissa.
TA johtajan T Äikäs, esitys 19.8 TELAN seuraavassa.

Huolenpito ja terveys, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

16.6.KV-kokous ja muutama ”värikäs” keskustelu §4 ja §12, suorat lainaukset pöytäkirjoista

/

§4 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013

Keskustelun yhteydessä valtuutettu Arto Siitonen teki seuraavan esityksen, jota kannatti valtuutettu Matti Seppälä.

”Yksilöjaostossa sosiaalipalvelujen antamista koskevassa päätöksenteossa noudatettavat lautakunnan itsensä asettamat myöntämiskriteerit tullaan päivittämään lokakuun 2014 loppuun mennessä ja harmonisoimaan yhteneväisiksi Etelä-Karjalan muiden kuntien kanssa niin, että asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu päätöksenteossa turvataan. Vuoden 2015 talousarviovalmistelussa tulee olla käytettävissä uudet myöntämiskriteerit. (Esityksen kohta1)

Kaupunginvaltuusto päättää tutkituttaa ulkopuolisella asiantuntijalla sisäisen tarkastajan tarkastuslautakunnalle antamien tietojen oikeellisuuden sekä yksilöjaoston toiminnan laillisuuden.
Lisäksi valtuusto tutkituttaa, ovatko virkamiehet syyllistyneet lainvastaiseen tai hyvän hallintotavan vastaiseen toimintaan julkaisemalla sosiaalihuollon asiakkaan ehdottoman salassapidon alaisia tietoja mm. kaupungin nettisivuilla. (Esityksen kohta 2)”

Puheenjohtajan esityksestä päätettiin, että valtuutettu Siitosen kannatetun esityksen pohjalta asiassa äänestetään niin, että ensin äänestetään seuraavasta:
Kaupunginhallitus/JAA; Yksilöjaostossa sosiaalipalvelujen antamista koskevassa päätöksenteossa noudatettavat terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan asettamat myöntämiskriteerit tullaan päivittämään lokakuun 2014 loppuun mennessä niin, että asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu päätöksenteossa turvataan. Vuoden 2015 talousarviovalmistelussa tulee olla käytettävissä uudet myöntämiskriteerit.
Siitonen/EI; Siitosen esityksen kohta 1.
Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että tämän kohdan osalta kaupunginhallituksen esitys oli tullut valtuuston päätökseksi, äänin 33 JAA – 9 EI.

Seuraavaksi puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys vuoden 2015 luottamushenkilöiden koulutusohjelmasta voidaan hyväksyä yksimielisesti.

Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että valtuutettu Siitosen kannatetun esityksen pohjalta asiassa äänestetään seuraavaksi valtuutettu Siitosen esityksen kohdasta (2) niin, että Siitosen esitys ulkopuolisen asiantuntijan suorittamasta ns. oikeellisuus- ja laillisuusvalvonnasta on EI ja JAA on se, ettei Siitosen esityksen kohtaa 2 hyväksytä.
Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuuston päätökseksi oli tullut se, ettei Siitosen kannatettua esitystä hyväksytä äänin 34 JAA – 8 EI.

Lisäksi valtuutettu Heikki Luukkanen (SDP) esitti valtuuston päätöksen jälkeen seuraavan ponsiesityksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:

”Imatran kaupungin sosiaalipalvelujen harmonisointi selvitetään muiden Etelä-Karjalan kuntien tarjoamien palveluiden kanssa. Tarvittavat muutokset yhdenvertaisten päätösten tekemiseksi käsitellään vuoden 2015 talousarvion käsittelyn yhteydessä.
Valtuusto edellyttää, että yksilöjaoston menettelytavat ja periaatteet käsitellään pikaisesti luottamushenkilöiden ja virkamiesten kanssa yhteisten toimintamenetelmien sopimiseksi.”

