Kulttuuri ja liikunta, Yleistä ja muut

6.1.2016 SUOMI 100 vuotta.

/

6.1.2016 SUOMI 100 vuotta.
Klo 18-22
Kaupungin talo ja talvipuutarha. Kutsuvieraita n. 300 ympäri maakuntaa.
Toki politiikka, eli kaupungin hallitus ja E-K liiton vastaavat, elimet oli edustettu tilaisuudessa. Miksi minä olin kutsuttuna johtuu siitä että E-K liiton tarkastuslautakunnan jonka jäsen olen, oli kutsuttu juhlaan.
Tilaisuus oli raikas avaus ”YHDESSÄ” parempi maakunta, tämän vuoden ”SUOMI 100 VUOTTA” juhlille. Juhla paikka oli yksinkertaisen juhlallinen, kaupungintalon aulan, ”talvipuutarhan” joka on näyttäytynyt monille vain arkisena käyttötilana, nyt SE OLI JOPA UPEA JUHLASALI kaikkinen kuvaruutuineen, värivaloineen ja esiintymislavoineen OLI NÄYTTÄVÄ KOKONAISUUS. HYVÄ IMATRA..
Vastaanotto ”linnan tyyliin” ja puheet toimivat ilman suuria yllätyksiä.
Tarjoilu, ”pikku paloineen”, toimi armeijan termeillä sanottuna ”ruoka oli hyvää ja juomaa riittävästi”. Järjestelyissä oli varauduttu että kaikki toimii. Ohjelma oli osuva ja M Tyysteri lauloi suomalaisia sävellyksiä ihailtavan arvokkaasti.
Kaksi asiaa hiukan häiritsi, kivilattia ”ohuilla” kengillä näytti hyvältä mutta tuntui pahalta tanssiessa.
Toinen asia kutsukortti kertoi pukeutumisen, mutta ilmeisesti kaikki miehet ei olleet lukeneet korttia. Minusta ministeritasoon miesvierailla olisi ollut peiliinkatsomisen paikka ennen lavalle astumista. Olisi ainakin kannattanut lukea kutsu ihan vaan isäntiä varten. Ymmärrän kyllä että rintamerkit ”kiiltää” mutta en sitä, että puvun persaus ja polvet. Toiset oli frakissa ja toiset ”aamutakissa”.

Ilta oli ”Suomi 100 vuotta” arvoinen. Haluaisin mahdollisimman monelle, niille jotka haluavat, tilaisuuden juhlia YHDESSÄ tätä itsenäisyytemme sadatta juhlavuotta. Miellyttävä kokemus…

Kunnallisvaalit 2017

11.1.2017 SDP Imatra KUINKA JATKETAAN.

/

11.1.2017 SDP Imatra KUINKA JATKETAAN.
Politiikassa kuin muussakin vallan pelissä tullaan tilanteeseen, jossa on katsottava tulevaisuuteen. Tulevaisuuteen,jossa ei menneisyyttä ei voi unohtaa, mutta ei myöskään hyvää tulevaisuutta taata, toki ennustaa kyllä voi.

Nyt ollaan veden jakajan paikalla. Joko halutaan UUTTA eteenpäin katsovaa politiikka vai pystytäänkö vanhassa, vanhassa, jossa odottaa TAANTUMA jopa TUHO.

SEURAAVAT KOLME KUUKAUTTA on meille viitoitettu. Valinnalle on piirretty niin selvät viivat kuin valinnalle voi viivoja piirtää.
ULKOPUOLINEN voimakas ohjaus jopa ”kohtalon pakko” on pakottanut meidät hakemaan ratkaisun joko TUHON tai KEHITYKSEEN TIELTÄ.

Neljä vuotta takana ja puoli vuotta on VALTUUSTOKAUTTA jäljellä ja nämä 1/2 vuoden tekemiset näyttävät Imatran SDP:lle tulevaisuuden suunnan.
– Ekana on TWJ jättämän perinnön täyttäminen.
– Tokana on onnistunut ehdokasasettelu kunnallisvaaleihin.
Lähimenneisyyden tapahtumien kulku ja nykytilanteen välisten erojen ja yhteläisyyksien analyyttinen vertailu on tärkeää kun tulevaisuutta ruvetaan ennustamaan.
Lyhyttä historiaa katsottaessa meillä ei ole kuin yksi valinta, jos halajamme KEHITYKSEN TIELLE. Eli pakko uusiutuminen,joka johtaa väistämättä kehitykseen.

