Imatra ja Maakunta, Kulttuuri ja liikunta, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

TELA kokous 19.2. 2013 (tekninen lautakunta)

/

klo 17.30 – 19.30
Kokouksessa ei mitään maata mullistavaa.
Normaali eteneminen jne..
Viimeisenä kohtana Ukonniemen liikuntapuiston yleissuunitelma.
Esityksen jälkeen keskustelua esittelyineen n. 1,5 tuntia. Kesksutelussa lautakunta katsoi asioita useammasta näkökulmasta aina monipuolisesta liikunta ja lajiharrastamisen näkökulmasta ravitsemus ja majoitusmaailmaan saakka. Kokonaisuus esitettiin vietäväksi hallitukselle käsittelyyn selvänä kokonaispakettina. Mielestäni suunitelma on hyvä ja tulevaisuuteen katsova.

Yleistä ja muut

Sivu on kääntynyt ja nyt eletään valtuustokauden 2 ensimmäistä kuukautta.

/

11.2 Kaupunginvaltuuston kokous 17.30 – 18.36
– rauhallinen kokous normaalista toiminnasta poikkeavalla tavalla aloitus jossa tasavallan presitentin myöntämillä ansiomerkeillä palkittiin T Vilen – Jäppinen, A Sihvonen, P Rantanen, S Kurri
– kansalaisaloitteet ylikorostetussa roolissa, vai ovatko aika näyttää.
– keskustelu vihreiden valtuustoaloitteesta ”kotipalveluiden järjestämistä vanhuksille ja lapsiperheille”, keskustelutti kokousasioista eniten, useita puheenvuoroja. Jopa itsekin käytin puheenvuoron jossa ihmettelin kuinka ikääntyvä ihminen selviää siitä palvelusanasto termistöstä ja termistöön palvelunsisällöstä. Siteeraus uutisvuoksi ” VH (sd.) toivoi taas termien selkeyttämistä. Usein vanhus ei edes ymmärrä, mitä palvelua hänelle on myönnetty”. Viime kuukausina saamieni palautteiden pohjalta yli 50% vanhuksista on samaa mieltä kanssani, eli termistö yksinkertaiseksi ja palvelupaketit selkeäksi johtaa parempaan palveluun.
-kaupungin omistamien ennaltaehkäisevän kiinteistöstrategian ja kestävän kehityksen korjausohjelmasta tehtiin KOK valtuustoryhmän nimissä, Anu U. Henkilökohtaisesti ihmettelen miksi vasta nyt ? asia ei ole uusi. Mm. taloyhtiöiltä on vaadittu kestävänkehityksen ohjelmaa ”kiinteistön kuntoarvioinnin” pohjalta jo muutama vuosi ja lakipohjaiseksi tuli 2011.

11.2 Kaupunginvaltuuston kuvaus 15.30 – 16.30, olikin henkilökohtaiset kuvaukset

29.1 TELA kokous– 17.30 – 19.00
– normaali kokous
– Veikko Hämäläinen teknisen lautakunnan edustajaksi Vanhuusneuvostoon ja varahenkilöksi Suvi Rautsiala. Oletan että VH tulee osallistumaan ”vanhuusneuvoston” tilaisuuksiin ja tuo näistä terveiset TELA kokouksiin.
– VH kokouksenpöytäkirjan tarkastajana kuitattu pöytäkirja 31.1. kaupungin infossa.

29.1 iPad koulutus, iPad on valtuustojäsenten ja johtavien virkamiesten työkalu
– klo 13.00 – 16.30
– erittäin hyvä ja edistyksellinen sähköisen viestinnän ja kunnanjohtamisen työkalu
– sähköisen viestinnän innovaatiosta virkamiehille arvosana 9½.
– Imatra edistyksellisimpiä kuntia Suomessa.

