18.4 ”Suomalainen viestintäympäristö luottamushenkilöt näkökulmasta”

18.4 Viestinnänkoulutuspäivä klo 09 – 16 ”Suomalainen viestintäympäristö luottamushenkilöt näkökulmasta”
Osallistujia L:ranta ja Imatra 80%, loput lähialueelta.
1. Viestintä … Asioiden jakamista informaatio mitä ja merkitys miksi !
– Luodaan … asiasisällön, johtopäätöksiä ja/tai seurauksia.
– Eri sukupolvi viestii eri tavoilla.
– Teknologia on muuttanut viestinnän ajattelutapoja.
– Kansainvälistyminen ja vuorovaikutus moninaisuuteen.
– Nopeus, – epämuodollisuuden, -helppouden, -välttämättömyyden kasvu on jatkuva.
– FLEIMAUS… nykyistä sanoman korostamista. Käytetään erilaisia viestimuotoja… Kiitos , KIITOS! jne..
– Teknologia on mullistanut viestintää … kommunikointia…
o Olkaamme teknologian kanssa valistuneita… Miettikää mihin ja miksi.

2. Viestinnän kahtiajako, kasvokkain ja digitaalinen
– Näiden kahden kontrastieron väliin mahtuu kaikki muu viestintä.
3. Jos halutaan käyttää ”mediavoimaa” asioiden etenemisessä
– On oltava ajatteleva, erittelevä, lajitteleva, analyyttinen, diagnostisoiva kuunteleva.
– Lisäksi tulee olla taito vetää johtopäätöksiä tapahtuman edetessä.

4. Kuunteluun kytkeytyy puhetaitoon sekä tilanneäly
– Virhetulkinnat, väärinkäsityksestä, sekaannukset
– Joten toista, tulkitse, varmista jne..

5. Kuunteleminen asenteet, ennakkoluulot, skeptisyys.
– Kuunnellaan kun käsketään ja palkka maksetaan läsnäolosta.
– Luottamushenkilöt ja puhetaitoon..

6. Metafora , Analogia, Toisto, Painotukset, kielirakenteet…vältä viestintään sanontaa .
– Joku hoitaa jossakin , jotakin….

7. Asenteisiin vaikuttamisen työkalupakki…
– Myönnyttäminen… Stimulointi, lupaukset, suosittele, jalka ovenvälissä…

8. Siirtyminen median aikaan… Mutta mikä ”media” oikeastaan on…?
– ”Media” ja ”viestintä” eivät tarkoita samaa…

9. Siirtymä median aikaan… Mutta mikä ”media” oikeastaan on..
– Mediayhteiskunta— viestintä on muuttunut ja avoimuus on tuonut kompleksisuutta ihmisten ajattelumaailmaan.
– Media ei ole viestinnän ammattilaisten säätelyyn alainen, onko se järkevää että ei näin … Vaihtoehtoja ei ole ..

10. Media-ajan päivitystarpeet..
o Sosiaalinen media …luottamushenkilöt toiminnasta.
o Online – kanssakäymisen yleiset periaatteet..

11. Kunta viestejään
o Kaikki, mitä kunta tekee on kunnan viestintää…
o Tulevaisuuden brändin tulee olla läpinäkyvä ja riittävän selkeä huomioiden kuntalaiset, asiakkaat.
o Päätöksenteossa tulee miettiä mielikuvalliset vaikutukset, eli on nähtävä tulevaisuuteen. Pitää miettiä mitä sanoo…
o MIELIKUVAT VIESTIVÄT, mielikuvat voivat perustua, tietoihin ja kokemuksiin, mutta myös asenteisiin, ennakkoluuloihin ja kuulopuheisiin…

12. Imagon rakentaminen.
o Mitä on saavutettu, missä ollaan menossa, mihin halutaan mennä.
o Omana itsenä oleminen…
o Oikea viestinnän osaaminen on mahdollisuus, suuri merkitys, käytä tämä mahdollisuus oikein.
o Luotettava puhuja
o Usko asiaan ja esitä asia sinun parhaillaan keinoilla.
o Viesti aitoutta – ole läsnä
o Ole looginen ja ymmärrettävä

13. Sanomani lähteet
o miltä näytän 50%, miltä kuulostanut 30%, mitä sanon 20% ”Katse on vallan väline”, ”silmät ovat sielun peili”.

