2milj kaupat SE ja Imatran kaupunki.
Ymmärsin PK:n puheista että käypä hinta Imatralla, (näillä alueilla) on 10-9k€/ha.
Maa-alueet. 2 milj€ ja 225ha josta tulee 8900€/ha.
Vuokrataloja 75000€/vuosi. Mistä tämä summa koostuu jäi vähäiselle keskustelulle.
Nyt ei pidä ”sokaistuu” SE kyllä tietää mitä on myymässä, mutta tietääkö kaupunki mitä on ostamassa, kannatta miettiä. Pelkolan alue ja ratahankkeet on ymmärrettäviä. Samoin pienet maatilkut eri puolilla on ymmärrettäviä, kokonaiskavoitusta ajatellen. Maan ”hallintapolitiikka” on kunnan businesta jos se oikein hallitaan.

TÄSSÄ ON MUUTAMIA ASIOITA JOTKA TULEE ANALYSOIDA.

A. Maa alueeta ja niiden siivoukset käyttökelpoiseksi on kohtuullisen tarkasti laskettavissa, MUTU teorialla ei kannata edetä.

B. Rakennukset, kiinteistöt ko. maa-alueella on täysi ”mysteeriö”. Lyhyesti, SE haluaa päästä näistä eroon niinkuin kaupunkikin niistä kiinteistöistä jotka ovat raskaita kulueriä kaupungille.

C. Perstuntumalla vanhoja muistellen, kauppaan liittyvien kiinteistöjen vuotuiset käyttökustannukset ovat yli 100000€/vuosi. Korjausvelkaa on toiset 100000/vuosi jne… Eli vuokratulot tulisi olla yli 150000€/vuosi jos riittääkään.

D. Ko. Rakennusten purkukustannukset ei tiedossa

Olen seurannut hyvinkin läheltä alla olevien rakennusten ”elämää” ja tiedän kuinka niitä on käytetty ja korjattu vuosien saatossa…
1. PONNAPUTKI, eli prosessivesiputki Patalahdesta Tainiolle..
Ko. Vesiputki on Tainion tehtaan ”sydän”. Tainion tehtaan raakaveden pumppaamorakennus samoin. ”Jos ei tule raakavettä ei tehdas käy”. Yhdellä lauseella, tämän maa-alueen kautta kulkeva vesi ohjataan automaatiojärjestelmällä Tainion tehtaalta. Tämän ”rakennus” ja maa-alue laitteineen on toimittava 99,8%/vuosi. Ponnaputki tarkistetaan ja korjataan, huolletaan kerran vuodessa ”isossa seisakissa”. Kiinteistöä valvotaan ja huolletaan säännöllisesti, ennakkohuolto-ohjelma mukaisest jne..
Eli…..
Lyhykäisyydessään, ”koko ponnaputki” ja tähän liittyvä pumppaamo rakennus, erikoistoimintoineen tulee jäättää SE:n omistukseen ja hallintaan. Ainoastaan maapohja tulee saada, sopia, ko. rasite, ”veden pumppausoikeus” huomioiden kaupungin omistukseen ko. kaupassa, eikä kaupungikonsernin tule missään tapauksessa sotkeutua ponnaputken ja tähän liittyvän maa-alueen jatkuvaan ylläpitoon ”2milj maakaupassa”.
TÄSTÄ ASIASTA…
”Kaupungin hallituksen jäsen” tietää tämän asian aivan riittävän tarkasti joten oli luonnollista että TELA varapj… oli valmistautunut tekemään asian ”pöydällejätön” jo etukäteen…

2. STORAENSON LIIKUNTAHALLI
Ko. ”Liikuntahalli” on jäänne SE:n -70 luvun henkilöstölle kohdennetusta liikuntapalveluista. ”Monikäyttöistä” liikuntahallia” ja sen toimintaa olen ollut muokkaamassa vuodesta -88 lähtien joten hyvin tuttua on historian ja tämän päivän tilanne.
Lyhyt historia käytöstä ja ”kuluista”. Välillä kaikki on ollut ilmaista ”Enson” henkilökunnalle ja välillä on peritty käyttömaksua jne. Mutta käyttökustannukset huomioiden käyttömaksu on ollut ”symbolista”. Henkilökunnasta 5% käyttää hallia loput urheilee muualla.. Henkilökunnalle kohdennettu ”pakkoliikunta” ko. ”hikisessä ja rähjäisessä hallilla” ei ehkä ole enään tätä päivää.
-70 luvulla, vielä -80 luvulla halli oli tarkoitukseen ”sopiva”
-90 eteenpäin ja etenkin 2000 luvulla halli putosi liikuntapaikkojen kehityksestä, tämä ei ollut ”ydibusinesta”. Ja pelkkä hallin ulkonäkö esti vierailijoiden käyttöä…jne.
Suuren yleisön käyttöön hallista ei ole.. Joku ”sisä ampumarata” tai vastaava olisi mahdollinen. Lämmityskustannukset viisinkertaisen vastaaviin halleihin verrattuna.

KAUPPAPOLITIIKKA..
Toki kaikki on ”kaupan” kun rahasta sovitaan. Tässä tapauksessa SE tietää mitä on tekemässä, ei pelkästään myymässä, mutta tietääkö kaupunki mitä on ostamassa?. Oletan että tietää ja tuskin ”ko. liikuntahallia” käytetään liikuntahallina.. Kaupungissa on oikeita liikuntahallia tulevaisuus huomioiden..

