Imatra ja Maakunta, Yleistä ja muut

24.4 klo 19 YLE TV E-karjala haastattelu

/

1. Mitä mieltä olet tilaaja-tuottaja-mallista ja sen toimivuudesta?
– Pidän ajatusta eritäin hyvänä edesmenneisiin jopa hyviin hallintomalleihin.
– Maailma muuttuu ja niin on muututtava kuntienkin toimintatavat.
– Toiminta on alku metreillä ja elämme uutuudesta ja ymmärtämättömyydestä johtuen ”seisahtuneisuuden” aikaa.
– Kunnan oma palvelu, ostopalvelu, yksityinen palvelu, 3-sektorin palvelu… KILPAILUTUS TÄYTYY OLLA MAHDOLLINEN. KYSYMYS ON KUNTALAISTEN RAHOISTA.
– 9-10kk/2013 on oikeasti ensimmäisen oikean väliaikaraportin aika. Haluaisin nähdä että tämän toimintamallin kehityksen kulmakerroin on ”positiivinen”.
– Valitettavasti en ole kuullut yhtään kuntaa jossa tilaaja-/ tuottajamalli olisi onnistunut 100%sti
– Niissä kunnissa johon olen ollut yhteydessä on palattu ”vanhaan” malliin, erinäisissä syistä:
a) ”Tehottomuus” organisaatiot eivät toimi ”käytännössä”.
b) kulujen lisääntyminen ”kaksi organisaatiota” palvelun tilaaja ja palvelun tuottaja

2. Oletko kuullut malliin liittyvistä ongelmista?
– Palvelu sopimukset ovat A / O. (lakisäädökset, paikallisesti sovittava)
– Johtaminen, johdetaanko omia vai vieraita palvelun tuottajia
– Kulujen hallinta on hankaloitunut. On syntyy kahden kerroksen väkeä, syntyykö kahden kerroksen kulut ? Saadaanko säästöjä / palveluiden parantuessa.
– On jopa toiminta ”halvaantunut” mutta kulut kaksinkertaistuneet
– Näen, en tunne factoja, että ongelmiin liittyvät päätökset ovat enemmän ”tunne” alueen päätöksiä kun pitkälle sorvattuihin järkiratkaisuja.

3. Kuinka hyvin luottamushenkilöt pystyvät seuraamaan/valvomaan tuottajan toimintaa/tuotteen laatua?
– Yhdellä sanalla ”hatarasti” ja kahdella sanalla ”hyvin hatarasti”.
– Luotettavat mittarit seurannalle puuttuvat … ovat tekeillä.
– Mikä on tuote ja mikä on tuotteen hinta ei ole sisäistetty tuottaja puolella.
– Kaupunkilaisten ja kyläyhdistysten palautteet suoraan www. imatra.fi … ANNA PALAUTE

4. Lisääkö malli virkamiesvaltaa / vähentääkö valtuutettujen päätösvaltaa?
– Lisää heidän valtaa jotka ymmärtävät tilanteen ja osaavat katsoa oikeaan tulevaisuuteen.
– Toki yksityisellä sektorilla toimintaan on harrastettu kirjavalla menestyksellä ja virheistä oppiminen on nähty positiivisena.
– Kunnan harrastamana ko. malli ei kuitankaan saa karata käsistä.
– Säästäminen ja tekemättä jättäminen ovat eri asioita talouden hallinnassa, pitkällä tähtäimellä.
– Terveydenhuollon sektori on kustannusten hallinnan kannalta vaikein alue ja ”lääketieteellisen perustein hoitoon ohjaukset” ja virkamiespäätösten hoitopalvelut …. asia merkittävin taloudenhallinnan ”ankkuri” myös Imatran talousarviossa.

Rakentaminen ja Imatra, Talous ja turvallisuus, Yleistä ja muut

23.4. TELA kokous, laatu ? ja budjetti katseen kohteena

/

23.4. TELA kokous
– SDP ryhmäkokous 16.30
Kaikkiaan 14§ jossa tiedotteita kohdassa 3§ normaalia enemmän.
– TELA 17.30 – 20.00
– Esityslistan mukaan
– Keskustelussa ”tilaaja / tuottajamallin” käynnistyminen 4/2013.
– Viipurin raitti keskustelutti edelleen
– Tilaaja tuottajamallin 1Q talouskatsaus..
– Talouden seurannan mittarit on vielä suurehko ?
– Budjetti tuntuu tärkeältä, määrä ja tekemisen laatu ? Tuntuu siltä että tilaaja / tuottaja organisaatio on haussa ja tuijotetaan vain budjettia

