Morjesta
Harmillista.
Toki en voi ”päättää” asiasta, mutta niillä tiedoilla mitkä minulla on käytössä päätös tuntuu oudolta.
Minulla ei ole factoja (fictio ja flirtti on…) tiedossa joten olen ympäristöstä saaduin tiedon ja ”mutu” tuntuman varassa.
1. Kuntauudistus on tulossa … hiukkasen kauemmaksi tulisi nähdä. (Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi jne..)
2. Asian ”läheltä näkevät” ovat kertoneet Vuoksenniskan alasajon tapahtuu suunnitelmien mukaan, nyt toteutuu !
– suora korrelaatio, kirjakauppa tuskin kauan miettii olemassaoloa..
3. Onko tarkoitus lopettaa koko koulu myöhemmin, en tiedä?
4. Ko. päätös korreloi kaupungin asumisrakenteen PTS ratkaisuihin.
5. Onko seuraavana Honkaharju
– suora korrelaatio, apteekin olemassaoloon
6. Kaukolämpöratkaisut
– ei korreloi suunitelmiin otta kaukolämpöä SE:lta
– ei ko:lla kaukolämpöllä kannata L:rantaa lämmittää, eli siirtohukalla on oma hukkakerroin.
7. Nämä oli ”äkkimerkkauksia”, on varmaa muitakin arkumentteja päätökselle… tarvitaa hyvä ”FFF” (facta, fictio, flirtti) käyttöön.
Toivon nykyiseltä valtuustolta oikeita päätöksiä.
terv. veikkoh
Julkisuus ja politiikka
Vaalien alla poliitikot ja julkisuus kytkeytyvät toisiinsa. Kuntapolitiikka tuo vaateita niin valtuutetuille kuin kuntalaisille. Äänestäjä haluaa tietää onko annettu ääni oikeassa osoitteessa kunnan ja maakunnan asioista päätettäessä.
Päätöksiä kritisoitaessa halutaan valtuutetun omaa näkemystä asioihin ja poikkeaako oman valtuutetun päätös harmaasta politiikan massasta. Toiset onnistuvat henkilökohtaisilla ansioillaan, aikaisemman julkkiskuvan ansiosta tai populistisuudellaan. Jotkut noudattavat tuttuja ja turvallisia kuntapolitiikan latuja, välttäen visusti joutumasta ”ladun” avaajaksi.
Mitä äänestäjä omalta poliittiselta edustajaltansa oikein haluaa, ulkonäköä, taitavuutta, sanavalmiutta, osaamista, julkisuuden hallintaa vai vain mukanaoloa ja napinpainallusta? Vai ei mitään, eikä äänestä ollenkaan. Haluaako äänestäjä ehkä kymmeniä vuosia mukana olleen ”konservatiivin”, jonka tavoitteena on vanhalla ladulla pysyminen, tapahtukoon ympäristössä minkälaisia muutoksia hyvänsä.
Onko poliitikon valta vain näennäistä joka on rakennettu vain henkilökohtaisesta ”brändistä” eikä osaamisesta ja maineesta ja jonka tärkein osa-alue on luottamus?
Jotta ihmiset, yhteisöt ja ryhmittymät voisivat luottaa poliittiseen päätöksentekoon, ovat poliitikkojen henkilökohtaiset ominaisuudet ja persoonallisuus aivan keskeinen asia.
Kuinka luodaan henkilökuva uudelle poliitikolle? Uusille halukkaille on pystyttävä luomaan julkisuuskuva joka tarjoaa riittävän houkuttelevan vaihtoehdon kokeneille, jopa ylikypsille poliitikoille. Uskon että jokaisen, joka haluaa hoitaa yhteisiä asioita, pitää saada oma henkilökuvansa näkyviin ja omat ajatuksensa julki. Ei rahan vuoksi vaan rakkaudesta lajiin.
Hesarin kirjoitus 10.9 ”joka viides pääkaupungin valtuutetuista luopuu vapaaehtoisesti paikastaan” herättää kysymyksen miksi? Miksi hyvien ehdokkaiden saanti kunnalliseen politiikka on niin vaikeaa? Mielestäni vaikeus johtuu ainakin osaksi poliittisesta pelistä jossa oikea demokratia ja äänestäjää henkilökohtaisesti koskettava lähidemokratia eivät kohtaa. Olipa asiat ja tilanteet Imatralla niin tai näin, niin uskon poisjäännin tai jatkamisen päätökset olleen henkilökohtaisesti tarkkaan mietitty. On eriasia ilmoitetaanko todellinen poisjäännin syy julkisuuteen.
Älykkyyden ja ideologioiden sokea ihannointi on vaaraksi niin poliitikoille, äänestäjille kuin yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Viime vuosina politiikassa toimineet ovat saaneet tuntea henkilökohtaisesti toimintaympäristön rajut muutokset. Vanha 60 tai70 luvun kunnallispolitiikka ei johda haluttuun maaliin tämän päivän markkinavoimien maailmassa. Toiset ovat rajujen muutosten välttämättömyyden ymmärtäneet ja pystyneet uusiutumaan toiset taas eivät. Uusia tuulia tarvitaan Imatran kunnallispolitiikassa. Oikeilla valinnoilla tuemme mm. alueen yritysten kehitystä, ratkaisuja nuorisotyöttömyyteen, hyviä terveys- ja hoivapalveluja sekä toimia sivistys ja koulutuspalveluja.
Niin yrittäjän kuin palkansaajankin kohdalla, kohtuullisen veron maksaminen Imatran kaupungille tulee saada kaikkien hyväksymäksi asiaksi eli pois harmaasta taloudesta ja veroparatiisista.