§12 Teknisen toimialan toimintojen uudelleenorganisointi ja palvelutuotannon toimintojen yhtiöittäminen
Keskustelun yhteydessä valtuutettu Kari Paldanius teki seuraavan esityksen: ”Esitän, että yhtiöittämisestä luovutaan ja jatketaan nykyisen teknisen palvelukeskuksen toimintaa.” (Koko valtuutettu Paldaniuksen esitys liitetään valtuuston pöytäkirjan liitteeksi)
Valtuutettu Tuija Kuikka kannatti Paldaniuksen esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu esitys ja asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja totesi, että hallituksen esitys on JAA ja valtuutettu Paldaniuksen kannatettu esitys on EI. Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että hallituksen esitys on tullut valtuuston päätökseksi äänin 37 JAA – 6 EI.

Hyväksyttiin

Merkittiin, että valtuutettu Paldanius jätti valtuuston päätöksestä eriävän mielipiteen.

Lisäksi valtuutettu Heikki Luukkanen (SDP) teki seuraavan ponsiesityksen, joka hyväksyttiin yksimielisesti:

”Imatran kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee omistajaohjauksen kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden osalta hallinnon järjestelyistä niin, että kuntademokratian tavoitteet yhtiöiden hallinnoissa ja ohjauksessa toteutuvat.”

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut, Yritykset ja teollisuus

19.6.2014 On hienoa että kaupungin teknisen toimen uudelleen organisointi tuotiin uutisvuoksen pääkirjoituksessa 18.6 esille asiakaspalvelun näkökulmasta.

/

On hienoa että kaupungin teknisen toimen uudelleen organisointi tuotiin uutisvuoksen pääkirjoituksessa 18.6 esille asiakaspalvelun näkökulmasta.
Pienin asiaa kunnioittavin muutoksin 22.6 puhelimitse lyhyet viestit jne.., asiasisältö samana, Uutisvuoksi 23.6. katukanavalla ok..
”Eli kuntalaiselle on yhdentekevää mistä palvelut tuotetaan, kunhan ne ovat laadukkaita, kustannukseltaan tehokkaita ja tulee selkeä vastuunkantaja ”asioille”.

Jo edellisellä valtuustokaudella on demokraattisesti näin sovittu, kaupunkikonsernin toimintamalli, kaupunkiyhtiöiden muodostamiset sekä palveluiden kehittämisen tavoitteet ja nyt suoritetaan päätöksiä korjaavista toimintatavoista, niihin palveluihin, jotka eivät toimi odotetulla tavalla.

Mikä palvelu toimii ”Ketterästi”, kuka ”Voima..kkaasti” , ”Tähden” saamiseksi on enemmänkin organisaation tahtotila ja henkilöstön motivaatio kysymys.

Numerojohtaminen on faktojen tulkintaa. Luotettavat ”numerot” johtavat taloutta, mutta ihmisjohtamiseen on löydettävä ”oikeanhenkiset” henkilöt. On löydettävä ”fiilis” arkiseen tekemiseen ja hyvä motivaatio palvelun tuottamiseen.