LIIKUNNAN JA URHEILUN KESKUS ”UKOSKA”
Meillä on Ukoskassa mahtavat tätä päivää vastaavat harrastus- ja virkistysolosuhteet. Ukoskaan mahtuu kaikki se liikunta ja virkistystoiminta jota tämä 2milj. maakaupan kytketty liikuntahalli mahdollistaa. Lisäksi on ensiluokkaiset suorituspaikat ja palvelut niillekin jotka haluavat kohtuu ”hintaista” liikunta ja virkistyspalvelua… elämme 2020 lukua….
Kaikkien osapuolten kannalta, liikunnan tulevaisuus huomioiden, paras ratkaisu SE:n liikuntahallin kohdalla olisi ovet kiinni ja ko. liikuntapalvelut nykyaikaisiin tiloihin Ukoskaan.

Tulevaisuudessa ihmisten liikkumiseen ja virkistymisessä viihtymiseen on investoitava nykyaikaisesti muuten se ei toimi..

22.9.2015 TELA KOKOUS JOSSA NÄKYI ”maata kaupungille”.
SD:n RYHMÄKOKOUKSESSA 16.30-17.00 keskusteltiin hyvinvoinnista ja maan hankinnasta…maan ja kiinteistöjen hankintapolitiikka ja mitä TELA voi päättää ostettavaksi kaupunkikonsernin jne..
Oli keskustelua, ei niinkään päätöksiä, oltiin erimielisiä tai ehdottomia joidenkin asioiden suhteen samaamieltä..
Mielenkiintoisilla ajatuksilla kokoukseen, maanhankintaan ei tule menemään ”tommoisella” eteenpäin vai tuleeko mitään ajattelulla.

Klo 17.30-19.30 TELA kokous…
1 Todettiin läsnäolijat
2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Valittiin Airi Aalto ja Veikko Hämäläinen

3 Tiedoksiannot lautakunnalle
Merkittiin tiedoksi kolme asiaa. Satamaoperaattorin valinta ja tähän liityvä tilanne ja kuinka tilanteesta edetään oli tiedotteessa merkittävin.. Puheenvuoroja neljä itse kysyin kuinka on vierailijoiden asiat huomioitu tulevissa satamainvestoinnissa, hyvin on huomioitu. Nyt on järki matkassa satamauudistuksessa. Lisää asiasta seuraavassa TELA kokouksessa.

4 Teknisen toimialan osavuosikatsaus 2/3 2015
Hommat on hanskassa. 4 puheenvuoroa joissa todettiin budjetissa pysymisen tärkeyttä.
Lyhyesti sanottuna…
Teknisen toimen ydinprosesseista eniten asiakaspalautetta sai maankäyttö, jonka osuus oli noin 95 %.
Teknisen toimen palveluista eniten palautetta saivat kunnallistekniikan rakentaminen (6 kpl), katujen ja pysäköintialueiden suunnittelu (5 kpl), sekä joukkoliikenne (4 kpl). Teknisen toimen palautelajeista määrällisesti eniten annettiin kehittämisideoita tai ehdotuksia (12 kpl). Koko kaupungille tulleesta 61 palautteesta tekniselle toimelle tulleita palautteita oli 23 kappaletta. Eniten palautteita annettiin Imatra.fi-kotisivujen kautta (17 kpl) ja vähiten sähköpostitse (6 kpl) kautta.

5 Imatran Hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti vuosilta 2013 – 2014 ja suunnitelma vuodelle 2015. Ei mitää yllättävää..

6 Aiesopimus aurinkovoimalaitoksen rakentamisen edellytysten selvittämiseksi
Muutama puheenvuoro. Hiukan oli ilmassa tietämättömyyttä. ”imago” aurinkoenergian käytöstä on miellyttävä huomioida, mutta perusenergia tuottaminen on ymmärrettävä realistisesti. Risu ei lämmitä ”sateella” ja ”pilvi” on esteenä auringonpaisteelle.

7 Maa-alueiden ostaminen Stora Enso Oyj:ltä
Tästä oli keskustelua etukäteen, ennen kokousta. Keskusteluissa oli aistittavissa että … Kuunnellaan mielipiteitä, lautakunnan jäsenten mielipiteitä… KOP tulee tekemään joka tapauksessa ”pöydällejättöesityksen”. Loppulta esitys oli helppo tehdä… Puheenvuoroja käytettiin 13 joissa oli ihmettelyä ”maatilkkujen” monimutkaisuutta samoin kiinteistöjen ostamista. ”Hölmöä ostaa romutettavaa rakennusta” onko TELAlla oikeus ostaa Kaupunkikonsernille ”romua” rasitteeksi? herätti keskustelua. Maa-alueet ja näiden hallinta on TELAN tehtävänä tästä oli yhteinen näkemys… SIKSI JA TÄSTÄ SYYSTÄ.
”Lautakunnan varapuheenjohtaja TM esitti että, asia siirretään uudelleen valmisteluun, jossa selvitetään pilaantuneiden maa-alueiden puhdistuskustannukset, ostettavien rakennusten kunto, korjaustarpeet, suojelumerkinnät ja hoitokulut suhteessa saataviin vuokratuottoihin. Lisäksi rakennukset on eriytettävä maakaupasta, koska ne eivät kuulu teknisen lautakunnan toimivaltaan”
Lautakunta kannatti esitystä yksimielisesti.
Päätös: Asia siirretään uudelleen valmisteltavaksi varapuheenjohtaja esityksen mukaisella tavalla.

8 Lisämäärärahaesitys kiinteän omaisuuden hankintaan
Toimialajohtajan ehdotus kokouksessa: Asia jätetään pöydälle.

9 Saapuneet kirjeet jne…
Semmoinen ”maanhankintakokous”, nimimerkillä saako ostaa kiinteistö ongelmia kaverille…