Vuoden 2016 ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous.
SD ryhmä haki muutosta omaan toimintaan. Ei muutosta, sama ”sisäilma on hengitettävänä” edelleen, nykyinen linja jatkuu…

SD Valtuustoryhmän TYÖRYHMÄN kokous klo 14:30-15:30
1. Lausunto, mihin maakuntaan ja SOTE alueeseen Imatran haluaa kuulua! Imatralle kysymys on ollut selvä, mutta maan hallitukselle ei, no siksi hallitus tätä kysyykin.
Nyt vastaus on selvä ja ”paperilla”.
2. Kokouksen merkittävin KYSYMYS oli
– SD”ryhmyrin” eli v-ryhmän pj:n ja mahdollisen haastajan ”valta-aseman” KUULOSTELU. Ehdokkaana nykyinen pj. ja ”joku” haastaja, jos sitä haastajaa tai haastajia ehdotetaan.

SD valtuustoryhmän kokous klo 15:30 – 17:15
1. Vuoden 2016 ryhmäpuheenjohtajan valinta:
– Ehdokkaita tuli kaksi, istuva pj. ja Veikkoh.
Puheemvuoroja käytettiin yllättävän paljon, myös niiden henkilöiden kohdalta, jotka eivät normaalisti keskustele, ”vaikeista”, valta ja vastuuta koskevista, aiheista.
– ”Veikkoh” aloittin puheet ja ”istuva pj” lopetti puheet jne..
Väliin mahtui tunti puheita,- kuka esitti muutosta, -kuka uutta toimintatapaa, -kuka esitti ”entistä”, -kuka mentorointitapaa, -kuka johtamiseen muutosta, -kuka töiden jakamista, -kuka selkeä toimintalinjaa, -kuka säännöllistä kokouskäytäntöä, -kuka enemmän puhetilaisuuksia jne.. PITÄISI ”päivittää” TOIMINTA, MUTTA EI USKALLETA, ei muutosta ”VANHA TAPA” on parempi kuin pussillinen uusia ja vanha tapa jatkukoon. Tämä oli kokouksen lopputulos…
Pääsääntöisesti puheet olivat asiallisia ja ”kaikissa” oli omat hyvät puolensa….MUTTA SITTEN EI HALUTA MUUTOSTA…. EI LUOTETA MUUTOKSEEN … EI LUOTETA ”TOVERIIN”
EI PYSTYTÄ NOSTAMAAN ”HEIKKIPAITOJA” SALIN KATTOON…OLISIHAN SE KUNNIATEHTÄVÄ KUN HEIKIT TOIMISIVAT SDP POLITIIKAN ASIANTUNTIJOINA KESKUSTELUFOORUMEISSA.

Omassa puheessani pysyin nykytilanteen faktoissa, mitään ”itsehypetystä” en halunnut esittää.
Itsekäs johtaminen on muututtava ympäristöä motivoivaksi ja jäsenistöä kuuluvaksi tiimi työskentelyksi, ”TIIMIVIISAUDEKSI”, joka vaatii päättävää, jämäkkää, mutta hyväkäytöksistä johtajuutta. ”JOUKOLLA ON SELLAINEN JOHTAJA JONKA JOUKKO ANSAITSEE”, on joku viisas johtaja sanonut..
– Äänestys:
Paikalla oli 17 jäsentä, lopputulos 11 istuvan pj. kannalla ja 6 Veikkoh kannalla. Istuva pj. jatkaa Imatran SD valtuustoryhmän puheenjohtajana kauden 2016.

———————–
VEIKON NÄKEMYS rakennustarkastajan termeillä sanottuna tämän päivän SDP Imatran tilanteesta
Mittauksissa on todettu, ”sisäilmasta johtuen” silmien vetistelynä, naamojen runsasta punoitusta, voimakasta pahoinvointia, jatkuvia ”poissaoloja” ja hiljaisuuta kokouksissa jatkuu…
FAKTA:
– ”KOLME ON VAKAVASTI SAIRASTUNUT” JA POISTUNUT PORUKASTA KOKONAAN, RESERVI KUTSUTTU PAIKALLE.
Analyysoinnilla on diaknostisoitu:
– ”KROONINEN HOMEONGELMA” JOKA ON TODETTU OLEVAN ”SISÄILMASSA”.
Loppulausuma:
– SAIRASTUMINEN TULEE JATKUMAAN MIKÄLI SISÄILMAA EI SAADA PUHDISTETTUA.
Korjaavat toimet ja Lääkitys:
”SISÄILMA” TULEE PUHDISTAA ”KONEISTO UUSIMALLA” ja OIKEALLA LÄÄKITYKSELLÄ.
————————
nyt 17:15 valtuustokokouksen asialistalle:
§4 Imatran kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin välinen palvelusopimus. muutama puheenvuoro ”5 milj€ lisäkustannus”
§5 Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. ASIA ON TODETTU JA OK..
§6 Kuntalaisten osallistumisen edistäminen – Osallistu ja vaikuta -ohjelma 2016 – 2017. muutama puheenvuoro.