Imatra ja Maakunta, Talous ja turvallisuus, Työ ja hyvinvointi, Yleistä ja muut

6.1.2017 Yhteistyötä kulttuuriin kun liikuntaan E-Karjalassa

/

Yhteistyötä kulttuuriin kun liikuntaan Etelä-Karjalassa.

Pohjanmaalla ja Länsi-Suomessa on laajalti ymmärretty yhteisen työn ja lobbaamisen merkitys, josta kaikki eli koko maakunta hyötyy. Tämä tuli havaittua kun vierailin tuolla Brysselissä pohjalaisen europarlamentaarikon vieraana. Ei näkynyt Etelä- Karjalan talouselämän puolesta puhujaa Kataisen kapinetissa.

Yhteistyö tarkoittaa yleensä yhdessä menestymistä, jolloin yhteistyön on oltava win win ajattelua, jossa maakunta ja kunta voittavat. Kun vielä tulee tilanne jossa on win, win, win eli myös suomi Oy voittaa on tälläisen yhteistyön tekeminen, ei pelkästään ole haastavaa vaan ehdottoman tärkeää. Tälläistä tärkeää tekemistä ei voi ”tussaroida” huonolla virkamiestyöllä eikä osaamattomalla maakunta tai kuntapolitiikalla, puhumattakaan itsekkäällä puoluepolitiikalla.

Tulevaisuuden maakuntahallinnossa on pystyttävä takaamaan järkevä demokratia. Järkevä demokratia tuntee hyvin maakuntahistorian, jotta samoja tekovirheitä ei toisteta vuosikymmenestä toiseen. Kuntien itsekkyyteen ja keskenäisiin ”kuntatappeluihin”’on löydettävä yhteisöllisyyden voima, jossa yhteisenä maalina on maakunnan menestys.

EMP Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI/CBC (eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline / rajat ylittävä yhteistyö) Etelä Karjalassa tämä tarkoittaa talousaluetta johon kuuluu myös Pietarin alue. Ainutlaatuinen alue EU:sta ja Brysselistä katsottuna. Tämä on meidän alue, jolla me voimme tehdä sellaisia yhteistä talouspoliittisia päätöksiä joissa tulee win, win, win eli kunta voittaa, maakunta ja EU voittaa. Tämä menestys takaa meidänkin menestyksen ja tämän tekeminen on meistä itsestämme kiinni, mutta yhdessä se on tehtävä.

Matkailussa meillä on mahdollisuudet menestyä kuten Lappi menestyy tänä päivänä. Meillä on yhteinen lentokenttä ja yhteinen Saimaa. Saimaa on luontona, elämyksenä kuin virkisty sekä liikuntamatkailuna paljon .. paljon suurempi talouden ja työllisyyden keidas kuin se minkä me omasta ”lähi-ikkunasta” näemme.

Toki meillä on vanha perinne se ”vihreän kullan” alue, vihreät metsät, johon bio- ja metsätalous on syttynyt uudelleen tällä vuosikymmenellä rakentamaan korkean jalostusasteen tuotantolaitoksia. Metsien metsäyhtiöiden kehitys unohtui saavutetun edun, rutiininomaisen rahankilinän huumassa 80-90 luvulla. Jolloin kansantaloudella meni liian hyvin, oli perusteollisuuden metsän, teräksen tuomaan työtä sekä toimeentuloa kaikille. ”Tätä rapulaa” kesti 20 vuotta ja uusi metsäteollisuus on nousukiidossa.

Nyt maakunnassa tarvitaan sitä Lappeenrannan ja Imatran kuin kaikkien muidenkin kuntien yhteistyötä. Yhteistyötä jolla kehitetään osaamista ja koulutusta, kehitetään liikennöintiä ja logistiikkaa sekä sitä yhteistyötä jolla monipuolistamme kulttuuritarjontaa ja liikuntamatkailua, meidän omilla vahvuuksilla. Omilla vahvuuksilla joka toimii, puhtaassa rauhallisessa luonnossa ja toteutuu tämän päivän terveysteknologialla, kulttuurilla ja kaikkien kuntien, yritysten sekä 3 sektorin elämyspalveluilla.
Yksin ei kukaan kunta pärjää tässä isossa kokonaisuudessa, ottakaamme oppia Lapin yhteistyöstä. 500 tilauslentoa Lapin lentokentille kuukaudessa…