28.1.2013 Open Your mind. L:rannan tekninen yliopisto kävi tekemässä esittelyn Imatran kaupungin valtuustolle. LUT Lappeeranta University of Technology. (www.lut.fi)
– klo 07.30 – 09.00
– tilaisuus oli erittäin hyvä osanottajia 2/3 valtuustosta
– asiaa paljon ja aikka vähän, mutta perus ”priissipi” oli hyvä.
– oma arvioni LUT <> Imatran kaupunki yhteistyösta. Mielestäni yhteistyö voisi toimia huomattavasti paremmin. Esityksestä kävi molemmin ilmi tietämättömyys tulevaisuuden mahdollisuuksista.

24.1.2013 Metsäteollisuus ry ”mistä vetoa vientiin” L:rannassa Casinolla
– klo 17.30 – 19.30
Tilaisuus oli hyvä mutta opetettujen metsäpomojen toteuttama aika yksinkertainen ja vanhoja fraaseja noudattava aina kyselyjä ja vastauksia myöten. Tulee väistämättä mieleen ajatus. Suurin innovaatio suomalaisessa metsäteollisuus, viimeisen 25 vuoden aikana oli ja on edelleen ”ekonomistin innovaatio” viedä suomalainen metsäteollisuus halvan työvoiman ja raaka-aineen maihin jne.. josta innovoitui sanonta ”auringon laskun ala”. Kyllä se rehellinen innovaatio, jalostusasteen nostamiseksi, odottaa vielä nuorten oppineiden metsäihmisten esiin tuloa.

24.1.2013 Paasikivi seuran tilaisuus kaupungin valtuustosalissa. ”Ajankohtaista ulkopolitiikasta”
– klo 18.00 – 20.00

21.1.2013 II Kaupunginvaltuuston kokous oli ”ohjelman” mukainen.
– kesto 17.30 – 19.00
– luottamustehtävät jaettu tuleville vuosille
– Sirpa Hulkkoselle myönnetty ero valtuustojäsenyydestä.
– lehdistön ja radion kautta eroon syyt ja seuraukset on aistittavissa

14.1.2013 I Kaupunginvaltuuston kokous oli ”yllättävä”. kesto 17.30 > 20.30, keskeytys, kokousta jatketaan 21.1 klo 17.30
– lehdistä voi lukea kokouksen kulun ja yllätykset

3.1.Valtuustoryhmän kokous
– klo 18 – 20
– Läsnä 2/3 valituista demari valtuutetuista ?
– tavoite saavutettu SDP ryhmälle valittu puhj. H Luukkanen.
– lehdestä voi lukea lehteen annetun ”tekstin”.

Viimeiset 2 kk vuodesta 2012.
– konkreettisia kokouksia odotelin aina sieltä vaalitulosten vahvistamisesta lähtien aina vuoden loppuun.
– odotin demareiden valtuustoryhmän yhteistä kokousta, kokousta jossa kasvotusten olisi voinut tutustua kollekoihin ?
– valtuustoryhmän kokous 3.1.2013 oli kokous (piti olla 28.12.2012). Kokouksesta ja sen sisällöstä myöhemmin.