Oikein tehdyt kuntaliitokset, Venäjän WTO jäsenyys ja mahdollinen viisumivapaus avaavat suuria mahdollisuuksia. Näihin päätöksiin on osallistuttava henkilökohtaisella järjellä ja yhteisellä viisaudella. (kommenti osoiteeseen veikko@veikkoh.com)
Veikko Hämäläinen
kunnallisvaaliehdokas SDP (sitoutumaton)
www.veikkoh.com
Kuka helveltin Hämäläinen?
On tullut useampaan kertaan kysymys: kuka, mikä, ”helvetin Hämäläinen”?
Veikko Johannes Hämäläinen, on työtä arvostava omalla palkallaan elävä Suomen kansalainen.
– Tämän päivän ”henkilökodissa” sitoutumaton SDP:läinen.
”Luoja on luonut ihmiselle järjen viisautta varten, käyttäkäämme yhteistä viisautta järkevästi”.
On olemassa myös välttämättömyys.
On oltava työnantajia, jotta voi olla työntekijöitä.
Imatralla ja Imatralta toimiva innovatiivinen, menestyvä työnantaja, tarvitsee hyvin koulutettua, ammattitaitoista ja oikean työmoraalin omaavaa henkilökuntaa, nyt ja tulevaisuudessa.
Kansainvälistymisen lisääntyessä työn ja ammattitaidon vaatimukset kasvavat entisestään.
Hyvälle ja menestyvälle yrittäjälle, oikean työmoraalin omaava, hyvä ”ammattilainen” ei ole koskaan liian kallis!
– Vai onko kallis?
– Mistä syystä?
– Mikä mättää?
Työtä tarvitaan ja on tarjolla.
Elämme mahdottomuuksien ja mahdollisuuksien alueella suurvallan ”rajalla”.
– Venäjä 140 milj. ja juuri saatu WTO:n jäsenyys.
– EU 500 milj.
– Suomi 5 milj. ja Pietari 4 milj.
– Imatra 0,028 milj. asukasta.
Toimivat organisaatiot ja oikeat ammattilaiset, oikeissa tehtävissä, on menestymisen edellytys kaikessa kilpailussa, olkoonkin toimiala tai suorituksen laji mikä tahansa.
Käyttäkäämme alueen ja ”rajan” mahdollisuudet oikein hyväksemme!
– Onko meillä mahdollisuuksia, jos on, niin minkälaisia?
Historia kertoo, jostain se ”raha” itäsuomen rakentamiselle tuli 1900-luvun alussakin, mistä?
Kehitys motivoi henkilöstöä
Kehitys motivoi henkilöstöä
Eforan Imatran Full Service kohteen kehitysyksikössä yhteisiä kehitystavoitteita määriteltiin porukalla toimintasuunnittelupäivän yhteydessä ja niitä on seurattu säännöllisesti. Asiantuntija ja ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Veikko Hämäläinen Imatran kehitysyksiköstä näkee asian hyvin tärkeänä. Hän on törmännyt moniin työtyytyväisyyteen ja motivaatioon liittyviin asioihin työnsä ja luottamusasemansa puolesta.
Kehitysyksikön vastuu on nyt selkeästi yhdellä ihmisellä ja Hämäläinen näkee asian erittäin positiivisena. ”Toimintasuunnitelmapäivässä luotiin pohja kehitykselle. Nyt on ollut mahdollisuus paneutua niin erilaisiin yksittäisiin ratkaisuihin kuin laajempien kokonaisuuksien kehitykseen. Ilman yksilöllisesti ymmärrettyä ja yhteisesti hallittua kehitysvisiota, ei yrityksellä ole tulevaisuutta.”
Toimintasuunnitelmapäivässä yhtenä työtyytyväisyystulosten pohjalta nostettuna kehityskohteena oli henkilöiden toimenkuvien laatiminen. ”Dynaamisten, vuosittain tarkasteltavien tehtävien ja toimenkuvien määrittely on kaiken kehityksessä etenemisen ja menestymisen a ja o. Oikein ymmärrettynä ja hyvin hoidettuna tällä on selkeä positiivinen vaikutus henkilöstön motivaatioon ja työn tuloksiin. Työssään jokaisen on tunnettava ja nähtävä selkeästi omat henkilökohtaiset vastuut ja velvollisuudet. Oman yksikön osalta toimenkuvat on nyt läpi käyty, mutta vaatii vielä työtä kevään muutosten jälkeen.” Hämäläinen kertoo.
”Motivoitunut henkilöstö pystyy ja haluaa innovoida omaa tekemistään sekä on aidosti kiinnostunut työstään ja asiakaspalvelun rehellisestä palautteesta. Se on palveluyrityksen toiminnalle on äärimmäisen tärkeää. Työtyytyväisyys ja asiakastyytyväisyys linkittyvät läheisesti toisiinsa, kehityksen eteenpäin vieminen on aistittavissa asiakkaan tyytyväisyytenä työn tuloksiin sekä avoimena keskusteluna yhteisessä työympäristössä.”
Muutosten keskellä Hämäläinen näkee johtamisen olevan yksi avainasia kehitykselle ja motivaatiolle. ”Itse ajattelen, että mäen päälle näkijöitä on usealla oksalla, mutta niitä oikeita mäen taakse näkijöitä on valitettavasti liian harvassa. Kokemuksen tuoma näkemys auttaa, kun haetaan tulevaisuuden ratkaisuja. Esimiesten täytyy pystyä kertomaan mitä mäen takana odottaa, vaikka sinne ei näkisikään. Avoimen vuorovaikutuksen työilmapiiri antaa oikean suunnan päivittäiselle tekemiselle, kestävälle kehitykselle ja yhteisiin tavoitteisiin pääsylle.”