POPULISMIA JA UNELMIA.
Meillä on mahdollisuus luoda maakuntaamme hallintomalli, jossa ei ole ”valta ja raha” Lranta 48% Imatra 27% ja loput 25% pienillä kunnilla. Demokraattinen, hajautettu ja dynaaminen DIGI hallintomalli. Hyvä TIEDON JA TAIDON fyysinen netti, osaavien ihmisten verkosto yhdistettynä nopean toteutuksen toimintaan jossa kunnat ovat tasa-arvoisia päätöksiä tehtäessä. Osaamisella ja tarvepohjaisella palvelulle rakennamme oman maakunnan kilpailukyvyn 500 milj ihmisen EUssa, 150milj Venäjässä, 5milj Pietarissa, muistaen myös 5milj ihmisen Suomen.
Olosi se hienoa nähdä kun maakunnan lentokentälle tulee päivittäin 20 tilauslentoa ja näiden matkustajat tulevat toteuttamaan elämysmatkaa ”Saimaan” tarjoamassa kesässä ja talvessa.
Tavoitteet täytyy olla ”korkealla” ja kaikki on täysin mahdollista 2030 luvulla, mutta se vaatii maakunnassamme kuin maakunnaltamme viisasta ja voimakasta yhteistyötä.

Imatra ja Maakunta, Palvelu ja matkailu, Yleistä ja muut

5.1.2014 Yhteistyö on suuri mahdollisuus Etelä-Karjalalle…

/

Hyvä yhteistyö on suuri mahdollisuus Etelä-Karjalalle…
14.12 Imatralaisessa Tapio Arolan näkemys ”yhteistyön puute johtaa taantumaan”. Toteamus on tämän päivän totuus, eikä se sinänsä ole uutinen Itä-Suomessa, mutta se että Lappeenrannan ja Imatran välinen huono yhteistyö johtaa Etelä-Karjala taantumaan on hauska näkökulma. Toisaalta hassulta tuntuu sanan ”pakottaminen” käyttö kun puhutaan yhteisiin asioihin osallistumisesta. Harvemmin hyvää palvelutoimintaa saadaan aikaan pakottamalla.

Kyllä Imatran toiminta maakunnan ”sotessa” on kirittänyt Eksotea parempaan terveyspalveluun koko maakunnassa. Aika näyttää, kuinka yhteistyö yhteisen terveydenhuollon rakentamiselle onnistuu. Toki tässäkin on maan hallituksen ”SOTE” hiukkasen kesken, mutta odotetaan, odotetaan.

Samoin uskon että Imatra olisi hyvinkin kiinnostunut mm. maakunnallisen kesäteatterin järjestämisestä, jopa valtakunnallinen tilaus tällaiselle mahdollisuudelle on olemassa. Odotetaan nyt kun Imatran teatteri starttaa ensimmäiseen talvikauteensa, odotetaan taloudellisia ja taiteellisia tuloksia ja sitten lähdetään etenemään.

Mitä tulee maakunnassa käyttöveden ja käytetyn veden ratkaisuihin, vesien puhdistaminen ja hulevesiratkaisut ovat isoja yhteisiä kysymyksiä joihin luonto pakottaa hakemaan yhteiset ratkaisut.

Onko meillä tässä 130000 asukkaan maakunnassa yksi vai kaksi ”kaupunkia” ? Annetaan nyt ”saimaakaupunki” pölyn laskeutua ja odotetaan maakunta ja SOTE ratkaisut kyllä se yhteinen viisaus ja win, win, win ratkaisu löytyy. Maakunta saa tässäkin asiassa sellaisen ratkaisun minkä maakunta ansaitsee.

Onhan sekin totuus, jos ei maakunta pysty ”jotakin” tekemään yhdessä, niin sitten kunnan on tehtävä se yksin. Esimerkkinä on vuosien taival Ukonniemin ja Rauhan alueen liikunta- ja matkailupalveluiden viennissä eteenpäin, niin yhdessä kuin erikseen. Vieläkään se ei ole valmis, mutta eteenpäin on mentävä. Viimeisenä esityksenä yhteiseen hyvään on ollut MAAKUNTAHALLI maakuntaan. ”Halleja” on siellä ja täällä, Joutsenossa viimeinen, niin nyt ruvetaan puhumaan yhteisestä maakuntahallihankkeesta. Tämä hämmästyttää niin kuntalaisia kuin maakuntalaisia. Toki tärkeintä on että kaikista asioista keskustellaan, halusin tai ei.