Continue Reading

10.4 klo 16-18 SDP valtuustoryhmän kokous, mukana n.2/3 valtuutetuista.

10.4 klo 16-18 SDP valtuustoryhmän kokous, mukana n.2/3 valtuutetuista.
Kutsussa oli ”SOTE ja Eksote? mutta ”protakonistit” päätti mitä käsitellään ja kuinka asioita käsitellään, antagonisteja on joukossa vähemmän jos ollenkaan jne.. Väistämättä tulee mieleen, aamu-uutiset ja Pohjoiskorea jossa on voimakas ideologia ja johtaminen … yksi puhuu, muut kuuntelee. Nykyisestä toiminnasta puuttuu ”tiimi” innovaatio ja päivitetty viisaus. Tänä päivänä luottamushenkilöllä tulee olla ”oikea” päivitetty osaaminen kun kumppanina on ”tilaaja” virkamies ja toimittajana on joko kaupungin oma työsuhde tuottaja tai kasvoton markkinatalous.
Muutoksen johtaminen ei ole koskaan ongelmatonta. Se vaikeaa tuo Imatralainen SDP johtaminen. Ihmetellään mihin on jäsenet kadonneet Imatralaisesta sosiaalidemokraattisesta keskustelusta ja kokouksista! Alan ymmärtää myös heitä, ajattelevia demari-ihmisiä, joita ei järjestökokouksissa näy. Klassinen totuus, ”mikään ei ole niin varmaa kuin jatkuva muutos” halusimme tai emme. Kuinka muutosta hallitaan, muutosta jossa ihmisillä on ”hiljainen pakko” olla mukana lisäksi heillä olisi riittävä mielenkiinto mukanaoloon, mielipiteisiin, se onkin toinen juttu..

Itse asiaan..
– Alustus ”Sote” ja esilämmittely hoitoarvioinnin toimimattomuudesta THL tutkimuksen mukaan vain 47% hoitoarvioon soittaneista saa sitä palvelua mitä varten ovat sinne soittaneet. Kaupunkin teettämä tutkimus vastaava luku on 87%… lyhyellä diagnoosilla jossakin mättää ! Mitä on aikomus tehdä palvelun parantamiseksi on 10.4. avoinna

– Varsinainen ASIA eli tuleva terveiden ja/tai sairaiden hoito Imatralla. Alustus asiaan tuli virkamiehiltä. Valtuustoryhmä kuunteli ja kuuntelivat, henkilökohtaisesti en ole aivan perillä kuinka ”virkamiehen viisauden” vietävänä luottamushenkilöt oikein olivat. Pää sanoma oli kuinka paljon ”joku” maksaa ja jos sen tekisi ”joku” toinen kuinka paljon halvempi palvelu olisi. Millainen on ollut palvelun laatu/hinta suhde ja mitä se tulisi olemaan jäi vähäiselle keskustelulle jne..

Alustutuksen sanoma:
2006 töpeksittiin Imatralla terveyskeskuspalveluiden rakentamisessa. Mikä oli kilpailutuksessa MedOne oy:n 2006 voiton syy ja seuraus, tilastoista näkee ”talouden” ja kalulta kuulee ”toiminnan”. Ketkä olivat valmistelemassa palvelusopimusta ja ketkä oli päättämässä toimintamallista, samat virkamiehet kuin nytkin. Jokainen silloinen asiaan osallistunut valmistelija, terveyslautakunnan jäsen, hallituksen ja valtuuston jäsen katsokoon peiliin ja kysyköön itseltään mikä tulee olemaan palvelusopimuksen lopputulos 2014, ”harmi heille opetus meille”. Veikkoh ei tätä paljoa edes voin hämmentää. ”puusilmä” päätös sillä viisaudella joka oli silloin käytössä. Onko yhteistä viisautta nyt enemmän jää nähtäväksi.