tämä lisäys pj omasta ”tahdosta”. Asia oli jo KH käsitelty, vai oliko?, ei ollut?, oli? ….eli:
Imatran Kylpylä Oy:ssä vuonna 2009, jolloin Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiö tuli ainoaksi 100% osakkaaksi, (aiemmin 60%). Lomaliitto (40%) ajautui konkurssiin loppuvuodesta 2009. Imatran kaupungin kolme paikkaa, Etelä-Karjalan kuntoutumissäätiö, joista kaupungin ehdotetaan luopuvan. mm. EU direktiivin johdosta, samoin kaupungin velkasitoumuksien jatkuvasta kierteestä jne..
Kaupungin hallitus esittää, että näin tulee tapahtuvan
– no, onko kylpylä hukkuva laiva? Käyttöaste on 60-80% Kylpylän tulos vuodelta 2015 ? Uusi TJ on astunut tehtävään…
– ITSE NÄEN ETTÄ OSAAVIA HENKILÖITÄ ON ISTUTETTAVA SÄÄTIÖN ”IMATRAN KOLMELLE JAKKARALLE”. Imatran kaupungin on osallistuttava kylpylän toimintaan, joka on Imatran kaupungille eduksi.
– Veronmaksajien rahoja ”tukitoimenpiteinä ” ei saa käyttää liike-elämän kanssa kilpailtaessa, mutta omia intressejä on pystyttävä valvomaan. Moraalitonta Suomessa, mutta Italiassa ei…aina ei pidä olla mallioppilas EU:ssa. KONSTIT ON MONET JA LIIKA TUNNOLLISUUS EI OLE HYVÄ, ”VALKOISET VALHEET” on sallittuja, lain rikkominen on toinen juttu.

————————————–

25.1.2016 ITSE kaupunginvaltuuston kokous
klo 17:30 – 19:02
Valtuustokauden 2016 avaus, valtuuston pj. avasi istuntokauden omalla puheellaan.
Alkupykälien jälkeen puheenvuoroja koko istunnossa aikana käytiin n. 40kpl kommentteineen. Pääsääntöisesti kaikki oli alle 2min..Kolme puheenvuoroa tehtiin pöntöstä.

§4 Imatran kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin välinen palvelusopimus. Puheenvuoroja kaikkiaan 12 kpl. Veikko käytti kaksi ”etä lääkäripalveluista” ja Imatra maksuosuudesta 90milj.€ ja palvelun valvonnasta. ASIA ON SELVÄ, MUTTA MIKÄ TULEE OLEMAAN LOPULLINEN IMATRAN MAKSUOSUUS, muutama puheenvuoro ”5 milj€ lisäkustannus”

§5 Lausunto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi. ASIA ON TODETTU JA OK.. Kaksi puheenvuoroa toinen oli Veikon.

§6 Kuntalaisten osallistumisen edistäminen – Osallistu ja vaikuta -ohjelma 2016 – 2017. Puheenvuoroja kaikkiaan 16. Haukuttiin esitystä ja kehuttiin esitystä. Hyväksyttiin esitys kun parempaa ei ole. Itse pidin esitystä hyvänä. Toki ainahan on mahdollisuus että päätös jää ”sanahelinäksi” ja toivotaan, toivotaan mutta mitään ei konkretisoida…

Palkkioiden puolittaminen keskustelutti 5 puheenvuoron verran.

OLI mielenkiintoista lukea paikallisesta lehdestä saman kokouksen kulku, ”OTSIKOLLA VALTUUSTO EI LÄMMINNYT KOKOUSPALKKIOIDEN PUOLITTAMISELLE”

24.1.2016 (15) SOTEa. Mihin SOTEalueeseen Imatra haluaa kuulua?.
Vastaus EKSOTE.