E-karjalassa tuntuu tuo kateus olevan kiimaakin joimakkaampi. Kun yksin menestyy, sormet seläntakana ristissä, olemme valmiit taputtamaan selkään ja toivottaman hyvää menestystä… Jos ja kun halutaan menestyä isosti, yhteistyön on oltava avoin ja kaikkia palkitsevaa, tämän on todenneet mm. Lapin elinkeinon ja matkailun kehittäjät. Lapin maakunnassa, matkat on pitkiä niin ajassa kuin ajatuksissa, yhteisymmärryksen tekeminen yhteiselle hyvälle otti aikaa yhden sukupolven verran. Tällä logiikalla, meillä kuntien välimatkat ovat huomattavasti lyhyempiä niin yhteistyön tekeminen vastaavasti on huomattavasti nopeampaa.

Imatra ja Maakunta, Kunnallisvaalit 2017, Valtuustot ja lautakunnat, Yleistä ja muut

3.1.2017 kolme kokousta, joista kaksi ”OK”. Yksi ”EI OK”.

/

3.1.2017 kolme kokousta, joista kaksi ”OK”. Yksi ”EI OK”.
OK.
StoraEnso eläkeläisten toimintasuunnitelma 2017
Klo 10.30-13.30
Mukana nykyinen puheenjohtaja, sihteeri, Veikko…
Käyty läpi toimintasuunnitelma vuodelle 2017 ja menneiden vuosien ”lähihistoria”. Homma jatkuu sähköpostilla ja 11.1 hallituksen kokouksella.

OK.
Imatran ”demarien” lehtimainonta kunnallisvaaleissa 2017.
Klo 15.00-16.00
Nyt työryhmä ”Veikko ja Kari”
Päätös: lähdetään yhteistyöhön hinta/laatu/kokemus huomioiden parhaan tarjouksen tehneen median kanssa xxxxxxxx.

EI OK.
Kunnallisjärjestön ”työvaliokunnan” kokous.
Klo 18-20.15. Koko työvaliokunta oli koolla + yksi kutsuttu henkilö.
TIINAN jättämän ”TWJ perinnön” täyttäminen oli kokouksen aiheena:
KUINKA TÄYTETÄÄN LUOTTAMUSTEHTÄVISTÄ KESKEN VAALIKAUDEN POISTUNEIDEN HENKILÖIDEN PAIKAT ? Tähän pelisäännöt on sovittu suullisesti joskus 2013, eli nykyisen valtuustokauden alussa.
”Kolmen järjestön puheenjohtajat ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja hakevat ratkaisun”
Kokouksen kulku…
– Hyväksyttiin ajatus, että ”perintöä” ei jätetä jakamatta.
– Kokouksessa edetään edellä mainituilla ”säännöillä” jolla halutaan rakennetaan ratkaisua perinnönjaolle.
– mutta, jos yhteisesti sovittua RATKAISUA EI LÖYDETÄ NIIN viimeinen ”kortti” on kunnallisjärjestön edustajiston kokous, jossa 20 edustajaa päättää kuinka ”TWJ:n PERINTÖPAIKAT” JAETAAN, ”PALA PALALTA”.

Tässä kokouksessa ei löydetty ratkaisua kuinka ”PERINTÖPAIKAT tulisi jakaa. No… joku haluaa perintöpaikat omilla perusteluillaan, toiset taas omilla perusteiltaan, osa vaatii ”lakiosuuksia”… jne… eli tämä on aivan samanlaista perinnönjakoa kuin elävässä elämässä, ainoastaan sillä erolla että nyt on kysymys VALLASTA EI ”RAHASTA”.

VAALIPÄÄLLIKKÖNÄ JA KUNNALLISJÄRJESTÖN PUHEENJOHTAJANA HALUAN ”TWJ perinnölle” SELLAISEN LOPPUTULOKSEN, JAKOPÄÄTÖKSEN, PÄÄTÖKSEN JOLLA TURVAAMME KUNNALLISVAALLILLE ASETETTUT ”DEMARITAVOITTEET”, TÄMÄ OLKOON JOHDANTO MYÖS VUODEN PÄÄSTÄ OLEVIIN MAAKUNTAVAALEIHIN.

Löytyykö ratkaisu 12.1.2017 aika näyttää…

Scroll to Top