Mikä on nyt uusi viisaus:
”Anssiali” toiminta ja johtamismalli on nyt virkamiehen ”piipussa”. Ei ollut Veikolle ”Allianssimalli” tuttu, mutta onneksi on maailma tietoa täynnä ja tähänkin löytyi referenssejä missä ja millä toimialalla ko. mallia on käytetty. Nyt ”kuulema” ei mielestäni näytä hyvältä, parannettavaa on ja huonosti johdettuna erittäin pahalta.. Henkilökohtainen mielipiteeni, kulut ko. toimintamallissa syntyvät realiajassa, realiaikaisesta toiminnasta, jolloin johtaminen on . Toki riskit, allianssiin kuuluvat, firmat jakavat keskenään. Korkean -teknologia, -kompetenssin, -innovatiivisen henkilöstön ja joustavan organisaation maailmassa homma toimii. Onneksi ”suuressateollisuudessa” ja tähän liittyvässä palvelusopimuksen tekemisessä on tämä ”töpeksiminen” saatu päätökseen, pikavoitot ja rahat on loppu ja nyt on nöyrästi tehtävä kestävän kehityksen sopimuksia.

Continue Reading

Vuoksenniskan lukion toiminta loppuu

Olin kuulemassa kaupunginvaltuuston päätöksen 10.12.2012 lukion lakkauttamisesta.
Tunne ja järki ohjasivat, useiden puheenvuorojen ja kannanottojen tahdittamana, äänestyksen kautta asian päätökseen. Lakkautus päätös lukemin 35 jaa, 5 ei ja 3 tyhjää. Historia tälle päätökselle oli noin 10 vuotta. Yhden lukion malli on faktojen perusteella oikea päätös.
1 + oppilasmäärät pienenevät.
2 + yhtään puheenvuoroa kuinka oppilasmääriä saataisiin lisättyä ei ollut.
3 + vänevälle oppilasmäärälle tulee tarjonataan yhä laadukkaampaa oppimis- / opetusmateriaali.
4 + nyt on yksi ammattiopisto ja yksi lukio.
5 + kaksoitutkintojen suorittaminen mahdollinen yhdessä kouluyhteisössä.
Päätökseen sisältyy myös viisi negatiivista asiaa joista liikennejärjestelyt ja luokkien siainti-, tila-, ja nykyaikaisuus ovat haastavimpia toimintoja ratkaistavaksi. Joukkoliikenenjärjestelyt tulevat koskemaan kaikkia opiskelijoita niin läheltä kuin kauempaakin tulevia ja hyvin ratkaistuna hieno asia niin Imatralle ja lähikunnille.
Lukion lakkautus ei saa vaikuta Vuoksenniskan kehittymiselle asuin ja liikeyhteisönä. Vuoksenniskan kehittyminen vireäksi liike ja asuinympäristöksi on vuoksenniskalaisten omisssa käsissä. Tahto ja halu täytyy lähteä heistä, meistä itsestään. Asukkaiden aktiivisuus ja osallistuminen oman kaupunginosan kehittämiseen on paras lääke lukioflunssasta toipumiselle ja virilin vuoksenniska väsäämiseksi.