Huonot organisaatiot ja palveluratkaisut ovat aina investointivirheitä, jotka on korjattava.
Arvostusta nauttivassa palvelutoiminnassa on oikeutettua, jopa välttämätöntä tuoda palvelevan henkilöstön mielipiteet, työtyytyväisyys ja innovaatio, palveluiden tekemiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa, jos halutaan parantaa palvelutoimintaa.
Mutta on tärkeää ymmärtää missä keskusteluissa, virallisissa palavereissa, yhtiöittämiskeskusteluissa kuin palveluorganisaatiota muokattaessa, henkilöstön mielipiteet tuodaan esille.
Yhtä tärkeätä on nähdä milloin ja koska henkilöstön esittämät eriävät mielipiteet mm. uudelleen organisoitumisen tarpeellisuudesta virallisiin pöytäkirjoihin merkitään, sovittuja yhteisesti hyväksyttyjä organisaatiomuutoksia tehtäessä.
Onko kuntalaisten äänestämä, kuntalaisten etuja valvova edustajisto oikea paikka tuoda ”työmarkkinajärjestön” kanta kaupungin valtuuston käsittelyyn, kannattaa miettiä tarkkaan. ”Oman oksan sahaaminen” on täysin mahdollista, jos sokeasti sotketaan etujärjestöt ja poliittiset puolueet.
Onko kaupungin valtuusto oikea paikka tuoda järjestökanta käsittelyyn?
Mielestäni ei, varsinkin silloin kun järjestöjen lausuntoja, kannanotto ei ole lopullisiin päätöksiin johtavissa esiselvitystyön neuvotteluissa vaadittu tai haluttu merkitä virallisiin pöytäkirjoihin.
Toki totuus on se, että järjestöjen aktiivisella ohjauksella ja välttämättömillä toiminnoilla on ”työlläansaittu” oikea palkkademokratia Suomi Oy:n toimintaan aikoinaan rakennettu. Eli palkan maksajalle ja palkan saajalle on muodostunut yhteinen tahtotila ja tavoite yhteiseen ”win,win” tulevaisuuteen.
Hyvin menestyvällä yrityksellä on poikkeuksetta hyvän kompetenssin ja sitoutumisen omaava henkilöstö ja myös päinvastoin.
Lukuisissa yt- neuvottelussa järjestöedustajana, luottamusmieshenkilönä istuneena uskon, että tässäkin toiminnan uudelleen organisoimisessa tulee ”win,win” eli kaikki voitta lopputulos.
Puhuessamme palvelutyön arvosta, on tilaajan kuin tuottajan muistettava, mistä toiminnan rahoittaja on valmis maksamaan, eli ostammeko ”jotakin” vaiko ”parasta” palvelua ja mikä on sen hinta / laadun suhde.
Vuosikymmenet on puhuttu kaupungin teknisen palvelun toiminnasta ja sen tuottamasta arvosta kuntalaiselle eli asiakkaalle. Tekninen lautakunta ja toimialajohtaja toimivat tilaajina ja vastaavat vastuualueensa palveluiden järjestämisestä ja KV:lla ja KH:lla on omat roolinsa Imatran kaupungin sopimusohjauksen johtamisjärjestelmässä.
Tänä päivänä teknisen toimen asiat ovat hyvin, parannettava on aina, samoin kehitettävää yllin kyllin, jotta asiakastyytyväisyys on sillä tasolla miltä kuntalaiset haluavat sen silmissään ”näyttävän”. Palautteita nykytoiminnasta on tullut kiitettävästi ja edelleen toivotaan palautteita kaupungin palautesivun kautta, joka on todettu hyväksi tietokanavaksi korjaaville toimenpiteille jne.

Huolenpito ja terveys, Rakentaminen ja Imatra, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

16.6.2014 §4 Veikon puhe ”Tarkastuslautakunnan arviointi …. kertomuksesta”

/

”Tarkastuslautakunnan tehtävä on järjestää hallinnon ja talouden tarkastus, valmistella valtuustossa päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet”. KL §71

Tarkastuslautakunnan tehtävä on tärkeä niin kaupungin turvallisen johtamisen kuin tehtyjen päätösten ja näihin liittyvien operatiivisten toimintojen hyväksymiseksi ja ennen kaikkea OIKEIN YMMÄRTÄMISEKSI.

Tarkastuslautakunta on kuntahallinnon ja KUNTALAISLUOTTAMUKSEN sekä uskottavan kuntatoiminnan kannalta katsottuna …. ei pelkästään KUNNALLISLAIN mukaisesti pakollinen, vaan sanan mukaisesti toimintaa valvova demokraattinen ELIN kaupungin organisaatiossa.
Tarkastuslautakunnalla ON OMAT TARKASTUSSÄÄNNÖN §5 MAARITTELEMAT TEHTÄVÄT … jossa mm. ” yhtenä tehtävänä on arvioida kunnan järjestämien palveluiden…. laatua ja tarkotuksenmukaisuutta n.o. kuntalaisen näkökulmasta”.