Huolenpito ja terveys, Imatra ja Maakunta, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

21.4. Anneli Kiljunen Imatralla Sote ja vanhuuspalvelu..

/

SOTE mistä on kyse…
Väestö ikääntyy… 15 vuoden kuluttua suuret ikäluokat 75-80 vuotiaita.
Palvelutarve kasvaa 20-30% seuraavan 10 vuotena. Työikäisten määrä vähenee. Palveluntuottajien määrä vähenee. Teknologia kehittyy. Palvelutarpeet muuttuvat.. 20000 uutta työpaikkaa .
Terveyden eriarvoisuus on vastoin tavoitteita. Hyvinvointi ja huonosti vointi lisääntyy. Elinikä arviossa miehissä 12 vuoden ero, naisilla 7 vuotta.
Kunta vastaa sote- palvelusta. 300 kuntaa, 157 terveyskeskusta, 20 sairaanhoitopiirin. Kunta ja kuntarakenne muutos vaikutta myös sote uudistukseen.
Hallitusohjelma:
Vahvat peruskunnat. Vahva työntuottava peruskunnat. Perushoito ja perustason erikoissairaanhoito.
Vahva erikoissairaanhoito. Vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalipalvelut.
Kausitasoitettu integroitu sosiaali- terveyspalvelu.
Erityisvastuualueet, 5 kpl, erityisvastuualue (ERVA)..
ERVA ”1” eteläsuomi, Helsinki ja erikoissairaanhoidossa L:rannalla ”status” asema. mm. suurkuntana Kouvolalla tukeutuu pakotetusti Kotkaan !!!
Vastuukunta yli 50000 L:ranta on isäntäkunta. Pienet kunnat, alle 20000, maksavat palveluista L:rannalle.
Imatra, 20000-50000 Imatra, hoitaa perus- ja erikoissairaanhoidon ja ostaa erikoissairaanhoidon L:rannasta.
11.4.2013 Kunnat arvioivat omaa mahdollisuutta palveluiden järjestämisestä. 15.5 täytyy tulla loppuraportti.
”Suuret kunnat.. Pienet kunnat” ovat johtanut uudistuksiin ja eriäviin näkemyksiin isosta ja perustavaa laatua olevasta uudistuksesta.

Vanhuuspalvelulaki, ikälaki, mistä on kysymys
Laki ikääntyneet väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisesta.
Yhdyskuntasuunnittelusta tulee huomioida ikääntyneen henkilön toimintakyvyn säilyttäminen.
Lakiesityksen tausta.
Hoitajamitoitus varaus 0,5 hoitajaa. Laatusuositus kotihoitoon..
Kuntien VALTIONOSUUS ja kuntien OMA OSUUS lakiin.
Vanhuusneuvostolle selkeä juridinen asema. Yksilöllinen- , yhteisöllinen osallisuus kuntouttavaan toimintaan.
Vanhuuspalvelu ”piste” Imatralle. Tampereella kokopäiväinen vanhuuspalvelun virkamies.
Oikeus.
Henkilökohtainen palvelu vastaava… Esim. ”Hilmalla oma henkilö” joka tietää Hilman palvelusuunnitelman ja hänellä on arvosteluoikeus palvelun määrälle ja laadulle.
Kotihoidolle laatumäärittely. Palvelutalo tehostettu palveluasumisen. Oikeudet informoida vanhuksia.

Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

18.4 ”Suomalainen viestintäympäristö luottamushenkilöt näkökulmasta”

/

18.4 Viestinnänkoulutuspäivä klo 09 – 16 ”Suomalainen viestintäympäristö luottamushenkilöt näkökulmasta”
Osallistujia L:ranta ja Imatra 80%, loput lähialueelta.
1. Viestintä … Asioiden jakamista informaatio mitä ja merkitys miksi !
– Luodaan … asiasisällön, johtopäätöksiä ja/tai seurauksia.
– Eri sukupolvi viestii eri tavoilla.
– Teknologia on muuttanut viestinnän ajattelutapoja.
– Kansainvälistyminen ja vuorovaikutus moninaisuuteen.
– Nopeus, – epämuodollisuuden, -helppouden, -välttämättömyyden kasvu on jatkuva.
– FLEIMAUS… nykyistä sanoman korostamista. Käytetään erilaisia viestimuotoja… Kiitos , KIITOS! jne..
– Teknologia on mullistanut viestintää … kommunikointia…
o Olkaamme teknologian kanssa valistuneita… Miettikää mihin ja miksi.