Continue Reading

”Kärttyisät papat lukion puolesta”. Uutisvuoksi 28.11.2012

Oli hienoa asia että tällainen tilaisuus oli järjestetty. Kiitos järjestäjille.
Harmi että Uutisvuoksi otsikoi asian hiukan erheellisesti, tarkoituksella tai tarkoituksettomasti.
Itse tilaisuudessa olleena ja lukioselvityksen lukeneena tulkitsen että 60% Uutisvuoksen kirjoituksessa oli totuutta ja loput sinne päin.
Lähivuosina lähidemokratia tullee kuntien toimintaa ohjaavaksi työkaluksi, halusimme sitä tai emme.
Eli ne kaupungin osa-alueet jotka haluavat pitää itsestään huolta pystyvät myös sen tekemään.
En tiedä mikä kaupunginosa Imatralla maksaa minkäkin verran veroja kaupungin yhteiseen rahakirstuun, mutta ”Niskalaiset” ovat kyllä sen huomanneet että heidän maksamat veromarkat menevät johonkin muualle kuin Vuoksenniskan ylläpitämiseen. Eurotermeillä sanottuna ”pohjoinen Imatra” on nettomaksaja kaupungin yhteisessä ylläpidossa.
Toisaalta oli miellyttävä kuunnella kun veronmaksukykyiset elämää nähneet ”Niskan senjorit” olivat ilmaisemassa omaa näkemystään, ei ainoastaan lukion lopettamisesta vaan tästä Vuoksenniskan näivettämisestä, alas-ajosta, asukkaiden ”kuuntelemattomuudesta” jne.. Henkilökohtaisesti uskon että he toivat terveiset myös niiltä ”Niskalais junioreilta” jotka olisivat halunneet osallistua tilaisuuteen mutta aika ei sopinut heidän kalenteriin.

Itse lukioselvitykseen.
Aina päätöksiä varten halutut selvitykset tähtäävät johonkin, niin tämäkin, huolella tehty selvitys tähtää kestävän kehityksen päätökseen Imatralaisessa lukiotoiminnassa.
Valitettavasti määrätynlainen tarkoitushakuisuuden ”tuoksuu” on ko. selvityksessä, niin kirjallisessa raportissa kuin suullisessa selonteossa. Mm. jälkikäteen tilaisuuden esitykseen tehdyissä lisäyksissä oli tehostettu ainoastaan ne asiat jotka puoltavat yhden lukion mallia jne..
Ymmärrän kyllä opettajien huolen ja ”löysässä hirressä” roikkumisen. Valitettavasti tämä on hyvin yleistä tämän päivän talouselämässä. Mutta, faktat ovat fakatoja, eli jos ei ole oppilaita… ei tarvita opettajia … eikä tarvita toimitiloja jne. Unohtamalla faktat ja arvioimalla tilanne historian ”tunteella” vääristämme totuutta ja tulevien oppilaiden oppimismahdollisuuksia.

Miksi opetettavia oppilaita ei ole ja eikä tule … on hyvä kysymys.
Tähän ei ole ainoastaan yhtä vastausta vaikkakin ko. tilaisuudessa näin ”ehkä” ohjattiin ymmärtämään.
Kyllä lukion oppilasmäärän lisäämiseen on mahdollista. Niin kuin kuulimme lukion markkinointi ja tätä kautta oppilasmäärän lisääminen ei ole helppoa mutta ei missään tapauksessa myöskään mahdotonta. Tarvitaan oikeaa ja laajanäköistä yhteistyötä ympäristön kanssa niin markkinoinnissa kuin opiskelumahdollisuuksissa. Lisäksi tarvitaan yhteinen tahtotila, joka oli keskustelussa myös mukana. Jos ei ole tahtoa ei myöskään tapahdu mitään.

Mikä on Imatran yhteinen tahtotila lukio-oppilasmäärän lisäämiseksi ?
Me elämme mahdollisuuksien tilanteessa nyt tarvitaan hyvä kuntauudistus ja näkökyky tulevaan sekä keskustelun ”taito” … Tuskin IB luokan sijainti on Zurichistä käsketty. Ei Moskova tai Brussell päätetä missä meidän lentotukikohdat sijaitsevat. Meille on ”urheilun akatemiaa” varten valmistumassa mahtava urheilun ja liikunnan ”keidas”, keskus.
Missä ovat meidän ”kestävään kehitykseen painottuvat” lukiot, yhteiskuntasuunnitteluun -, ympäristösuojeluun – tai kaivosteollisuuteen painottuvat lukio. Tuleeko metsäklusterilinjan oppilasmäärä jatkossa kasvamaan jne.
Lukion kehitys tarvitsee nyt monipuolistumista, innovaatiota ja kansainvälistymistä.