Imatra ja Maakunta, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

Vuoksenniskan lukion toiminta loppuu

/

Olin kuulemassa kaupunginvaltuuston päätöksen 10.12.2012 lukion lakkauttamisesta.
Tunne ja järki ohjasivat, useiden puheenvuorojen ja kannanottojen tahdittamana, äänestyksen kautta asian päätökseen. Lakkautus päätös lukemin 35 jaa, 5 ei ja 3 tyhjää. Historia tälle päätökselle oli noin 10 vuotta. Yhden lukion malli on faktojen perusteella oikea päätös.
1 + oppilasmäärät pienenevät.
2 + yhtään puheenvuoroa kuinka oppilasmääriä saataisiin lisättyä ei ollut.
3 + vänevälle oppilasmäärälle tulee tarjonataan yhä laadukkaampaa oppimis- / opetusmateriaali.
4 + nyt on yksi ammattiopisto ja yksi lukio.
5 + kaksoitutkintojen suorittaminen mahdollinen yhdessä kouluyhteisössä.
Päätökseen sisältyy myös viisi negatiivista asiaa joista liikennejärjestelyt ja luokkien siainti-, tila-, ja nykyaikaisuus ovat haastavimpia toimintoja ratkaistavaksi. Joukkoliikenenjärjestelyt tulevat koskemaan kaikkia opiskelijoita niin läheltä kuin kauempaakin tulevia ja hyvin ratkaistuna hieno asia niin Imatralle ja lähikunnille.
Lukion lakkautus ei saa vaikuta Vuoksenniskan kehittymiselle asuin ja liikeyhteisönä. Vuoksenniskan kehittyminen vireäksi liike ja asuinympäristöksi on vuoksenniskalaisten omisssa käsissä. Tahto ja halu täytyy lähteä heistä, meistä itsestään. Asukkaiden aktiivisuus ja osallistuminen oman kaupunginosan kehittämiseen on paras lääke lukioflunssasta toipumiselle ja virilin vuoksenniska väsäämiseksi.

Kulttuuri ja liikunta, Rakentaminen ja Imatra, Sivistys ja koulutus, Yleistä ja muut

”Kärttyisät papat lukion puolesta”. Uutisvuoksi 28.11.2012

/

Oli hienoa asia että tällainen tilaisuus oli järjestetty. Kiitos järjestäjille.
Harmi että Uutisvuoksi otsikoi asian hiukan erheellisesti, tarkoituksella tai tarkoituksettomasti.
Itse tilaisuudessa olleena ja lukioselvityksen lukeneena tulkitsen että 60% Uutisvuoksen kirjoituksessa oli totuutta ja loput sinne päin.
Lähivuosina lähidemokratia tullee kuntien toimintaa ohjaavaksi työkaluksi, halusimme sitä tai emme.
Eli ne kaupungin osa-alueet jotka haluavat pitää itsestään huolta pystyvät myös sen tekemään.
En tiedä mikä kaupunginosa Imatralla maksaa minkäkin verran veroja kaupungin yhteiseen rahakirstuun, mutta ”Niskalaiset” ovat kyllä sen huomanneet että heidän maksamat veromarkat menevät johonkin muualle kuin Vuoksenniskan ylläpitämiseen. Eurotermeillä sanottuna ”pohjoinen Imatra” on nettomaksaja kaupungin yhteisessä ylläpidossa.
Toisaalta oli miellyttävä kuunnella kun veronmaksukykyiset elämää nähneet ”Niskan senjorit” olivat ilmaisemassa omaa näkemystään, ei ainoastaan lukion lopettamisesta vaan tästä Vuoksenniskan näivettämisestä, alas-ajosta, asukkaiden ”kuuntelemattomuudesta” jne.. Henkilökohtaisesti uskon että he toivat terveiset myös niiltä ”Niskalais junioreilta” jotka olisivat halunneet osallistua tilaisuuteen mutta aika ei sopinut heidän kalenteriin.

Itse lukioselvitykseen.
Aina päätöksiä varten halutut selvitykset tähtäävät johonkin, niin tämäkin, huolella tehty selvitys tähtää kestävän kehityksen päätökseen Imatralaisessa lukiotoiminnassa.
Valitettavasti määrätynlainen tarkoitushakuisuuden ”tuoksuu” on ko. selvityksessä, niin kirjallisessa raportissa kuin suullisessa selonteossa. Mm. jälkikäteen tilaisuuden esitykseen tehdyissä lisäyksissä oli tehostettu ainoastaan ne asiat jotka puoltavat yhden lukion mallia jne..
Ymmärrän kyllä opettajien huolen ja ”löysässä hirressä” roikkumisen. Valitettavasti tämä on hyvin yleistä tämän päivän talouselämässä. Mutta, faktat ovat fakatoja, eli jos ei ole oppilaita… ei tarvita opettajia … eikä tarvita toimitiloja jne. Unohtamalla faktat ja arvioimalla tilanne historian ”tunteella” vääristämme totuutta ja tulevien oppilaiden oppimismahdollisuuksia.