2. Viestinnän kahtiajako, kasvokkain ja digitaalinen
– Näiden kahden kontrastieron väliin mahtuu kaikki muu viestintä.
3. Jos halutaan käyttää ”mediavoimaa” asioiden etenemisessä
– On oltava ajatteleva, erittelevä, lajitteleva, analyyttinen, diagnostisoiva kuunteleva.
– Lisäksi tulee olla taito vetää johtopäätöksiä tapahtuman edetessä.

4. Kuunteluun kytkeytyy puhetaitoon sekä tilanneäly
– Virhetulkinnat, väärinkäsityksestä, sekaannukset
– Joten toista, tulkitse, varmista jne..
–
5. Kuunteleminen asenteet, ennakkoluulot, skeptisyys.
– Kuunnellaan kun käsketään ja palkka maksetaan läsnäolosta.
– Luottamushenkilöt ja puhetaitoon..

6. Metafora , Analogia, Toisto, Painotukset, kielirakenteet…vältä viestintään sanontaa .
– Joku hoitaa jossakin , jotakin….

7. Asenteisiin vaikuttamisen työkalupakki…
– Myönnyttäminen… Stimulointi, lupaukset, suosittele, jalka ovenvälissä…

8. Siirtyminen median aikaan… Mutta mikä ”media” oikeastaan on…?
– ”Media” ja ”viestintä” eivät tarkoita samaa…

9. Siirtymä median aikaan… Mutta mikä ”media” oikeastaan on..
– Mediayhteiskunta— viestintä on muuttunut ja avoimuus on tuonut kompleksisuutta ihmisten ajattelumaailmaan.
– Media ei ole viestinnän ammattilaisten säätelyyn alainen, onko se järkevää että ei näin … Vaihtoehtoja ei ole ..

10. Media-ajan päivitystarpeet..
o Sosiaalinen media …luottamushenkilöt toiminnasta.
o Online – kanssakäymisen yleiset periaatteet..

11. Kunta viestejään
o Kaikki, mitä kunta tekee on kunnan viestintää…
o Tulevaisuuden brändin tulee olla läpinäkyvä ja riittävän selkeä huomioiden kuntalaiset, asiakkaat.
o Päätöksenteossa tulee miettiä mielikuvalliset vaikutukset, eli on nähtävä tulevaisuuteen. Pitää miettiä mitä sanoo…
o MIELIKUVAT VIESTIVÄT, mielikuvat voivat perustua, tietoihin ja kokemuksiin, mutta myös asenteisiin, ennakkoluuloihin ja kuulopuheisiin…

12. Imagon rakentaminen.
o Mitä on saavutettu, missä ollaan menossa, mihin halutaan mennä.
o Omana itsenä oleminen…
o Oikea viestinnän osaaminen on mahdollisuus, suuri merkitys, käytä tämä mahdollisuus oikein.
o Luotettava puhuja
o Usko asiaan ja esitä asia sinun parhaillaan keinoilla.
o Viesti aitoutta – ole läsnä
o Ole looginen ja ymmärrettävä

13. Sanomani lähteet
o miltä näytän 50%, miltä kuulostanut 30%, mitä sanon 20% ”Katse on vallan väline”, ”silmät ovat sielun peili”.

Yleistä ja muut

15.4 Kaupungin valtuustokokous

/

15.4 Kaupunginvaltuuston kokous
-17.30 – 19.30
– esityslistan mukaan ja muutamat kohdat keskusteluttiva valtuustoa enemmän ja/tai vähemmän. Tilikauden 2012 3/3 osakatsaus ei keskustelua saanut aikaan mutta yleinen siisteys keskustelutti kaikkia puolueita niin vede-, ilman-, kuin jätteidenkin osalta. Kyllä kaupungin täytyy olla esimerkkinä asukkailleen kun puhutaan siisteyden tekemisestä ja valvonasta. E-karjalan jäteorganisaation samoin Imatran kaupungin päätökset 4-lokero keräyksestä, ”ei mahdollinen toteuttaa”, kun ei ole kuin yksi 4-lokerikko firma E-karjalassa, henkilökohtaisesti ihmetytti. Mielestäni niin ympäristön kuin yleisessä jätehuollossa on menty 10 vuotta taaksepäin tai ainakin mitään kehitystä ei ole tapahtunut.

Scroll to Top