Erittäin hyvä asia ….opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Mitä tulee esityksessä esitettyyn kustannusrakenteeseen niin vuosittaisen kunnossa/ylläpidon kuin mahdollisten rakennusinvestointien kohdalla Vuoksenniskan koulun korjaus- ja investointikulut on käsitelty selonteossa hyvinkin tarkkaan. Tämä oli erittäin hyvä asia ja näin opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Sitä vastoin Mansikkalan kohdalla selonteossa on yleisluotoiset kommentit opetustilajärjestelyistä, ”tarvittaessa lisätilat tullaan vuokraamaan”, suora lainaus selonteosta ”Mansikkalan” kiinteistössä on tehty perusparannus ja lisärakentamista 1990-luvulla. Kiinteistön kunto on kahtalainen. Suurimmat ongelmat ovat puutteellisessa ilmanvaihdossa ja opetustilojen ajanmukaistamisessa. Kesällä 2011 kunnostettiin piha-alue. Liikennejärjestelyt ovat alueella ajoittain ongelmallisia”.Edellinen lause huomioiden, ennusta että 2014 käynnistyy koulurakennuksiin ja liikennejärjestelyihin kohdistuva lisäinvestointi Mansikkalassa. Mikä tule olemaan tämän ”hinta”?
Miltä tuntuu olla 75min täydessä luokassa jos ilmanvaihto ja opetustilat eivät ole ajan mukaisia ?

Continue Reading

Imatran ”sisäinen ja ulkoinen” tulevaisuutten vaikuttava asia

1 Anu Urpalaisen siirtyminen kansanedustajaksi. Nythän tulee tilanne jossa meidän kansanedustajat, E- karjalan talousympäristöstä, K Tiilikainen, S Kymäläinen, J Kärnä ja nyt A Urpalainen sekä A Kiljunen, J Kopra, A Torniainen ovat avainpaikoilla puhumassa kaksoisraiteen tuomisesta maamme kansantalouden kannalta tärkeimmälle rataosuudelle ”Luumäki – Imatra”. Ohessa on linkki joka kertoo factat, fictiot tämänhetkisestä tilanteesta. Jatkossa heillä on näytön paikka kuinka hyviä joukkuepelaajia he oikein ovat. .. Varsinaisessa suomessa yksi kansanedustaja on pystynyt pelaamaan vastaavat asiat omalla talousalueellaan varsin hyvin.
2. Vuoksenniskan kehitysasiat. Jostakin syystä ”ei vuoksenniskalaisilla” on valtava tarve kerto kuinka runsaasti Vuoksenniskaa on ”pää pensaassa” kehitetty, en ymmärrä miksi. Ei vuoksenniskalaisen kannattaisi jalkaantua ja käydä katsomassa, oikeuden termillä lausuttuna, ”miltä asiat näyttävät” Vuoksenniskalla. Itse en ole saanut kirjoituksia ko. aiheesta Uutisvuoksessa läpi mutta viimeinen, 16.11.2012 katukanava Hannu Ojalan, kirjoitus oli erittäin selkeä kannanotto täällä tapahtuvaan kehitykseen.
Hiukan huolestuttaa tämä ”Niskalaisen”, joka ei puolueiden rajoja halua nähdä mutta joka näkee ”arjen ilmeen” omasta ikkunastaan, passiivisuus tai aktiivisuus omasta elinympäristöstästään. VTY on kirjoituksillaan mukana Vuoksenniskan kehittämisessä mutta onko VTY:n kanta ainut ja oikea, tuskin, tarvitaan moniväriset silmälasit näkemään ja ajatteleva yhteistyö rakentamaan tulevaa Vuoksenniskaa. Lähidemokratia ei tunnu saavan ääntänsä kuuluviin. Haluaako se äänensä kuuluviin? onko se heittänyt vai onko siltä heitetty ”pyyhe kehään”? Edelleen vanha sanonta, ”kylä joka itse pystyy huolehtimaan itsestään voi luottamuksella katsoa kohti tulevaisuutta”, on ajankohtainen edelleen.
Vuoksenniskan lukion lakkauttamisen asiassa otan kantaan jos/tai/kun on valtaa ottaa kantaa, ”FFF”
Factoja en tunne.
Fiction pystyn piirtämään.
Flirtin olen lukenut uutisista.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/suunnitteilla/luumaki_imatra

Continue Reading