Vuoden 2013 toiminnassa yksi päätehtävistä, oli arvioida SOPIMUSOHJAUSMALLIN TOIMINTAA.
Kuinka tarkastuslautakunnan raportteja johtamisessa ja operatiivisessa toiminnassa käytetään, on pitkälti kiinni niistä hallinnon elimistä, joita kunnalla on käytössä joko pysyvästi tai määräaikaisesti.

Tarkastuslautakunnan RAPORTTI VUODELTA 2013 on, meidän tässä salissa istuvien, sekä tapauskohtaisiin päätöksiin osallistuvien viranhaltioiden kun luottamushenkilöiden työkalu kohdentuen …. NIIN TULEVAISUUTEEN kuin LÄHIMENNEISYYTEEN …. etenkin silloin kun epäilemme onko toteutukseen mennyt päätös… päätöksen mukainen ja onko eri operatiiviset toiminnat noudattaneet lakia ja sitä moraalia kuin etiikkaa jota demokraattinen yhteistyö kunnallisessa toiminnassa edellyttää.

SDP valtuustoryhmän näkökulmasta tarkastuslautakunta on toiminut, toimikunnan arvovallan mukaisesti, hyvin vuonna 2013.
Toimikunta on puutunut riittävällä napakkuudella niihin asioihin jotka ovat olleet tässä voimakkaassa hallinnonmuutoksen ”turbulenssissa” ”viisaasti tarpeellisia”.

Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet huomioiden raportti on HYVÄ
– mm. Teknisen toimen ”väliraportti”, vuoden 2013 lokakuussa, oli asiallinen eli juuri niin kun tarkastuslautakunta on arvioinnissaan kertonut.
– mm. kaupungin henkilöstömenoihin osoitettu huomio on asiallinen muistuttaen jälleen kerran sitä tärkeyttä, jota asetetut tavoitteet merkitsevät … päätöksen tekemisessä ja toiminnan valvonnassa.

Sopimusohjausorganisaatioon siirtyminen ei ole ollut helppoa ja muutoksen johtaminen on aina TAITOLALI.
Sopimusohjausorganisaatioon siirtymiselle asetettuja tavoitteita on raportissa arvioitu HYVIN.
Päätöksenteko ja johtamisjärjestelmä sopimusohjausorganisaatiossa on arvioitu HYVIN ja tarkastuslautakunnan väliraportti 4.12.2013 KV:lle oli asiallinen ja ” korosti johtamisen ongelmia sekä organisaation toimivuudessa havaittuja puutteita. Etenkin johtamisessa olivat roolit selkiintymättömät niin poliittisessa kuin virkamiesjohdossa”.
– mm. tilaaja- tuotajaorganisaation väliset ”roolit” olivat ongelmana teknisessä toimessa.
– mm. luottamuselinorganisaatioissa ”roolit” lautakuntien päätöksenteossa eivät olleet riittävän selkeitä Kosken koulupäätöksessä

Toimintaan ”sattuu” aina myös niitä ”niin kutsuttuja” salaisia selvityksiä, jotka eivät ole kuntalaisten ilmoitustaululle laitettavaa ”DATA” eikä julkisessa keskustelussa riepoteltava ASIA. Toki asiat voidaan tuoda julkisuuteen silloin kun asia on KYPSÄ ja kenenkään yksilöoikeutta eikä yksilöturvallisuutta vaaranneta eikä loukata.
Valitettavasti yksilöjaosto, jaoston päätöksenteko ja jopa päätökset ovat saaneet turhan suurta julkisuutta ko. arviointikertomuksen kautta ”kuntalaisten ilmoitustaululla”. Vanha sanonta ”ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan” tulee toteutua tässäkin CACESSA … ja korjaavana toimenpiteenä kannatta miettiä mm. yksilöjaoston jäsenmäärän muutosta.

Luottamushenkilöiden koulutus ja perehdytys.
Tarkastuslautakunta ON raportissaan.. huomioinut HYVIN..koulutuksen ja perehdytyksen merkityksen ja jatkuvan kuntahallinnon muutoksen vaatimukset.