IMATRA 2016-2018
Nyt on Imatran ja Eksoten välillä sopimus seuraavat 3 vuotta jossa Imatran järjestämisvastuu muuttui valvontavastuuksi. Tiedetään menot jotka ovat n. 90milj./ vuosi. Tiedetään palvelun määrä, mutta vielä emme tiedetä palvelun laatua.
Imatralla on nyt SOTE ”latu” auki ja nyt tulee pitää huoli siitä että 90milj saadaan se mitä on sovittu, ”ei pakkolailla päätetty” vaan sopimuksella sovittu. Imatran kaupungilla on nyt laskun maksamisen vastuu, mutta samalla myös PALVELUN VALVONNAN VASTUU siitä, että kuntalainen saa sen SOTE PALVELUN mitä Imatran ja Eksoten välillä on sopimuspaperiin kirjoitettu.
Imatran ”silmälaseilla” katsottuna haluan uskoa, että nyt vallitseva SOTE tilanne, valtakunnan nopeat ratkaisut, EXSOTEN valmis palvelumallija on eduksi E-Karjalalle sen tulevalle itsehallinnolle kun lopulliset itsehallintoalueet maan hallitus tulee päättämään.
Henkilökohtaisesti ihmettelen,jos ei mitään POLIITISTA KÄHMINTÄÄ ”POHJANMAALLA TAPAHRU”. Odotan yllätyksiä ja odottamattomia esityksiä.

KYMENLAAKSO JA ETELÄ SAVO?
– E-Karjalan kunnista Parikkala mietti mihin haluan kuulua? E-KARJALAA lähellä olevilla kunnilla on vaikeuksia päättää mihin he haluavat kuulua, vai onko?

– Kymenlaakson ”kunnilla” on hiukan hankalampaa täytyy tehdä monia pohdiskeluja ja päätöksiä. Esim. jos he saavat Kotka keskussairaalaksi niin he haluavat liittyä EKarjalaan, jos Lranta tulee keskussairaalaksi he haluavat PäijätHämeeseen.
Iitin kunta haluaa jo nyt liittyä ”Lahteen”, mitä tekee esim. Virolahti tai Miehikkälä

– Etelä-Savolla on samat murheet, mihin maakunnan ”reunakunnat” haluaisivat liittyä. Kuopio, Savonlinna, Joensuu, Lranta siinäpä on ratkottavana… Mitähän esim. Mäntyharju vastaa?

Veikkaanpa että monet kunnat antavat tyhjän palautteen ja odottavat maan hallituksen päätöstä.

SOTE palveluiden järjestäminen EI OLE ONGELMA
– ei tule olemaan ongelma, ”palvelijoitaan” löytyy useammalta taholta. Kärkenä tulee olla julkinen sektori, täydennys ja kehityksen ”ruoska” tulee yksityiseltä sektorilta.

SOTE rahoituksen järjestäminen ON ONGELMA jopa ”MYSTEERIO”
– tämä on paljon ongelmallisempi kuin palvelutuotannon toteuttaminen.
Tulevaan rahoitukseen on löydettävä yksinkertainen malli kun monirahotteinen malli puretaan. Rahoitusmallin tulee olla sellainen, jossa on mahdollisimman laaja parlamentaarinen tulopohja.
Tämä päivän tiedoilla ja ”mäen takaa” näkyvillä kuntapäätöksillä en usko minkään muunun kuin valtiorahotteiseen SOTE malliin. Kaikesta muusta rahoitusmallista tulee liian monimutkainen ja perustuslaista tulee ”veeto-oikeus” työkalu rahoitusratkaisun päätökseen, eikä valmista tule, ei tänään eikä huomenna.
Valtiorahotteisena, valtiolla on mahdollisuus kehittä SOTE rahoitusta muilla nykytalouden rahoituinstrumenteilla meidän kansamme tarpeiden mukaan.
– verotuspohjaa muokkaamalla, laajentamalla.
– vakuutus mallin mukaanotto rahoitukseen.
– rahastointimallin kehittäminen SOTE rahoitukseen.

Kuinka tasapuolisesti tulorahoitus pystytään, käyttäjät huomioiden, keräämään ja millä hallituksella päättämään on vielä edessä päin.
KOVAT ON MAAN HALLITUKSELLA AJAT, PÄÄTÖKSIÄ ON SYNNYTTÄVÄ VUONNA 2016.