Miksi opetettavia oppilaita ei ole ja eikä tule … on hyvä kysymys.
Tähän ei ole ainoastaan yhtä vastausta vaikkakin ko. tilaisuudessa näin ”ehkä” ohjattiin ymmärtämään.
Kyllä lukion oppilasmäärän lisäämiseen on mahdollista. Niin kuin kuulimme lukion markkinointi ja tätä kautta oppilasmäärän lisääminen ei ole helppoa mutta ei missään tapauksessa myöskään mahdotonta. Tarvitaan oikeaa ja laajanäköistä yhteistyötä ympäristön kanssa niin markkinoinnissa kuin opiskelumahdollisuuksissa. Lisäksi tarvitaan yhteinen tahtotila, joka oli keskustelussa myös mukana. Jos ei ole tahtoa ei myöskään tapahdu mitään.

Mikä on Imatran yhteinen tahtotila lukio-oppilasmäärän lisäämiseksi ?
Me elämme mahdollisuuksien tilanteessa nyt tarvitaan hyvä kuntauudistus ja näkökyky tulevaan sekä keskustelun ”taito” … Tuskin IB luokan sijainti on Zurichistä käsketty. Ei Moskova tai Brussell päätetä missä meidän lentotukikohdat sijaitsevat. Meille on ”urheilun akatemiaa” varten valmistumassa mahtava urheilun ja liikunnan ”keidas”, keskus.
Missä ovat meidän ”kestävään kehitykseen painottuvat” lukiot, yhteiskuntasuunnitteluun -, ympäristösuojeluun – tai kaivosteollisuuteen painottuvat lukio. Tuleeko metsäklusterilinjan oppilasmäärä jatkossa kasvamaan jne.
Lukion kehitys tarvitsee nyt monipuolistumista, innovaatiota ja kansainvälistymistä.

Erittäin hyvä asia ….opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Mitä tulee esityksessä esitettyyn kustannusrakenteeseen niin vuosittaisen kunnossa/ylläpidon kuin mahdollisten rakennusinvestointien kohdalla Vuoksenniskan koulun korjaus- ja investointikulut on käsitelty selonteossa hyvinkin tarkkaan. Tämä oli erittäin hyvä asia ja näin opetustilat tulevat ajanmukaistumaan.
Sitä vastoin Mansikkalan kohdalla selonteossa on yleisluotoiset kommentit opetustilajärjestelyistä, ”tarvittaessa lisätilat tullaan vuokraamaan”, suora lainaus selonteosta ”Mansikkalan” kiinteistössä on tehty perusparannus ja lisärakentamista 1990-luvulla. Kiinteistön kunto on kahtalainen. Suurimmat ongelmat ovat puutteellisessa ilmanvaihdossa ja opetustilojen ajanmukaistamisessa. Kesällä 2011 kunnostettiin piha-alue. Liikennejärjestelyt ovat alueella ajoittain ongelmallisia”.Edellinen lause huomioiden, ennusta että 2014 käynnistyy koulurakennuksiin ja liikennejärjestelyihin kohdistuva lisäinvestointi Mansikkalassa. Mikä tule olemaan tämän ”hinta”?
Miltä tuntuu olla 75min täydessä luokassa jos ilmanvaihto ja opetustilat eivät ole ajan mukaisia ?

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Rakentaminen ja Imatra, Yleistä ja muut

”Imatratori” ei kävelykadulle vaan Vuoksenniskalle….