Tänä päivänä elämme hyvin hektistä aikaa, jossa päätöksien nopeus ja päätöksen toimintaan saattaminen ei tule helpottamaan ja jossa demokratia tuntuu välillä sotkeutuvan omaan näppäryyteensä.
Tulee uutta kuntalakia, kuntauudistusta, sotesoppa jne… kaiken tämän jatkuvan muutoksen yhteydessä meidän, kuntapäättäjien on pystyttävä tekemään kuntalaisten kannalta hyviä ja jopa kauaskantoisia OIKEITA päätöksiä. Näitä päätöksiä on vain tehtävä.

Tarkastuslautakunta on hallinnon toimintaa valvova, ”uuteenkin” kunnallislakiin istuva, demokraattisesti asetettu toimielin, jonka toiminnan merkitys niin hyvässä kuin huonossa kuntahallinnossa tulee entisestään korostumaan.

Maailma muuttuu, ympäristö muuttuu ja SE KUKA TÄSSÄ MUUTOKSESSA PARHAITEN PÄRJÄÄ … ON SE ”JOUKKUE” JOLLA ON TIEDOT JA TAIDOT SEKÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN STARTEGIA PARHAITEN ”HANSKASSA”.

Onnea Tarkastuslautakunnalle tämän vuoden valvonnassa…

Huolenpito ja terveys, Rakentaminen ja Imatra, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

16.6.2014 Kaupunginvaltuuston kokous, paljon asioita ja päätettävää

/

16.6.2014 Kaupunginvaltuuston kokous
klo 13.30 -14.00 SD- valtuustoryhmän kokous. Täsmennyksiä eilisen kokouksen asioihin ja edelleen ei ryhmäkannatusta AS:n muutosesitykseen, hän voi esittää asian ja katsotaan mihin tilanne etenee. Samoin TTp uudelleen organisointi ja yhtiöittäminen, ei kurillista sitovaa päätöstä vaan katsotaan kuinka tämäkin asia etenee. Muut puolueet eivät lähde kaatamaan esitystä joten nk. politiikka voi tehdä mutta ja mutta kenen on etu, ei ainakaan puolueen..
Kärki-leader menee esityksen mukaan ja kuinka kauan tilinpäätöksen 2013 käsittelyssä menee ?. Osavuosikatsaus 1/3 2014 tullaan merkitsemää tiedonantona. Henkilöstöohjelma AN pitää puheen, Ukoskan kehittämisohjelma menee eteenpäi jne.. ei muita kommentteja. kymmenkunta puheenvuoroa jne..
klo 14-20 Kaupunginvaltuuston kokous.
Alkoi odotuksen mukaisesti
§1 – §3 rituaaleja
§4 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2013 kesti klo 16 saakka, lennokasta oli puhe tuloksia voi lueskella Uutisvuoksesta. Oma puheeni oli eka puhe pöntöstä laitan sen liitteenä omaan blogiin … TWJ heitti omat mausteet, mutta tuli liian myöhään jouduin kirjoittamaan puheen aikaisemmin… yksilöjaoston asiat keskusteluttivat lehdistöä jne.. Tässä äänesteltiin useampaan kertaan ja lopuksi tuli yksi ponsikin pelin jatkamiseksi syksyllä …
§5, §7,§8,§9,§10,§11, olivat sekalaista mutta asiallista keskustelua
§12 oli odotetun lainen ja tämäkin meni äänestykseen joka minusta ei ollut SDP:n kannalta järkevää. Tiedettiin ettei muut lähde mukaan ja päätöksellä haluttiin vain sotkea järjestöpolitiikka ja kunnallispolitiikkaa ajattelemattomasti toisiinsa..
Kaikkiaan käytettiin noin 40 puheenvuoroa ja pituudet vaihtelivat 10min 1min. Eniten oli äänessä SDP ka KOK. Edelleen minua ei viehätä puheet jotka toistuvat ja jokainen puolue haluaa höpöttää samat asiat ja moneen kertaan.

Scroll to Top