/

(Kirjoitus julkaistu Imatralaisessa 5.12.2012)
Oli mielenkiintoinen katsella näitä ajatuksia mihin tulisi sijoitta ”Imatran tori”, eli ei mihinkään !
Olisiko nyt oikea hetki tehdä päätös tälle ”toriturinalle”.
Tehdään Imatran sisätori joka on vähemmän kuin kauppahalli mutta enemmän kuin kesätori ja päätöksen jälkeen keskittyä ”isoihin asioihin”. Esim. miltä Imatra tulee näyttämään kuntaliitosten jälkeen tai kuinka meidän tulee evästää seitsemän E-karjalan kansanedustajaa jotta Itäsuomen talouselämän tärkein projekti ”kaksoiraide Imatra – Luumäki” toteutuu. Vastaavasti Varsinaisessa suomessa maakunnan isojen hankkeiden läpi vientiin riittää yksi ministeri mutta riittääkö meiltä seitsemän kansanedustajan ”joukkue” raideprojektin toteuttajaksi, jää nähtäväksi.
Enne nuijan kopautusta, toripäättäjien on suunnattava katse niille paikkakunnille joissa on yhteisesti ratkaistu ja toteutettu toimiva torielämä jo vuosia … vuosikymmeniä sitten.
Tori Imatrankosken kävelykadulle ?
Tässä tapauksessa kannatta ottaa ryhti suoraksi, realismi esiin ja lyhyt ”historia”, keskustelupöydälle, enne lopullista päätöstä. Mielestäni Imatrankosken kävelykatu on tehty ja suunniteltu aivan muuhun tarkoitukseen kun ”toriksi”. Kävelykatu ja tämän ympäristö on suunnattu liike-elämälle jossa on monipuolinen tarjonta kaikesta mitä ihminen päivittäisessä arjessa ja juhlassa tarvitsee. Ainut ihmetys on Alkon puuttuminen. No, Imatralainen ei tätä ihmettele mutta satunnainen matkailija sekä BB huumasta innostunut turisti kylläkin. Kaikki kaupungin alueelle sijoittuvat ostoskeskukset on varustettu perusihmisen viikonloppu ja itäturistin ostohalut huomioiden.
Erikoisliikkeiden ”katu” ja ”Imatran tori” puuttuvat.
Totuus tälle Imatralaiselle torinäkemykselle ja sen ratkaisemattomaksi julistetulle lopputulokselle on jossakin menneisyydessä. Nyt tämä erilaisia näkökantoja pursuava torikauppa purkautuu yksittäisin tapahtumin eri kauppakeskusten ulkopuolella sijaitsevissa pienissä myyntikojuissa. Eli ”torimenneisyys” elää yhä niissä syvissä juoksuhaudoissa josta on erittäin hankala nousta tähän yhteiseen sosiaalisen median arkipäivään. Totuus on, ettei toritoiminta perustu miljoona businekseen ja ahneeseen voitontavoitteluun vaan sosiaaliseen keskusteluun sekä tuoreen käyttötavaran ja ”tasku eurojen” keskenäiseen kanssakäymiseen.
Väkisin toria ei voi perustaa.
Torielämässä kuuluu ja näkyy paikkakunnan kulttuuri ja identiteetti. Toritoiminnan henki ja elämä kuvaa kaupungin asukkaiden yhteistä sielua, niin on Kuopiossa … Savonlinnassa jne.. eli ne edustavat kulttuuria näissä eläville ”immeisille”.
Torilla täytyy olla oma tuotemerkki eli brändi, status, henki jonka historian saatossa ovat, niin myytävät tuotteet, persoonalliset myyjät, helppoheikit, maakuntien ”torislangit” ja torilla viihtyvät sekä siellä piipahtavat, asiakkaat yhdessä luoneet.
Missä on Imatran ”toribrändi” ?.
Lähidemokratian on nyt toimittava ennen ratkaisevaa päätöstä oikeasta toripaikasta Imatralle. Täällä ei voi olla kuin yksi Imatran tori … Onko nyt aika yhteiselle torille? Onko nyt Vuoksenniskan hetki luoda Imatran vihertori , ”sisä- ja ulkotori”? Onko nyt asia ”kypsä” ja paikka yhteiselle toiminnalle mahdollinen. Onko paikka Vuoksenniskan keskusta ?
Niin mitkä ovat niitä isoja – asioita … no jaa.. riippuu paikasta ja ajasta … missä seisot ja mitä haluat katsoa.

Scroll to Top